Englanniksi @-merkistä käytetään virallisemmissa yhteyksissä nimityksiä at sign, commercial at, atmark, commercial at sign ja commercial symbol. Epävirallisempina lempiniminä käytetään sanoja snail, arabesque, monkey, curl, cabbage, twiddle, twist, a-twist, strudel, vortex, whorl, whirlpool, cyclone, ape, cat ja rose.
Lisää tietoa @-merkistä löytyy seuraavista osoitteista:
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/20
http://www.worldwidewords.org/articles/whereat.htm
https://www.smithsonianmag.com/science-nature/the-accidental-history-of…
Laila-nimi käsitetään alkujaan lappalaiseksi. Se tuli Suomessa tunnetuksi norjalaisen lapin kielen tutkijan J. A. Friisin kertomuksesta "Fra Finmarken" (1881), joka ilmestyi suomeksi nimellä "Laila" vuonna 1883. Laila on yhdistetty myös Aila-nimeen, joka on Ailin inarinlappilainen toisinto. Lailalle on esitetty muitakin selityksiä, esim. arabialainen nimi Layla ("viini"). (Lähde: Kustaa Vilkuna: Etunimet, Otava 2005)
Opetushallituksesta kerrottiin, että päätökset oppikirjoista tehdään kunta- ja koulukohtaisesti, eikä tiettyjä, yleisesti käytettyjä kirjoja ole. Kirjat myös vaihtuvat usein, kun kustantajat tuovat markkinoille uusia.
Tässä joitakin uusimpia tällä hetkellä pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kokoelmissa olevia yläasteen ranskan kielen oppikirjoja, useimmissa lienee kielioppi samassa, eikä erillistä kielioppia välttämättä tarvita.
- Voilà! 1 ja 2 : Textes et exercices / Kari Bärlund ... [et al.]
Ja vastaavia lukion kirjoja:
- Voilà! 3-6 : Textes et exercices / Kari Bärlund ... [et al.]
- Allez, allez viens! 1-8 / Jacques Delcos
- Pont grammatical: Textes, exercices / Liisa Ollila
- Pont culturel. Textes / Kirsti Santaholma ... [et al.]
-…
Marika on diminutiivimuoto unkarilaisesta Mária-nimestä; Unkarissa Marika-nimeä käytetään Mária-nimisten naisten lempinimenä. Nimi on siis kovastikin "sukua" Maria-nimelle. Marika-nimi on käytössä myös monissa muissa Euroopan maissa.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja (2004)
Ladó: Magyar utónévkönyv (1972)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Marika
http://www.behindthename.com/name/marika
Flightradar24-sivuston tiedot perustuvat noin 500 yksityisen ADS-B-vastaanottimen välittämään informaatioon. Jotta jonkin tietyn alueen lennot näkyisivät palvelussa, alueella tulee olla vastaanotin, jonka tiedot syötetään edelleen Flightradariin. Japanin-lentojen katoamisessa Flightradarista ei siis ole kyse mistään sen salamyhkäisemmästä kuin palvelun vajavaisesta maantieteellisestä peitosta.
Flightradar24 kattaa noin 90% Euroopasta, mutta Euroopan ulkopuolisia alueita koskevat tiedot ovat satunnaisempia.
http://www.flightradar24.com/about
Jorma Eton Suomalainen-runosta tulee ehkä vahvimmin mieleen Helvi Hämäläisen Suomalais-suku ("Suomalaiset eivät ole kenenkään sukua...") vuonna 1958 ilmestyneestä kokoelmasta Punainen surupuku. Sen voi löytää myös Hämäläisen Valituista runoista (WSOY, 2007). Tässä runossa Hämäläinen hahmottelee suomalaisten ja etenkin suomalaisten naisten muotokuvaa ("Suomalaiset naiset ovat sinisiä vesiä...").
Varteenotettavia ehdokkaita on toki muitakin, niin kuin selaamalla vaikkapa sellaisia antologioita kuin Tästä hän kulki : suomalaisia runoja naisesta (WSOY, 1992) tai Suomalainen omakuva : Jaakko Ilkasta City-Merviin (Otava, 1991) voi vaivatta havaita.
Naisen asemasta mainitsemissasi maissa löytyy paljon kirjallisuutta. Esimerkiksi naisen asemaa Kiinassa kuvaavat kauno- ja tietokirjat, mitkä löytyvät Helsingin kaupunginkirjastosta:
Chang, Yung. 1998. Villijoutsenet - kolmen kiinattaren tarina. ISBN 951-1-15355-2.
Lord, Bette Bao. 1997. Kevätkuu. ISBN 951-0-21889-8.
Chang, Pang-Mei Natasha. 1997. Bound feet & western dress. ISBN 0-553-50650-1.
Kristeva, Julia. 1993. About Chinese women. ISBN 0-7145-2522-7.
Mosher, Steven W. 1994. A mother's ordeal - the story of Chi An - one woman's fight against China's one-child policy. ISBN 0-316-90833-9.
Tan, Amy. 1992. Keittiöjumalan vaimo. ISBN 951-0-18186-2.
Naisen asemaa Meksikossa kuvaa Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyvä romaani…
Oiva Paloheimon runo Kerjäläislegenda löytyy hänen vuonna 1935 ilmestyneestä kokoelmastaan Vaeltava laulaja:
Aineistohaku HelMetin http://www.helmet.fi/ mukaan Vaeltava laulaja on lainattavissa Pasilan kirjaston varastosta. - Kerjäjäislegenda sisältyy myös Oiva Paloheimon vuosina 1955 ja 1981 julkaistuihin Runot -kokoelmiin.
Eino Leinon runokokoelmista on ruotsinnettu kokoelmat Helkavirsiä (Helkasånger) ja Runoja (Lyriskt urval). Helkavirsien ensimmäisessä sarjassa on runo Merenkylpijä-neidot, jonka loppupuolella on seuraavat säkeet:
hymy hyytyi, silmä sammui,
pois kulki kultainen elämä,
muuttui mieli nuoren miehen
Sama teksti on käännetty näin:
löjet istes, ögat släcktes,
dän drog livet det gyllene,
svennen ändrade sitt sinne.
HelMetistä löytyy ainakin Maria Laakson ja Pekka Nymanin toimittama Nuoren seurakunnan veisukirja, joka sisältää samoja lauluja kuin mainitsemasi Tilkkutäkki-levy.
Laulukirjasta on olemassa useita painoksia, joista uusin on vuodelta 2005. Sen saatavuuden voit tarkastaa täältä:
http://www.helmet.fi/search*fin/
Lintuaiheisia hauskoja sanaleikkejä löytyy ainakin seuraavista kirjoista:
Outo lintu / tekijät Jaana ja Jaakko Rintala, Karisto 2004
Pihlajanorsu : selkärangattomia selityksiä / tekijät Jaakko Heinimäki, Kaarlo Kalliala ja Vesa Sisättö, Otava 2008
Hämärä luonto : aamunkoista yön tuhmaan lintuun (niiden käyttäytymisestä ja elämästä yleensä) / tekijät Mikko Rimminen ja Kyösti Salokorpi, Tammi 2001
Lisäksi netistä löytyy joitakin lintuaiheisia vitsejä, mm.
http://www.metsastysinfo.com/metsastysinfo/muuta_mielenkiintoista/vitse…
ja vielä käkiaiheinen vitsi:
http://www.vitsiniekka.com/Haluatko.html
Etsimäsi runo kuulostaa Väinö Mäkelän runolta "Pikku miehen sadepäivä", joka löytyy mm. näistä teoksista:
Minäkin lausun : lasten ja nuorten lausuntaohjelmistoa. WSOY, 1949
Pieni aarreaitta. 3, Runoaitta. WSOY, 1993
Tämän runon haluaisin kuulla. 3. Tammi, 2000
Tässä graduja organisaatiomuutoksesta, lisää voit etsiä Helkasta, joka on Helsingin yliopiston kirjastojen yhteinen kokoelmaluettelo http://wwls.lib.helsinki.fi/ sieltä voit tarkistaa myös teosten saatavuuden. Graduja kannattaa hakea myös Jyväskylän yliopiston kirjaston tutkielmapankkista http://docuweb.jyu.fi/scripts/webmain.dll laita hakusanaksi organisaatio. Alla joitain tutkielmia aiheesta, ne teokset joita et löydä Helkasta voit pyytää kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Saarinen, Johanna: Organisaatiomuutos oy Huber ab:n asennusryhmässä
[Tampere], 1990. Yrityksen taloustieteen, yrityksen hallinnon pro gradu-tutkielma : Tampereen yliopisto
Hautala, Taru : Klassisesta tiimipohjaiseen organisaatioon : organisaatiomuutos ja…
Lassi Nummen runosta Lähdössä tänään:
Miksi en koskaan sanonut sinua omenankukkien sisareksi
kun olit vielä tässä lähellä?
Minä kai ujostelin. Ja nuo sanat tulevat vasta nyt, kun olet
meidän silmiemme edessä niin kaukana.
Työsuhdetta ja palkkahallintoa koskevaa kirjallisuutta on Turun kaupunginkirjastossa mm.
Saarinen, Mauri: Työsuhdeasiain käsikirja, 5. p. 2003, paikkamerkki 36.132 SAA.
Palkkahallinnon säännökset (toim. Katriina Jaakkola),2003, paikkamerkki 33.44 PAL.
Molemmat kirjat löytyvät käsikirjastosta ja Saarisen kirjaa on myös lainattava kappale pääkirjaston aikuistenosastolla.
Helmet-haulla saa Albergan kartanosta 9 viitettä:
1 Espoon kartanopuistot : historian ja nykytilan inventointi vuodelta 2000 / Ranja Hautamäki 2001
2 Meidän Laajalahti : Laajalahti ry:n 50 v. : juhlajulkaisu 6.12.2000 / [julkaisija: Laajalahti ry.] ; 2000
3 Alberga = Alberga / Kirjoittajat = Författare Björkman, Sten .. [et al.] 1997
4 Vanhoja kartanoita Helsingin seudulla : kulttuurihistoriallisia ajankuvia / Bo Lönnqvist ; valokuvan 1995
5 Laajalahti r.y. 40 V. / [toim. Erkki Honkanen] 1990
6 Sakaraharjainen linnani : Tarvaspään historia/ Erja Pusa 1988
7 Lepuski. 1 / Toim. Arja Salmi ...[et al.]: Leppävaara-seuran julkaisu KIRJA 1988
8 Espoo. II : Espoon pitäjä ja Espoon kartano 1600-luvulla / August Ramsay KIRJA 1984
9…
Pentti Lempiäisen Suuren Etunimikirjan mukaan nimi Arlene (Arleen) on englantilainen ja irlantilainen sisarnimi kelttiläiselle miehennimelle Arle (=lapsi), toinen miehinen vastine voi olla Arlen (kelttil. lupaus). Arlenen ranskalainen rinnakkaisnimi on Arlette, joka voi olla myös Charlotten muunnos. Eeva Riihosen kirjassa: Mikä lapselle nimeksi? mainitaan Arlenen voivan olla muunnos Charlesin sisarnimestä Charlene tai Marlene. Se voi olla myös muunnos keltin kielen nimestä Airleas (vala, pantti).Lisäksi Arlene nimi voi olla lyhennys Arlanasta tai pojannimestä Arland eli Erland, joka tarkoittaa Pohjoismaissa vierasta tai muinaissaksassa ruhtinasta. Nimellä on siis useita muunnoksia ja merkityksiä eri maissa.
Kirjassa Hanhiemon iloinen lipas (Kirsi Kunnaksen suomentamia englantilaisia lastenloruja) : Pieni tytön lillukka Oli kerran tyttö, pieni tytön lillukka. jolla oli otsalla pienen pieni kihara. Kun hän oli kiltti, hän oli ihan ihmeen kiltti. Kun hän oli paha, hän oli kamala!
Herttoniemen, Pukinmäen ja Roihuvuoren kirjastoista voi lainata lumikenkiä ja muita talvisia liikuntavälineitä. Urheiluvälineiden laina-aika on 1 viikko eikä niihin voi jättää varauksia.
Lumikengät ja muut urheiluvälineet löytyvät myös Helmet-verkkokirjastosta.
http://www.helmet.fi/search*fin/X
