Most read answers

Question Reads Rating Answered Open Answer
Kuka on se oikea "Roka Antti" mistä kuva tuntematon sotilas kertoo? 2212 Alikersantti Viljam Pylkäs (28. helmikuuta 1912 Valkjärvi – 6. helmikuuta 1999 Lempäälä) oli Väinö Linnan mukaan Tuntemattomasta sotilaasta tutun Antti Rokan esikuva. https://fi.wikipedia.org/wiki/Viljam_Pylk%C3%A4s
Löytyykö Ranskan kuninkaan Filip IV:n kauniin elämänkertaa suomeksi, saksaksi tai englanniksi. Ranskankieleni ei valitettavasti riitä ko. kielellä lukemiseen… 2211 Suomeksi tai ruotsiksi en kysymäänne aineistoa löytänyt. Englanninkielinen Wikipedia löysi yhden teoksen: Joseph Strayer: The Reign of Philip The Fair, 1980. Kirja on saatavissa Helsingin yliopiston kirjastosta, mutta ainoastaan sähköisessä muodossa. Ks. tarkemmin yliopiston kirjaston tietokanta: www. helka.fi. Muutakin aineistoa löytyy sähköisessä muodossa: http://www.newadvent.org/cathen/12004a.htm http://blog.templarhistory.com/2010/03/philip-iv-1268-1314/ http://cointrade.awardspace.com/MasonicKnowledge/A%20Portrait%20of%20Ki… http://www.britannica.com/EBchecked/topic/456170/Philip-IV http://www.questia.com/library/encyclopedia/philip_iv_king_of_france.jsp http://en.wikipedia.org/wiki/Philip_IV_of_France
Onkohan tästä Martti Haavion Tiina tonttutyttö ja Timo tonttupoika -sadusta tehty runoa ja jos on niin mistä sen voisi löytää 2211 Martti Haavion teoksesta Iloinen lorukirja (Wsoy, 1984) löytyy ainakin runo nimeltä "Tiina tonttutyttö". Runossa kerrotaan myös Timo Tonttupojan vaiheista.
Olisin kiinnostunut tietämään, mistä sukunimi Haltia alunperin tulee? Olemmeko me kaikki suomen Haltiat samaa sukua? 2211 Haltia on ilmeisesti alkujaan karjalainen nimi. Nimi viitannee uskomuksissa esiintyvään taruolentoon. Kaikki Haltiat eivät ole sukua toisilleen. Esimerkiksi vuonna 1906 Helsingissä eräs Grönroos-niminen henkilö vaihtoi nimensä Haltiaksi, ja hänen jälkeläisensä siis tuskin ovat sukua karjalaisperäisille Haltioille. Lähde: Mikkonen, Pirjo ja Paikkala, Sirkka: Sukunimet (2000)
Kuinka monta Jesseä on maailmassa? 2211 Käsittääkseni koko maailmaa käsittävää etunimitilastoa ei ole käytettävissä. Suomen osalta Jesse-nimen esiintymistä voi tutkia osoitteessa http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 Jesse-nimi on suosittu ainakin USA:ssa. Esimerkiksi internetistä löytyvän tilaston http://names.mongabay.com/male_names_alpha.htm mukaan Jesse-nimeä on Yhdysvalloissa 304923 kappaletta. Toisella sivustolla http://howmanyofme.com/search/ Jesse-haku löytää yli 340000 Jesseä.
Teititeltiinkö omia vanhempia vielä 50-luvulla? Luen kirjaa jossa henkilöt tekevät niin, ja aloin ihmetellä oliko tosiaan noin. Miten läheisiä on sitten… 2211 Osoitteesta http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=510&ref=2316 löytyvässä Matti Larjavaaran artikkelissa ”Kieli, kohteliaisuus ja puhuttelu” kerrotaan, että teitittely oli vallassa ainakin 1960-luvulle asti. Eroja on kuitenkin ollut maantieteellisesti: Itä-Suomessa teitittely ei ollut niin vahvaa kuin Länsi-Suomessa, jossa Larjavaaran mukaan ”lapset teitittelivät vielä jokin aika sitten vanhempiaan ja jopa vaimot miehiään”. Jos kirja siis sijoittuu Länsi-Suomeen, vanhempien teitittely ei ole kovin kaukaa haettua. Heikki Paunosen artikkeli ”Kun Suomi siirtyi sinutteluun : suomalaisten puhuttelutapojen murroksesta 1970-luvulla”, joka on ilmestynyt kokoelmassa ”Kielellä on merkitystä” (Suomalaisen Kirjallisuuden…
Mikä on shuntti? 2211 Shunttilla tarkoitetaan sähkötekniikassa mm. sivuvirtaa. Lisää shunttin määritelmiä löytyy mm. teoksesta : Englanti-suomi-tekniikan ja kaupan sanakirja; Gummerus, 1996. Shunttivastuksella saa sivuvirran mitattua. Shunttivastuksesta voit lukea Jouko Niirasen teoksesta: Sähkömoottorikäytön digitaalinen ohjaus; Otatieto 1999.
Mitä tarkoittaa sanonta: Lähteä saappaat jalassa. Mistä sanonta tulee? 2211 Sanonnalle ei löytynyt alkuperää. Sitä vastoin Kielikellon artikkelissa käsitellään sanontaa "menehtyä saappaat jalassa" ja sanontaa "kuolla saappaat jalassa" https://www.kielikello.fi/-/voiko-menehtya-saappaat-jalassa-
Hän lähti. Ovenkahvaan ja kynnyspuulle jäi kaipaus kukkimaan. Se kuiskaa kysyvän suulle -Ei erhettä milloinkaan tee elämän Antaja meille vaikka tänään… 2211 Hän lähti on Hilja Aaltosen runo kirjasta Sydämeni virsi : runoja ja omaelämäkerta. Se oli yksi kirjan vuonna 1974 ilmestyneeseen laajennettuun painokseen lisätyistä runoista. Sydämeni virsi sisältyy Aaltosen Koottuihin teoksiin laajennetusta 2. painoksesta alkaen (1994).
Vuokraako Helmet tekstiilipesureita? 2211 Helmet-kirjastojen lainattavissa esineissä ei ole tekstiilipesuria. https://www.helmet.fi/fi-FI  
Voiko muista kirjastoista lainattuja kirjoja palauttaa Postitalossa sijaitsevaan Kirjasto 10:een, vaikka se on lähinnä musiikkikirjasto? 2210 Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjastoista lainattua aineistoa voi palauttaa mihin tahansa edellä mainittujen kaupunkien kirjastoihin maksutta. Eli myös Kirjasto 10:een voi palauttaa kirjoja.
Löytyykö teiltä Helsingin kirjastoista "Merilinja"-sarjan tunnusmusiikkia lainaksi? Tekijän nimi on Aram Hatshaturjan. Löytyykö joko c-kasettina tai cd-levynä? 2210 "Merilinja"-sarjan tunnusmusiikki on ote Aram Hatsaturjanin baletista "Spartacus". Kappale löytyy usealta Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyvältä cd-levyltä. Helmet-aineistohaulla nämä löytyvät etsimällä sanahaulla hakusanoilla 'Hatsaturjan', 'Spartacus' ja rajaamalla aineisto cd-levyihin: http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=hatsaturjan+spartacus&m=3&l=&D… Sävellystä ei löytynyt c-kasettina. Linkki: http://www.helmet.fi/
Kun Helsinki perustettiin 1640 ... 1643, monenneksiko suurin se oli silloin Suomessa. Kolmasko? Turun ja Viipurin jälkeen? 2210 Helsinki perustettiin 1550. Kaupungit olivat tuohon aikaan Suomessa pieniä ja niitä oli vähän. 1500-luvulta säilyneistä kameraalisista (julkiseen talouteen liittyvistä) lähteistä käy ilmi porvarien lukumäärä kaupungeissa. Porvarien lukumäärän perusteella lasketun arvion mukaan Kustaa Vaasan hallituskauden lopulla, eli 1500-luvun puolivälissä, Turun väkiluku olisi ollut 2000-3000, Viipurin noin 2000, Rauman noin 600, Porin noin 500, Helsingin noin 500 ja Porvoon ja Tammisaaren kummankin noin 200. Lähde: Suomen taloushistoria 1, Agraarinen Suomi, Tammi 1980. Helsingin historiasta löytyy tietoa Helsingin kaupunginmuseon sivuilta ja museolta voi myös kysyä kaupungin historiaan liittyviä kysymyksiä. Helsingin kaupunginmuseon sivut www.hel.fi/…
Eikö vastaaja tunne LUHA- sanalle merkitystä sivukatos navetassa, riihessä tms. Voisiko johtua saamen "laavu"- sanasta ( tai ruotsin louvve)? Täälä… 2210 "Suomen sanojen alkuperä" etymologisen sanakirjan mukaan: LUHA 1 = (Häme, paik. Lounais-Suomen itämurteet; tav. mon. LUHAT) ’kangaspuiden liikkuva osa, johon pirta kiinnitetään, KLUHAT (Satakunta), KLUVAT(Lounais-Suomi, Uusimaa, Etelä- ja Keski-Suomi) < nykyruotsi klove, murteissa klåva; ’pihti’ (muinaisruotsi klovi, muinaisnorja klofi ’haara, haarukka, halkaistu puutikku, pihti’) LUHA 2 = ’riihen puimahuone’ ks. luuva LUUVA = (Agr, Länsi-Suomi, ei Pohjois-Suomi), LUVA, LUHA ’riihen puimahuone’ Nykyruotsi loge, murt. lo, love, lugge, muinaisruotsi loofve, muinaisnorja loe, lo, nykynorja laave; muoto LUHA näyttää lainautuneen muita aiemmin. Skandinaavinen laina pohjoissaamessa LOAVVA Álgu-tietokannassa tai sanakirjoissa ei löydy…
Mitä sukunimi Pärssinen tarkoittaa? 2210 Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Pärssinen” on luultavasti lähtöisin karjalaisesta etunimestä ”Perha”, ”Perho(i)”, ”Perssa” tai ”Pärssi”. Niiden taustalla on joko venäläinen etunimi ”Perh”, ”Persa”, ”Perfirij” tai ”Porfirij” tai skandinaavinen etunimi ”Peter” tai ”Per” isännimen muodossa. Jälkimmäistä tukevat ainakin 1630-luvun asiakirjakirjaukset, joissa sama henkilö mainitaan sekä nimellä ”Michill Pärssinen” (1631) että ”Michill Pärssohn” (1638). Behind the Names -sivusto kertoo osoitteessa http://www.behindthename.com/name/peter, että nimi ”Peter” on peräisin kreikan ’kalliota’ merkitsevästä sanasta ”petros”. Venäläisten nimien alkuperästä en löytänyt varmaa tietoa, mutta ne…
Rajavartiostossa on työskennellyt sellainen henkilö kuin Viljo Vestman, jolla on ollut karhu kaverinaan. Siitä pitäisi olla tehty kirja, mutta en löydä sitä… 2210 Ilomantsin kirjastotoimenjohtaja otti yhteyttä Viljo Vestmaniin. Rajavartioasemalla Ilomantsissa on ollut karhu lemmikkinä. Vestman, jonka lempinimi on ”Ville”, kertoi olleensa Kivivaaran rajavartioasemalla töissä vv. 1961-62, mutta karhu oli hänen tietojensa mukaan lopetettu edellisenä vuotena ennen hänen tuloaan. Karhun nimi oli ollut Kimmo. Kimmo-karhusta on olemassa muistinvaraisia tarinoita; Villen mukaan tarinoita ei ole merkitty kirjallisesti muistiin. Ruotsalaiset olivat käyneet filmaamassa Kimmo-karhua kuulemma useamman päivän ajan. Ei ole tietoa siitä, mikä filmausryhmä oli kyseessä eikä onko filmi enää tallessa tai minne se on päätynyt. Vestmanilla on valokuva Kimmosta, mutta metsätyönjohtaja Pentti Väänänen kuvasi karhua…
Millä aineella ennen valettiin säilykepurkki homeen estämiseksi? 2210 Atamon-nimistä säilöntäainetta on käytetty sekä säilöntäastioiden huuhtelemiseen että itse säilykkeisiin. Hajuton ja mauton Atamon sisältää natriumbentsoaattia ja bentsoehappoa. Atamonia voidaan käyttää sekä sokeroitujen että sokeroimattomien marja-, hedelmä ja etikkasäilykkeiden säilöntään. https://www.martat.fi/marttakoulu/ruoka/sailonta/sailonnan-valmistus-ja-lisaaineet/
Tarvitsisin tiedon onko Wordsworthin runo "There was a little girl who had a little curl, right in the middle of her forehead,..." suomennettu ja jos niin… 2209 Kirjassa Hanhiemon iloinen lipas (Kirsi Kunnaksen suomentamia englantilaisia lastenloruja) : Pieni tytön lillukka Oli kerran tyttö, pieni tytön lillukka. jolla oli otsalla pienen pieni kihara. Kun hän oli kiltti, hän oli ihan ihmeen kiltti. Kun hän oli paha, hän oli kamala!
Mistä löytäisin tietoa kierrätyksen ja jätehuollon historiasta Suomessa ja Neuvostoliitossa/Venäjällä? Yritän kartoittaa kuinka kauan kummassakin maassa on… 2209 Hakusanoilla jätehuolto ja historia Piki-verkkokirjastosta löytyy 15 teosta mm. nämä: Oiva Turpeisen ja Jyrki Lehikoisen teos Kunnallistekniikkaa Suomessa keskiajalta 1990-luvulle, Suomen kuntatekniikan yhdistys, 1995. Anna-Maija Urkolan artikkeli Jätehuoltoa puoli vuosisataa sitten löytyy Tammerkoski-lehdestä (1990: 7 ss. 28-29) jota julkaisee Tampere-seura. Lehti löytyy ainakin Tampereen pääkirjaston varastosta. Ympäristön tila ja suojelu Suomessa, 2008, Gaudeamus tekijöinä Jari Lyytimäki, Harri Hakala ja Jari Välimäki. Teosta löytyy useista PIKI-kirjastoista. Jätettä ei jätetä [Videotallenne] : jätehuollon vuosisata Pirkanmaan jätehuolto, 2004. PIKIstä löytyy ainakin pari teosta joiden asiasanoissa mainitaan ympäristönsuojelu ja tai…
Turun alueella, entisessä Kaarinan kunnassa on kaksi kylää, joiden nimet herättävät kuulijoissa huvittuneisuutta: Pisu ja Kakkarainen. Viittaavatkohan nämä… 2209 Anja Aallon toimittaman kirjan "Nummesta Kaarinaksi: paikallisnimien historiaa" (2006) mukaan paikannimet juontuvat usein talonnimistä, sijainnista tai maisemasta. Myös Eero Kiviniemi (1990) kirjoittaa, että paikannimet viittaavat usein joko sijaintiin tai henkilöön, joka paikan omistaa. Näin voisi olla myös tässä tapauksessa, sillä Aallon kirjassa kerrotaan, että Pisu on ollut maatila Kaarinassa ensin vuonna 1699 ja taas vuonna 1767. Pisu on ollut myös Turun maistraatin maatila vuonna 1794. Samoin Kaarinassa on ollut useampikin Kackarais-niminen tila tai talo: vuonna 1699 maatila, vuonna 1790 virkatalo ja vuonna 1792 rygmentin välskärinvirkatalo. Aallon toimittamassa kirjassa ei kerrota, mistä tilojen ja talojen nimet ovat peräisin,…