Suomeksi tai ruotsiksi en kysymäänne aineistoa löytänyt. Englanninkielinen Wikipedia löysi yhden teoksen: Joseph Strayer: The Reign of Philip The Fair, 1980. Kirja on saatavissa Helsingin yliopiston kirjastosta, mutta ainoastaan sähköisessä muodossa. Ks. tarkemmin yliopiston kirjaston tietokanta: www. helka.fi.
Muutakin aineistoa löytyy sähköisessä muodossa:
http://www.newadvent.org/cathen/12004a.htm
http://blog.templarhistory.com/2010/03/philip-iv-1268-1314/
http://cointrade.awardspace.com/MasonicKnowledge/A%20Portrait%20of%20Ki…
http://www.britannica.com/EBchecked/topic/456170/Philip-IV
http://www.questia.com/library/encyclopedia/philip_iv_king_of_france.jsp
http://en.wikipedia.org/wiki/Philip_IV_of_France
Martti Haavion teoksesta Iloinen lorukirja (Wsoy, 1984) löytyy ainakin runo nimeltä "Tiina tonttutyttö". Runossa kerrotaan myös Timo Tonttupojan vaiheista.
Haltia on ilmeisesti alkujaan karjalainen nimi. Nimi viitannee uskomuksissa esiintyvään taruolentoon.
Kaikki Haltiat eivät ole sukua toisilleen. Esimerkiksi vuonna 1906 Helsingissä eräs Grönroos-niminen henkilö vaihtoi nimensä Haltiaksi, ja hänen jälkeläisensä siis tuskin ovat sukua karjalaisperäisille Haltioille.
Lähde: Mikkonen, Pirjo ja Paikkala, Sirkka: Sukunimet (2000)
Tiedustelin sanonnan alkuperää Kotimaisten kielten keskuksesta ja he vastasivat näin:
Sanonta ”pelti paljaana” on suosittu ainakin rap-lyriikoissa ja vaikkapa kuntosaliharrastajien keskuudessa. Esimerkiksi rap-artisti Uniikki lauloi pelti paljaana olemisesta kappaleessaan Paita pois jo vuonna 2012. Ilmeisesti pelti ja yläpelti tarkoittavat sanonnan yhteydessä samaa; yläpelti vain korostaa, että kyse on nimenomaan kehon yläosan verhoamattomuudesta.
Ikävä kyllä meillä ei ole tietoa sanonnan alkuperästä, ainoastaan arvauksia. Ehkäpä miehen alaston, treenattu yläruumis tuo mieleen peltipinnan.
Hän lähti on Hilja Aaltosen runo kirjasta Sydämeni virsi : runoja ja omaelämäkerta. Se oli yksi kirjan vuonna 1974 ilmestyneeseen laajennettuun painokseen lisätyistä runoista. Sydämeni virsi sisältyy Aaltosen Koottuihin teoksiin laajennetusta 2. painoksesta alkaen (1994).
Sanonnalle ei löytynyt alkuperää. Sitä vastoin Kielikellon artikkelissa käsitellään sanontaa "menehtyä saappaat jalassa" ja sanontaa "kuolla saappaat jalassa"
https://www.kielikello.fi/-/voiko-menehtya-saappaat-jalassa-
Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjastoista lainattua aineistoa voi palauttaa mihin tahansa edellä mainittujen kaupunkien kirjastoihin maksutta. Eli myös Kirjasto 10:een voi palauttaa kirjoja.
"Merilinja"-sarjan tunnusmusiikki on ote Aram Hatsaturjanin baletista "Spartacus". Kappale löytyy usealta Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyvältä cd-levyltä. Helmet-aineistohaulla nämä löytyvät etsimällä sanahaulla hakusanoilla 'Hatsaturjan', 'Spartacus' ja rajaamalla aineisto cd-levyihin: http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=hatsaturjan+spartacus&m=3&l=&D…
Sävellystä ei löytynyt c-kasettina.
Linkki:
http://www.helmet.fi/
Helsinki perustettiin 1550. Kaupungit olivat tuohon aikaan Suomessa pieniä ja niitä oli vähän. 1500-luvulta säilyneistä kameraalisista (julkiseen talouteen liittyvistä) lähteistä käy ilmi porvarien lukumäärä kaupungeissa. Porvarien lukumäärän perusteella lasketun arvion mukaan Kustaa Vaasan hallituskauden lopulla, eli 1500-luvun puolivälissä, Turun väkiluku olisi ollut 2000-3000, Viipurin noin 2000, Rauman noin 600, Porin noin 500, Helsingin noin 500 ja Porvoon ja Tammisaaren kummankin noin 200.
Lähde: Suomen taloushistoria 1, Agraarinen Suomi, Tammi 1980.
Helsingin historiasta löytyy tietoa Helsingin kaupunginmuseon sivuilta ja museolta voi myös kysyä kaupungin historiaan liittyviä kysymyksiä. Helsingin kaupunginmuseon sivut www.hel.fi/…
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Pärssinen” on luultavasti lähtöisin karjalaisesta etunimestä ”Perha”, ”Perho(i)”, ”Perssa” tai ”Pärssi”. Niiden taustalla on joko venäläinen etunimi ”Perh”, ”Persa”, ”Perfirij” tai ”Porfirij” tai skandinaavinen etunimi ”Peter” tai ”Per” isännimen muodossa. Jälkimmäistä tukevat ainakin 1630-luvun asiakirjakirjaukset, joissa sama henkilö mainitaan sekä nimellä ”Michill Pärssinen” (1631) että ”Michill Pärssohn” (1638).
Behind the Names -sivusto kertoo osoitteessa http://www.behindthename.com/name/peter, että nimi ”Peter” on peräisin kreikan ’kalliota’ merkitsevästä sanasta ”petros”. Venäläisten nimien alkuperästä en löytänyt varmaa tietoa, mutta ne…
Käsittääkseni koko maailmaa käsittävää etunimitilastoa ei ole käytettävissä. Suomen osalta Jesse-nimen esiintymistä voi tutkia osoitteessa http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Jesse-nimi on suosittu ainakin USA:ssa. Esimerkiksi internetistä löytyvän tilaston http://names.mongabay.com/male_names_alpha.htm mukaan Jesse-nimeä on Yhdysvalloissa 304923 kappaletta. Toisella sivustolla http://howmanyofme.com/search/ Jesse-haku löytää yli 340000 Jesseä.
Ilomantsin kirjastotoimenjohtaja otti yhteyttä Viljo Vestmaniin. Rajavartioasemalla Ilomantsissa on ollut karhu lemmikkinä. Vestman, jonka lempinimi on ”Ville”, kertoi olleensa Kivivaaran rajavartioasemalla töissä vv. 1961-62, mutta karhu oli hänen tietojensa mukaan lopetettu edellisenä vuotena ennen hänen tuloaan. Karhun nimi oli ollut Kimmo. Kimmo-karhusta on olemassa muistinvaraisia tarinoita; Villen mukaan tarinoita ei ole merkitty kirjallisesti muistiin.
Ruotsalaiset olivat käyneet filmaamassa Kimmo-karhua kuulemma useamman päivän ajan. Ei ole tietoa siitä, mikä filmausryhmä oli kyseessä eikä onko filmi enää tallessa tai minne se on päätynyt.
Vestmanilla on valokuva Kimmosta, mutta metsätyönjohtaja Pentti Väänänen kuvasi karhua…
Shunttilla tarkoitetaan sähkötekniikassa mm. sivuvirtaa. Lisää shunttin määritelmiä löytyy mm. teoksesta : Englanti-suomi-tekniikan ja kaupan sanakirja; Gummerus, 1996. Shunttivastuksella saa sivuvirran mitattua. Shunttivastuksesta voit lukea Jouko Niirasen teoksesta: Sähkömoottorikäytön digitaalinen ohjaus; Otatieto 1999.
Hakusanoilla jätehuolto ja historia Piki-verkkokirjastosta löytyy 15 teosta mm. nämä:
Oiva Turpeisen ja Jyrki Lehikoisen teos Kunnallistekniikkaa Suomessa keskiajalta 1990-luvulle, Suomen kuntatekniikan yhdistys, 1995.
Anna-Maija Urkolan artikkeli Jätehuoltoa puoli vuosisataa sitten löytyy Tammerkoski-lehdestä (1990: 7 ss. 28-29) jota julkaisee Tampere-seura. Lehti löytyy ainakin Tampereen pääkirjaston varastosta.
Ympäristön tila ja suojelu Suomessa, 2008, Gaudeamus tekijöinä Jari Lyytimäki, Harri Hakala ja Jari Välimäki. Teosta löytyy useista PIKI-kirjastoista.
Jätettä ei jätetä [Videotallenne] : jätehuollon vuosisata Pirkanmaan jätehuolto, 2004.
PIKIstä löytyy ainakin pari teosta joiden asiasanoissa mainitaan ympäristönsuojelu ja tai…
Osoitteesta http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=510&ref=2316 löytyvässä Matti Larjavaaran artikkelissa ”Kieli, kohteliaisuus ja puhuttelu” kerrotaan, että teitittely oli vallassa ainakin 1960-luvulle asti. Eroja on kuitenkin ollut maantieteellisesti: Itä-Suomessa teitittely ei ollut niin vahvaa kuin Länsi-Suomessa, jossa Larjavaaran mukaan ”lapset teitittelivät vielä jokin aika sitten vanhempiaan ja jopa vaimot miehiään”. Jos kirja siis sijoittuu Länsi-Suomeen, vanhempien teitittely ei ole kovin kaukaa haettua.
Heikki Paunosen artikkeli ”Kun Suomi siirtyi sinutteluun : suomalaisten puhuttelutapojen murroksesta 1970-luvulla”, joka on ilmestynyt kokoelmassa ”Kielellä on merkitystä” (Suomalaisen Kirjallisuuden…
Anja Aallon toimittaman kirjan "Nummesta Kaarinaksi: paikallisnimien historiaa" (2006) mukaan paikannimet juontuvat usein talonnimistä, sijainnista tai maisemasta. Myös Eero Kiviniemi (1990) kirjoittaa, että paikannimet viittaavat usein joko sijaintiin tai henkilöön, joka paikan omistaa. Näin voisi olla myös tässä tapauksessa, sillä Aallon kirjassa kerrotaan, että Pisu on ollut maatila Kaarinassa ensin vuonna 1699 ja taas vuonna 1767. Pisu on ollut myös Turun maistraatin maatila vuonna 1794. Samoin Kaarinassa on ollut useampikin Kackarais-niminen tila tai talo: vuonna 1699 maatila, vuonna 1790 virkatalo ja vuonna 1792 rygmentin välskärinvirkatalo.
Aallon toimittamassa kirjassa ei kerrota, mistä tilojen ja talojen nimet ovat peräisin,…
Uljas oli jo vuonna 1883 Kansanvalistusseuran kalenterissa, sitä oli ehdotettu jo vuonna 1864 kreikkalaisen Ptolemaios-nimen suomalaiseksi vastineeksi (Ptolemaios = sotaisa, sodanhaluinen). Nimen ensimmäisiä kantajia oli nimismies Uljas Väinö Antero Wuorio (synt. Sodankylässä 1890).
Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava, 2005. 4. uud. laitos.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta selviää nimen yleisyys: http://www.vaestorekisterikeskus.fi/
-> Nimipalvelu
Kaikkiaan Uljas-nimen on saanut 2525 poikaa, yleisin se on ollut 1900-luvun alkupuoliskolla, mutta onpa vuonna 2006 nimetty 13 uutta Uljasta.
Lizzie MGGuire-kirjat perustuvat yhdysvaltalaiseen televisiosarjaan, josta saa tarkempia tietoja esim. seuraavasta lähteestä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Lizzie_McGuire . Kirjailija on syntynyt v. 1960. Tämä tieto on peräisin tietokannasta nimeltä OCLC WorldCat.
Mainittu kirja kertoo koulun yksityisetsivä Lizzie McGuiresta, joka joutuu naurunalaiseksi kaikkien oppilaitten silmissä. Lizzie yrittää pelastaa Katen maineen tutkimalla, kuka yrittää mustata hänen maineensa.
Esitelmää varten kirja kannattaa lukea hyvin ja tehdä mahdollisesti muistiinpanoja. Voit selostaa esitelmässäsi, mitä kirjassa tapahtuu eli kertoa kirjan juonen, vaikkapa luku kerrallaan. Sitten voit hieman tarkastella henkilöhahmoja eli kertoa, millaisia henkilöitä…
