Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Pärssinen” on luultavasti lähtöisin karjalaisesta etunimestä ”Perha”, ”Perho(i)”, ”Perssa” tai ”Pärssi”. Niiden taustalla on joko venäläinen etunimi ”Perh”, ”Persa”, ”Perfirij” tai ”Porfirij” tai skandinaavinen etunimi ”Peter” tai ”Per” isännimen muodossa. Jälkimmäistä tukevat ainakin 1630-luvun asiakirjakirjaukset, joissa sama henkilö mainitaan sekä nimellä ”Michill Pärssinen” (1631) että ”Michill Pärssohn” (1638).
Behind the Names -sivusto kertoo osoitteessa http://www.behindthename.com/name/peter, että nimi ”Peter” on peräisin kreikan ’kalliota’ merkitsevästä sanasta ”petros”. Venäläisten nimien alkuperästä en löytänyt varmaa tietoa, mutta ne…
Suomalaista tango- ja iskelmämusiikin lyriikkaa löytyy netistä hyvin vähän. Kokeilin hakea tiettyjen esittäjien kotisivuilta, mutta niiltä ei sanoituksia löytynyt. Makupalat.fi-musiikkisivuilta (https://www.makupalat.fi/fi/k/807%2B114734/hae?category=114696&sort=tit…) löytyy jonkin verran laululyriikkaa, mutta suurin osa siitä on poppia/rokkia. Vilkaise kuitenkin! Parhaiten sanoituksia löytyy käymällä selailemassa kirjaston nuottikokoelmia.
Molemmista aikakausista kertovia kotimaisia nuortenkirjoja löytyy. 1920-30-luvuilla nuortenromaaneja ilmestyi jo monenlaisia ja osa niistä kuvaa oman aikansa arkielämää ja sijoittuu esimerkiksi koulumaailmaan (esimerkiksi Eva Hirnin, Hanna Järven, Lilli Porthanin ja Kaarlo Merimaan nuortenkirjat). Myöhemminkin 1920-30-lukujen elämää on kuvattu nuortenkirjoissa (esim. Inkeri Kilpisen ja Aila Konttisen nuortenkirjat).
Sota-aika ei lastenkirjallisuuden historian mukaan ole ollut kovin suosittu aihe suomalaisessa lasten- ja nuortenkirjallisuudessa, mutta löytyy kirjoja, jotka kuvaavat sotaa tai taustalla väijyvää sodan/katastrofin uhkaa osittain symbolisesti (Yrjö Kokko, Pessi ja Illusia; Tove Janssonin varhaiset muumikirjat). Sodan…
Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa (1999) kerrotaan, että Maritsa-nimi on alunperin saksalaista perua (Mariza). Se on muuntuma nimestä Maria tai rinnakkaismuoto nimelle Marisa. Nimi esiintyy unkarilaisen säveltäjän Emmerich Kálmánin operetissa Kreivitär Mariza. Maritsa on myös maantieteellinen nimi (joki Bulgarian Rila-vuorilta Egeanmereen).
Maria-nimen merkityksestä löytyy tietoa Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta, hakusanakenttään voi laittaa hakutermeiksi 'Maria ja etunimet'. Marisa-nimen alkuperänä pidetään puolestaan nimeä Maris, joka tarkoittaa 'meren tähteä' (lähde: Eeva Riikonen: Mikä lapselle nimeksi?, 1992). Marisan on myös mainittu olevan yhdistelmä nimistä Maria ja Lisa (lähde: Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja,…
Kysymyksessä on varmaan Peter S. Beaglen fantasiakirja ”Viimeinen yksisarvinen” (WSOY, 1994). Sitä löytyy kirjastoista, https://www.finna.fi/Record/anders.38051. Kohdasta muut kirjastot voit valita lähimmän.
Sata kesää tuhat yötä löytyy seuraavilta Helmet-kirjastojen nuottikokoelmilta:
Hits : kesän parhaat / Toimitus Virpi Kari ; Nuottitoimitus Ari Leskelä ; Kuvitus Harri Pakarinen
Helsinki : F-kustannus, 2009
Kesähitit : Jäätelökesästä Rusketusraitoihin / Toimitus Virpi Kari ; nuottitoimitus Ari Leskelä
Helsinki : F-Kustannus, 2006
Parhaat / [Esitt.] Paula Koivuniemi
Koivuniemi, Paula, esitt. Espoo : Fazer Musiikki, c1993
(www.helmet.fi)
Ihan kaikkia tuskin löytyy mistään. Paitsi ehkä jostain Sveitsissä
julkaistusta kirjasta.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on jo aikaisemmin vastattu samaan kysymykseen näin. Tässä on kyllä paras tieto asiasta:
Internetsivuilla osoitteessa:
http://roope.top.tkukoulu.fi/~lyseol/tutkielma/Sveitsi/veitsi.htm
kiteytetään Sveitsin eläimistö hyvin seuraavalla tavalla:"Eläimistö: Sveitsi keskimaan ja Jura-vuorten eläimistö on samanlaista kuin muualla Keski-Euroopassa. Tyypillisiä Alppien eläinlajeja ovat gemssi, saksanhirvi, metsäkauris ja alppimurmeli. Jo sukupuuttoon saalistettua alppikaurista on istutettu uudestaan. Lukuisista lintulajeista on alppinaakka erityisen yleinen. Harvinaisimpia lintulajeja ovat metso, teeri ja kotka." Tämä…
Ilosta ja onnesta on useita määritelmiä. Onnellisuustutkija ja filosofian tohtori Ilona Suojanen on todennut että onnellisuus on subjektiivinen käsite ja se muuttuu. Kun me muutumme ja elämämme muuttuu, onnellisuuden käsitteemmekin muuttuu https://www.satakunnankansa.fi/a/200426791
Mitä luultavimmin sanoja "ilo" ja "onni" käytetään usein rinta rinnan, kuvaamaan samankaltaisia asioita. Ehkä onnen ja ilon keskinäistä eroa voi lähestyä myös kysymällä itseltään miten vastaisin kysymyksiin "Milloin olen iloinen?" ja "Milloin olen onnellinen?" - kun kokeilin, huomasin vastaavani vähän eri tavoin noihin. Omalta osaltani iloisuuteen riitti myös jokin pieni asia ja tapahtuma kuten vaikka "Olen iloinen kun sain kotona siivotuksi".…
Valitettavasti saamen kielen sanakirjaa ei taida olla internetissä. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupaloissa on monipuolinen linkkikokoelma internetin sanakirjoista http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=6d05d57d-89d6-4f05-b11a… .
Mikäli lähikirjastostassasi ei ole em. sanakirjaa voit pyytää lähikirjastoasi tilaamaan sen kaukolainaksi. Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta https://oukasrv6.ouka.fi/?formid=find2 saamen kielen sanakirjat saa esiin esim. luokkahaulla 88.42038. Esimerkkejä sanakirjoista: Suomi-saame-suomi sanakirja, 1992 ja Pekka Sammallahden tekemät saamelais-suomalais-saamelainen sanakirja, 1993 ja säämi-suoma-sänikirje, 1993.
Harittu oli 1400-luvulla kaksitaloinen kylä, joka kuului Kaarinan pitäjään. Varhaisimmat tiedot Haritun talosta ovat jo vuodelta 1378, jolloin Kaarinan lautamieheksi on kirjattu Haritun Simo.
Harittu liitettiin Turkuun vuoden 1939 alusta lukien, mutta varsinainen Haritun tila siirtyi Turun kaupungille vasta 1950-luvulla.
Haritun-alue käsitti Haritun tilan rakennukset ja sen tilukset. Kun Harittu liitettiin Turkuun, sai se omakotirakentamista varten laaditun asemakaavan 1940-luvun alkuvuosina. Haritun tilan peltoja viljeltiin kuitenkin aina 1970-luvulle asti.
Tarkempaa tietoa Haritun kaupunginosan historiasta löytää esimerkiksi Koivula-Haritun Omakotiyhdistyksen julkaisemasta kirjasesta Lähiö kotina, 2002.
Haritun varhaisvaiheista mainitaan…
Laulussa Pikku Liisan joululahjahommat lauletaan näin: Liisa äidin lapsukainen kutoo nurkassansa sukkaparin punaisen nyt pikku sormillansa... (säv. Knut Söderström, suom. san. Maija Konttinen). Tämä laulu löytyy ainakin kahdesta nuotista: Lasten laulelmia 1: säestyksin koteja ja kouluja varten / koonnut Helmi Vainio, (Otava, 1926) ja Lasten oma laulukirja: sata laulua kotien ja lastentarhojen pienokaisille / toim. Aarne Porko, osa 2 (painoksia ainakin vuosina 1957 ja 1972). Ensimmäinen nuotti on Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmissa ja toinen on useiden kirjastojen kokoelmissa.
Toinen laulu sukkaa kutovasta Liisasta, joka ei kylläkään kudo nurkassa, on laulu nimeltä Sukkapuikot. Laulu on teoksessa Pohjanmies, Juhani, Lauluja…
Kyllähän lahjoitukset periaatteessa kirjastoille kelpaavat, varsinkin jos ovat aineistoa, jonka voisi olettaa kirjaston asiakkaita kiinnostavan.
Kirjastojen hyllytila on rajallista ja siksi jo olemassaolevaa vanhempaa kirjastoaineistoakin, jota asiakkaat eivät enää lainaa, joudutaan joskus poistamaan aika paljon ihan vain tilan puutteen vuoksi, ja koska kirjastoihin tietysti saapuu koko ajan runsaasti uutta aineistoa, jolle sillekin pitäisi löytyä tilaa. Kaikkea lahjoitettua aineistoa ei voida siis aina ottaa hyllyyn ja osa voi joutua poistettavien kirjojen joukkoon myytäväksi.
Kannattaa ehkä tuoda mieluiten ensin lista lahjoitettavasti kirjoista näytille kirjastoon kokoelmaihmisten harkittavaksi. Kukin kirja harkitaan yksitellen, esim.…
Handken runoja ei ole suomennettu. Kyseinen runo/laulu on tehty nimenomaan tätä elokuvaa varten. Luultavasti elokuvan suomennoksessa on teksi laulusta suomeksi, mutta valitettavasti Helmet-kirjastoissa ei ole enää olemassa elokuvan video-versiota. Myöskään maakuntakirjastojen tietokannoista ei löytynyt elokuvaa. Voit vielä katsoa Frank-monihausta http://monihaku.kirjastot.fi/. Valitsemalla sieltä useita kirjastoja kerrallaan,näet, onko elokuvaa jossain päin Suomea lainattavissa. Jos elokuva löytyy, voit tehdä siitä kaukolainapyynnön: http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Merja Jalon Haavikon ravitalli -sarjan viimeisin osa on ilmestynyt jo vuonna 2001. Vaikuttaa siltä, että uutta osaa ei olisi enää tulossa. Mutta varmasti sitä ei voi tietää kuin kirjailija itse. Täältä löydät luettelon sarjan kirjoista:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Haavikon_ravitalli
Seuraavista teoksista löytynee kysymykseesi jotain:
Iivar Kemppinen:: Suomalainen mytologia. Kappaleessa Polydemonismi kerrotaan eläindemoneista (mm. karhu, susi, käärme, sammakko sisilisko).
Juha Pentikäinen: Saamelaiset - pohjoisen kansan mytologia sisältää artikkelin Karhun mytologia ja kultti.
Suomen suvun uskonnot kirjasarjassa esim.osassa 3: K. F. Karjalainen: Jugralaisten uskonto on tietoa aluehaltioista esim. asunnoista ja aitoista, pyhistä puista sekä kappale, joka käsittelee uskomuksellista eläinmaailmaa.
T. I. Itkonen: Suomen lappalaiset sisältää lyhyen artikkelin esim. eläinkuntaa ja riistaa koskevista uskomuksista.
Kalevalaseuran vuosikirjoihin on olemassa hakemisto, josta löytyi useita viittauksia esimerkiksi…
Suomen jääkiekkoliiton sääntökirjan mukaan naisten jääkiekossa, miesjuniorien U20- ja U18-sarjoissa sovelletaan erityissääntöjä ja ohjeita pää- ja kasvosuojaukseen (Jääkiekon sääntökirja, kohta 11.8). Jääkiekon sääntökirjan kohdan 102.1 mukaan naisten jääkiekossa "kaikkien pelaajien aikuisten ikäluokassa täytyy käyttää kokokasvosuojusta (visiiri- tai häkkimallinen), joka on oikein kiinnitetty kypärään." Kokokasvosuojuksen käytön syy on se, että se vähentää oleellisesti kasvovammoja. Jääkiekon sääntökirjassa tai muissa vieraalisista lähteissä ei ole kerrottu syytä sille, miksi naisten kasvoja halutaan suojella enemmän kuin ilman kokokasvosuojaa pelaavien aikuisten miesten kasvoja. Osa naispelaajista pitää naisten jääkiekon…
Lappeenrannan maakuntakirjaston kokoelmissa ei ole Lempaalasta varsinaista pitäjänhistoriaa. Hakusanalla Mustiala ei löydy mitään. Lempaalasta meiltä löytyy seuraavanlaista materiaalia:
Kirjat:
Hietamies, Laila: Siellä jossakin : romaani. 2003. Otava
Ikävalko, Pentti: RjP 2:n korpraali kertoo. 1990
Karjala nyt 1: kartta. 1987. Sun press
Peitsara, Tapio: Kertomus jääkäripataljoona 6:n vaiheista vuosina 1943-44 Suomen ja Neuvostoliiton välisesä nk Jatkosodassa. 1976.
Rajajääkäripataljoona 1 : kuvitettu sotapäiväkirja 1941-1944. 1993. Rajajääkäripataljoona 1:n asevelitoimikunta.
Lehtiartikkelit:
Hirvonen, Martti: Risti Inkerinmaan vehreässä lehdossa : matka Inkerinmaalle Lempaalaan, Toksovaan ja Kelttoon 9.-12.8.1996. // Inkeriläisten viesti…
Tietoa lesboista löydät nuorille tarkoitetuista seksiä ja rakkautta käsittelevistä kirjoista, esim.
Ivarsson: Nuori seksi ja rakkaus
Stoppard: Nuorten seksikirja
Pääskysaari: Kompassi : Jennin kirja sinulle
Harris: Nyt puhutaan seksistä.
Tyttöjen välisestä rakkaudesta kertovia nuortenromaaneja ovat:
Simukka: Kun enkelit katsovat muualle. 2002 WSOY
Simukka: Minuuttivalssi. 2004 WSOY
Valoaalto: Huono iho. 1986 Otava
