Valtakunnalliset yleisten kirjastojen vuositilastot löytyvät osoitteesta http://tilastot.kirjastot.fi/ Yläreunan tilastohaku-kohtaa klikkaamalla näet mitä tilastotietoja kirjastoista on kerätty. Valtakunnallisesta tilastosta ei löydy tietoa käyttäjien sukupuolijakaumasta, mutta yksittäiset kirjastot tekevät omia kyselyitään, joissa usein mainitaan vastaajien tai kirjaston käyttäjien sukupuolijakauma. Tilastotietokannasta löytyy tietoja myös kirjastojen hankkimien lehtien määristä, mutta muusta käytöstä ei. Löydät kirjastojen käyttäjätutkimuksia tai lehtien käyttötutkimuksia googlettamalla tai käymällä eri kirjastojen kotisivuilla. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston viimeisimmän asiakaskyselyn tulokset löytyvät osoitteesta http://kirjasto.…
Satakirjastojen -aineistotietokannasta näyttäisi löytyvän, ainakin seuraavista nuottijulkaisusta:
Suomalaista toiveohjelmistoa pianolle (Warner/Chappell Music Finland, 1996)
Suomalaista toiveohjelmistoa pianolle (Warner/Chappell Music, c2003)
Mikäli nämä eivät ole tarkoituksiisi sopivia, voit aina tiedustella lähikirjastostasi kaukolainamahdollisuutta muista kirjastoista.
Satakirjastojen aineistotietokanta:
http://www.satakirjastot.fi/
1960-luvulla käytössä olleista lukukirjoista etsityt Pekka-runot löytyvät Maunu Niinistön, Aulis Ojajärven ja Aimo Turusen toimittamasta oppikoulun ensimmäisen luokan lukemistosta Keskikoulun lukukirja 1 (WSOY, 1962). Ensimmäinen runo on Oiva Paloheimon Auttamaton Pekka (s. 14), toinen Theodor (T. H.) Körnerin Maailman tekijä (s. 128).
Auttamaton Pekka ilmestyi alunperin Paloheimon vuonna 1935 julkaistussa esikoiskokoelmassa Vaeltava laulaja. Sittemmin se on päätynyt myös lukuisiin runoantologioihin (esim. Runojen runot : satayksi kauneinta, Tunteellinen siili ja muita suomalaisia eläinrunoja, Eläinrunojen kirja, Eläköön koira, Runon vuosikymmenet : valikoima suomalaista runoutta vuosilta 1897-1947, Lausuntarunoja nuorelle väelle :…
Vanhoista suomen kielen sanoista, niiden merkityksestä ja alkuperästä voit etsiä tietoa seuraavista teoksista.
Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 62. SKS. 1992–2000.
Suomen kielen etymologinen sanakirja 1 - 7. Suomalais-ugrilainen seura. 1955 -1981.
Häkkinen, Kaisa: Etymologinen sanakirja. 2., tarkistettu painos. (= Nykysuomen sanakirja 6.) WSOY. 1987.
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. WSOY. 2004.
Lähteet:
https://finna.fi
http://www.kotus.fi/?s=572
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Säädösten mukaan aikuisuus Suomessa saavutettiin 1930-luvulla 21-vuotiaana. "Joka ei ole täyttänyt yhtäkolmatta vuotta, olkoon holhottava, älköönkä hänellä siis olko valtaa hallita omaisuuttansa. Viisitoista vuotta täyttänyt holhottava saakoon kuitenkin hallita sitä mitä omalla työllänsä voi ansaita. ... Jos mies tahi nainen menee naimisiin, ennenkuin on päässyt yhdenkolmatta vuoden ikään ...lakatkoon holhunalaisuus." (Holhouslaki, Lakikirja 1936).
Sosiologiassa aikuisuudella on yleensä ymmärretty siirtymistä taloudelliseen riippumattomuuteen omista vanhemmista, siirtymistä lapsuudenkodista omaan kotiin, usein myös avioitumista ja siirtymistä lapsen roolista vanhemman rooliin. Näiden siirtymien sijoittuminen elämänkulkuun on vaihdellut eri…
Et kertonut missä yliopistossa haluaisit opiskella lääketiedettä. Lääketieteelliset tiedekunnat ovat viime vuosina uudistaneet opetustaan perusteellisesti ja profiloituneet eri tavoin. Opiskeluoikeuden vaihtaminen toiseen lääketieteelliseen tiedekuntaan on hyvin vaikeata, joten kannattaa ennen pyrkimistä tarkoin harkita missä ja miten haluaa opiskella lääketiedettä. 1. Opetuskielen suhteen on tänä vuonna otettava huomioon seuraavaa (muutaman vuoden kuluttua saattaa tietysti olla eri tilanne): Lääketieteen koulutusohjelma jakautuu suomenkieliseen ja ruotsinkieliseen opintolinjaan.
Ruotsinkielisen opintolinjan tavoitteena on kouluttaa koko maan tarpeisiin riittävästi ruotsinkielentaitoisia lääkäreitä. Ruotsinkielisen linjan opetuksesta…
Runo voisi olla Kaisu Pato-ojan Pielisen balladi. Siinä vanha pariskunta tosin asuu kotonaan Pielisen rannalla ja suree kaupunkiin muuttaneita lapsiaan, jotka käyvät kovin harvoin. Runossa on mm. tällainen kohta:
"Poika, emon ainokainen,
isän toivottu talokas,
ei kerinnyt kesäisinkään
Pieliselle pestäväksi.
Kanarian kuvakortti
kertoi hei-hei-tervehdysen,
tahi kortti Kyprokselta
näytti outoja oloja."
Runo löytyy ainakin alla mainitusta kirjasta:
Pielisen balladi ja muuta Pohjois-Karjalan kesäyliopiston "Runoriihi 1978" -kilpailun satoa (1979)
Mitä voi digitoida ja missä
LP-levyt
Lielahden kirjastossa ja Hervannan kirjaston tietotorilla on levysoitin, jolla vinyylilevyt voi siirtää CD-levyille tai mp3-tiedostoiksi. Pääkirjaston musiikkiosastolla voi digitoida vinyylilevyjä CD-levyille.
Digitointiajan voi varata ajanvarausohjelmasta.
https://www.tampere.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjastot/asiakaskoneet-ja-laitteet/digitointi-editointi.html
Yksinkertaistettuna käsitteillä ei ole minkäänlaista eroa. Asiantuntijatkin käyttävät niitä vaihtelevasti ja osin sekavasti. Euroopan yhteisö muuttui Euroopan unioniksi Maastrichtin sopimuksella, joka solmittiin yhteisön jäsenmaiden kesken vuonna 1992. Maastrichtin sopimuksen voimaantulon jälkeen EU-lainsäädäntö sanan käyttö on yleistynyt, muttei ole kokonaan korvannut EY-oikeutta.
Vielä voi todeta, että tarkkaan ottaen Ey-oikeus käsittää ns. I-pilarin asioita, mutta tämän seikanselittäminen tyhjentävästi on mahdotonta.
Aiheesta löytyy tietoa teoksesta Joutsamo, Kari
Eurooppaoikeus. - 3. uud. p. Hki, 2000
Tästä pääset alkuun:
1. Hanki käsiisi tämä kirja, löytyy pääkaupunkiseudulta:
Károlyi, Ottó, Traditional African and oriental music / Ottó Károlyi. London : Penguin books , c1998.
Teos käsittelee yleisesti afrikkalaista ja orientaalia musiikkia ja soittimia. Sisältää myös lyhyitä nuottiesimerkkejä sekä runsaasti kuvia mm. soittimista.
2. Perinteisiä lyömäsoittimia käyttävän japanilaisen Kodo-ryhmän kotisivu. Tietoa Kodo-ryhmän historiasta, jäsenistä, kiertueista ja perinteisen japanilaisen rummun, taikon, soiton opiskelusta ja kursseista. Musiikkinäytteitä.
Aihe: Kodo lyömäsoittimet perinnemusiikki rummut taiko
Kieli: englanti, japani
Laji: kotisivu
Julkaisija: Kodo Cultural Foundation
Osoite: http://www.kodo.or.jp/
3. Lainaa vielä…
Suomen kielen perussanakirjan mukaan eripainos on "kausijulkaisun tms. kirjoitus erilliseksi vihkoksi painettuna". Tietoa tyypillisestä eripainoskokoelman syntytavasta ei löytynyt. Ehkäpä yksi syy voisi olla tarve koota esim. tietyn kirjoittajan eri lehdissä julkaistut kirjoitukset yhteen.
Etsimäsi runo on Lauri Pohjanpään Hautajaiset. Runo löytyy Pohjanpään kokoelmista Kaipuu ylitse ajan, Metsän satuja sekä Kiurun tupa. Se on myös Satu Koskimiehen toimittamassa kokoelmassa Eläinrunojen kirja.
Käsittääkseni koko maailmaa käsittävää etunimitilastoa ei ole käytettävissä. Suomen osalta Jesse-nimen esiintymistä voi tutkia osoitteessa http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Jesse-nimi on suosittu ainakin USA:ssa. Esimerkiksi internetistä löytyvän tilaston http://names.mongabay.com/male_names_alpha.htm mukaan Jesse-nimeä on Yhdysvalloissa 304923 kappaletta. Toisella sivustolla http://howmanyofme.com/search/ Jesse-haku löytää yli 340000 Jesseä.
Kappale löytyy suomeksi nimellä: Aamuseitsemään, esittäjänä Anita Hirvonen. Kappale on hänen cd-levyllään Parhaat : 18 suosituinta sävelmää. Piki-kirjastoista cd on vain Vesilahden kirjastossa, ja sen voi tilata meidän kauttamme seutulainaksi 2 euron varausmaksulla.
Enni Mustosen kirjoista pitävälle voisi sopia myös Kristina Vuoren Kaarnatuuli, joka kuvaa 1500-luvun Turkua.
1800-luvulle sijoittuu Laila Hirvisaaren Vaitelias perillinen, jossa käsitellään mm. naisen asemaa. Hirvisaarella on myös monia muita historiallisia romaaneja.
Pirjo Tuomisen Linnat sijoittuu myös 1800-luvulle ja siinä seikkaillaan kartanoissa. Tuominen on kuvannut myös 1900-luvun Tamperetta romaanissaan Hiljaiset huvimajat.
Kaari Utrio on kirjoittanut runsaasti historiallisia romaaneja, kuten esim. Vendela, Paperiprinssi, Seuraneiti, Oppinut neiti jne.
Niin kauan kuin ihminen on kirjoittanut muistiin tapahtumia ja koonnut näitä muistiinpanoja kokoelmiksi, on kirjastoja ollut olemassa. Otavan suuren ensyklopedian (Osa 4) mukaan arkeologit ovat kaivauksissaan selvittäneet, että nykyisen Irakin alueella, Kaksoisvirranmaassa, on ollut tällaisia kokoelmia jo kolmannella vuosituhannella eKr. Arkistoilla ja kirjastoilla ei silloin ollut selvää eroa. Nykyisenlainen kirjasto on muotoutunut muinaisessa Kreikassa. Aristoteles (384-322 eKr.)loi pohjan kirjastojen luokitusjärjestelmille, kun hän perusti oman kirjastonsa. Antiikin kuuluisin kirjasto sijaitsi Aleksandriassa ja tämän kirjaston kokoelmissa oli enimmillään n. 700 000 pergamenttia ja papyruskääröä.
Nykysuomen sanakirja antaa sanalle laitos monta merkitystä. Ohessa lyhennelmä:
A) käytetään tavallisesti attribuutin määrittämänä tai yhdyssanan jälkiosana
1. teollisuudenharjoituspaikka (kaasulaitos)
2. erilaiset toimintayhtymät (pankkilaitos)
3. julkinen, asianmukaisesti varustettu huoneisto, joka on tarkoitettu terveydenhoitoa, rangaistusta tms. varten (kasvatuslaitos)
4. asianmukaisesti varustettu paikka, joka on tarkoitettu jkn tieteenhaaran tutkimusta tai opetusta varten ( fysiikan laitos)
5. jonkin maan kaikkien samanlaisten, usein yhteiskunnallisten laitosten kokonaisuus (valtion laitokset)
6. tapojen tai lain mukainen yhteiskunnallisen elämän muoto, tapasysteemi ( feodaalilaitos)
B) muuta konkreettista käyttöä
mm.…
Sähkötekniikan linkkejä löytyy Kirjastot.fi -kotisivulla olevasta Linkkikirjastosta.
http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto
Se noudattaa yleisten kirjastojen luokitusta, sähkötekniikka löytyy luokasta 62.
Sanakirjoja löytyy http://www.makupalat.fi/ seuraavan polun takaa: tekniikka/tekniikka, teollisuus/tekniikka ja teollisuus
yleensä/sanastoja.
Turun kaupunginkirjaston kotisivulta "Tietoa, taitoa ja taidetta" -kohdasta klikkaamalla löytyy uudisosan aihealueista Luonto ja harrasteet. Sen linkeistä löytyy mm. tekniikan sanastoja.
