Tehdas on toiminut Seinäjoella 1931-1966 ja sitä aiemmin mm Lahdessa (lähteenä Mäki, Aki, Kauppa kävi jotta pirellä piti : Seinäjoen liiketoiminnan varhaishistoriaa, 1988).
Logosta ei Seinäjoen kaupunginkirjaston henkilökunnalla ollut mitään muistinvaraista tietoa.
Yritys ei siis ole enää elossa. Tarkistimme asian Yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä http://www.ytj.fi sekä Seinäjoen alueen elinkeinokeskuksen yrityshakemistosta http://yritykset.seinanaapurit.fi/ . Tosin tuo Seinäjoen elinkeinokeskus voisi tehtaan vaiheista jotain tietää. Yhteystiedot sivulta http://www.seinajoki.fi/elinkeino/ .
Piela nimestä etunimenä ei nimikirjoista löydy tietoa. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Piela etunimiä on annettu vuodesta 1920 lähtien 16 naiselle. 2000-luvulla Piela nimen on saanut 4 naista. Lisätietoja: http://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 . Sukunimenä Piela on lähtöisin Koivistolta, jossa on useita Piela-alkuisia paikannimiä. Pitäjännimi Pielavesi yhdistetään mm. sanaan pieli eli piela ’reuna, vieri’.
Miliaana nimestä tarkasti kirjoitettuna ei löydy taustatietoa, mutta nimi voitaneen yhdistää Miljaana nimeen. Nimi Mili esiintyy naisten nimenä ja se on lyhentymä nimestä Emilia. Muita Emiliasta johdettuja nimiä ovat mm. Milja, Milka, Miili ja Miljaana. Emilia nimi on lähtöisin latinalaisesta Aemilius-…
Heinäkuun 26. päivä Annan päivänä on vanha perinne, joka on lähtöisin itäisestä kristikunnasta. Tiedetään, että keisari Justinianus rakennutti ja vihki v. 550 pyhälle Annalle, neitsyt Marian äidille, Konstantinopoliin kirkon. Annan kunnioitus siirtyi myöhemmin myös länteen, vaikka täällä siihen suhtauduttiinkin välistä epäluuloisesti, koska Anna ei ole Raamatun henkilöitä, vaan hänet tunnetaan vain myöhemmistä legendoista. Ristiretkiaika ja sen avaamat itäyhteydet ovat suuresti edistäneet Annan kulttia. Eri puolilla Eurooppaa käytetyt 1200- ja 1300-luvun kirkolliset kalenterit ja jumalanpalveluskirjat mainitsevat ensisijaiseksi Annan muistopäiväksi 26.7. Paavin hovin messukirjaan Anna 26.7. pääsi ensimmäisen kerran v. 1474. Keskiajalla…
Ilomantsin kirjastotoimenjohtaja otti yhteyttä Viljo Vestmaniin. Rajavartioasemalla Ilomantsissa on ollut karhu lemmikkinä. Vestman, jonka lempinimi on ”Ville”, kertoi olleensa Kivivaaran rajavartioasemalla töissä vv. 1961-62, mutta karhu oli hänen tietojensa mukaan lopetettu edellisenä vuotena ennen hänen tuloaan. Karhun nimi oli ollut Kimmo. Kimmo-karhusta on olemassa muistinvaraisia tarinoita; Villen mukaan tarinoita ei ole merkitty kirjallisesti muistiin.
Ruotsalaiset olivat käyneet filmaamassa Kimmo-karhua kuulemma useamman päivän ajan. Ei ole tietoa siitä, mikä filmausryhmä oli kyseessä eikä onko filmi enää tallessa tai minne se on päätynyt.
Vestmanilla on valokuva Kimmosta, mutta metsätyönjohtaja Pentti Väänänen kuvasi karhua…
Kolmas osa The Perfect Hope on ilmestynyt vuonna 2012. Sarjaa Suomessa kustantavalta Gummerukselta kerrotaan, että käännös on luvassa alkuvuodesta 2014.
-ell-loppuisten sukunimien taustalla ovat klassisen mallin mukaan muodostetut ns. oppineistonimet. Keskiajan lopulla elpyneen klassisten tieteiden ja taiteiden harrastuksen myötä Euroopan oppineisto alkoi käyttää klassisten kielten mukaisia nimiä. Nimet muodostettiin kääntämällä tai johtamalla esimerkiksi maakuntien nimistä, ammattinimityksistä tai suomenkielisistä sukunimistä latinan tai kreikan päättein, usein myös sovittamalla käännöksiin näiden kielten sanoja. Ajan mittaan monet oppineistonimet lyhentyivät -en, -in ja -ell-loppuisiksi. Näistä uusista lyhyemmistä nimistä tuli vähitellen pitkiä suositumpia; niiden osuus nykypäiviin säilyneistä oppineistonimistä onkin huomattava. Noin puolella ns. oppineistonimen tai sen asuisen nimen…
Hei!
Netistä löytyy useampia kirjallisuussivustoja, joissa on mm. kirja-arvosteluja. Eräs kattavimmista on Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat www.makupalat.fi, jossa on alahakemisto Kirjallisuus. Tämän Kirjallisuus-hakemiston alla on mm. Lasten- ja nuortenkirjallisuus -hakemisto, josta löydät eri nettisivustoja.
Etsimästäsi Marita Hauhian kirjasta "Se eka" on kirjoitettu kirja-arvostelu, jonka löysin Aleksi-tietokannasta. Arvostelu on julkaistu Virke-nimisessä lehdessä v.1989. Tässä tarkemmat tiedot:
Hauhia, Marita
Se eka
Arvostelijat Rantakari, Leena
Virke 1989 ; 5 ; 39
Voit kysyä tätä numeroa omasta kirjastostasi.
Joresta sanotaan Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi (Tammi 1992), että Jore voi olla Jorman, Jorin tai Jeremiaksen muunnos. Jorman ja Jeremiaksen nimipäivä on 26.6., Jorin 23.4.
”Suomen sanojen alkuperä” (osa 1; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992) kertoo, että ”laukku” olisi mahdollisesti samaa alkuperää kuin murteissa käytetyllä merkityksellä ’aukko, reikä’. Sen on arveltu olevan germaaninen laina, joka on nykysaksan joissakin murteissa muodossa ”Lauch” (’vuorensola’). Vastineita ovat myös ’sulkea, avata’ merkitsevät anglosaksin ”lūcan”, gootin ”galūkan”, muinaisyläsaksan ”lūhhan” ja muinaisnorjan ”lúka”. Kahden eri merkityksen välinen suhde on kuitenkin epävarma, joten täysin varmaa etymologiaa ”laukulle” ei ole löydetty.
Tällaisia merkityksiä nimille löytyi Bruce Lanskyn kirjasta Baby names around the world.
Kirjan mukaan Elek on unkarilainen nimi ja yksi versio nimistä Alec ja Alex. Alex ja Alexander ovat alkujaan kreikkalaisia nimiä. Alexander merkitsee ihmiskunnan puolustajaa.
Nicolas on kirjan mukaan italialainen nimi. Kreikkalainen muoto on Nicholas. Nicholas-nimen sanotaan merkitsevän voitokasta kansaa.
Elliot on englantilainen nimi ja heprealaisten nimien Eli ja Elijah variaatio. Elijah merkitsee kirjan mukaan "Herra on minun kuninkaani".
Christian merkitsee Kristuksen seuraajaa, voideltua.
Metsähallituksen retkikartta.fi-palvelun mukaan kuvassasi näkyvä vihreä alue, jossa on risti, on hautausmaa. Keskellä hautausmaata oleva merkki kuvaa alueella olevaa muistomerkkiä, joka on kaiketi vihreä vain vihreän alueen takia.
Retkikartta - Metsähallitus
Mselitys_RVK_korjattu (retkikartta.fi)
Aluetta ympäröivät vihreät täplät lienevät puita. Suomen Suunnistusliitto esitteli vuonna 2017 uusia karttamerkkejä, joissa vihreän ympyrän kerrotaan olevan puun karttamerkki:
Suomen Suunnistusliitto ry
Helsingin Sanomissa julkaistun muistokirjoituksen mukaan Timo Toikka "kuoli pitkään sairastettuaan kotonaan Helsingissä" sairauden laatua täsmentämättä.
Timo ja Markku Toikka olivat veljeksiä. Markku Toikan 60-vuotispäivänä Helsingin Sanomien Ihmiset-palstalla julkaistun kirjoituksen mukaan hän "kasvoi Somerolla, jonne evakkomatka oli tuonut hänen vanhempansa". Siirtokarjalaisten tie -matrikkelin somerolaisista löytyy Muolaasta syntyisin oleva rakennusmestari Reino Unto Toikka puolisoineen (Tuulikki Eira, o.s. Uski). Näille kirja luettelee neljä Somerolla syntynyttä poikaa: Ari Juha (s. 1951), Markku Tapani (s. 1955), Timo Taneli (s. 1959) ja Vesa Jukka (s. 1962).
Seuraavissa kirjoissa on hiusmuodin historiasta eri vuosikymmenillä:
Jones, Dylan
Haircults : Fifty years of styles and cuts. 1990.
Corson, Richard
Fashions in hair : the first five thousand years. 1971.
Syromjatnikova, Irina
Kampausten historia. 1989.
Lister, Maurice
Men's hairdressing : traditional and modern barbering.
2000.
Näyttelyjulkaisussa on myös kulttuurihistoriaa ja miesten muodin historiaa:
Welling, Heini: Turhamainen mies - narri va sankari?
2. tark. P.
[Tampere] : Nukke- ja pukumuseo, [1999].
2000-luvun hiusmuodista voisi saada tietoa kampaamo- ja parturialan erikoisaikakaus- ja ammattilehdestä Pinni:stä.
Aineisto löytyy kirjastosta paikan päältä tai kaukolainaksi tilaamalla. Käymällä kirjastossa voit katsoa myös luokan…
1300-luvullla eläneeltä persialaiselta runoilijalta Samseddin Muhammed Hafizilta on suomennettu kaksi kokoelmaa runoja: Hafizin runoja ja Ruusu ja satakieli.(Lähde: Suomen kansallisbibliografia Fennica: https://finna.fi Sen lisäksi yksittäisiä runoja on ainakin seuraavissa kirjoissa: Rakkausrunoja: valikoima maailmankirjallisuudesta, Maailman runosydän, Sata runoa: valikoituja maailmankirjallisuudesta, Ramazan: runoja, Parantava runo ja Tätä runoa en unohda. (Lähde: Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/)
Kun etsitään persiaksi kirjoitetun runon suomennosta englanninnoksen kautta, ei tietysti voi olla aivan varma tuloksesta. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että kysymääsi runoa ei ole…
>Seuraavat lastenkirjat kertovat sateenkaariperheistä:
>Harainen Pirkko: Emma ja erilainen perhe. Kuvakirja, esitellään erilaisia perheitä
>Parr, Todd: Perhekirja. Kuvakirja, esitellään erilaisia perheitä
>Lindenbaum, Pija: Pikku-Litti ja lempparieno. Kuvakirja, jossa enolla poikaystävä
>Enoranta, Siiri: Omenmean vallanhaltija. Fantasiakirja, jossa päähenkilöllä kaksi isää.
Koska hakutuloksemme on näin niukka, kannattaa ehkä kääntyä Tampereella toimivan Lastenkirjainstituutin puoleen, josko heillä olisi antaa kattavampi vastaus kysymykseenne. Lastenkirjainstituutti (LKI) on valtakunnallinen lasten- ja nuortenkirjallisuuden tallennus- ja tiedotuskeskus ja erikoiskirjasto, jonka osoite on
http://www.lastenkirjainstituutti.fi/…
Outsider-nimimerkin suojissa ilmestyi vuosina 1945-1964 96 Pekka Lipposen seikkailuja -kirjaa. Hahmon luoja oli Aarne Haapakoski, mutta hänen haamukirjoittajaan toimi myös Seppo Tuisku.
Tuon ajan kirjoissa kuvittajaa tai kannen tekijää ei usein mainittu lainkaan. Joissakin Aarne Haapakosken 1940-luvulla ilmestyneissä teoksissa kannen kuvittajina mainitaan ainakin nimet Erkki Tanttu, V. Nokelainen ja P. Vesanto.
Pekka Lipposen seikkailuja -kirjojen kansien kuvittajista ei ikävä kyllä löytynyt tietoa. Kansikuvia voi ihailla Mikkelin kaupunginkirjaston hienolla Aarne Haapakosken seikkailuja -sivustolla:
http://www.mikkeli.fi/fi/kirjasto/outsider/index.htm
Sana maailma on esiintynyt Suomen kirjakielessä jo Agricolasta ja samanaikaisista käsikirjoituksista alkaen, mutta sanan keksijää ei voida tietää. Sana edustaa rakenteeltaan ikivanhaa yhdyssanatyyppiä, jossa rakenneosat ovat rinnasteisessa suhteessa keskenään. Yhdyssanalla on vastineita useissa lähisukukielissä, esim karjalan "moailma" ja viron "maailm". Rinnasteisia yhdyssanoja on myös suomen etäsukukielissä, joten tämän sananmuodostuskeinon katsotaan olevan kantauralilaista perua.
Tiedot löytyvät Kaisa Häkkisen teoksesta Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY 2004)
Postin käyttämät sähköavusteiset polkupyörät ovat Helkama Velox Oy:n valmistamia, joten kannattaa kääntyä heidän puoleensa. Tietoa pyörämalleista ja jälleenmyyjistä löytyy täältä: http://www.helkamavelox.fi/.
Postin kaluston historiaa Postimuseon sivuilla: https://www.postimuseo.fi/fi/info/tiedotusvalineille/tiedotearkisto/136…
Silkki-Saara-näytelmä perustuu romaaniin "Irene - helsinkiläisen 'Kamelianaisen', Silkki-Saaran muistelmat", kirjoittanut Eric von Schantz. Romaani ilmestyi v. 1948 hämeenlinnalaisen Nide-kustantamon kustantamana.
Näiden linkkien kautta löytyy tietoa parrasta ja sen historiasta:
http://www.shenet.se/recept/rakmedeltrad.html,
http://www.kepa.fi/kumppani/arkisto/2006_6-7/5082, http://hiukset.fi.wikimiki.org/fi/Parta
http://fi.wikipedia.org/wiki/Parta#Parran_historia_Suomessa
