Tarkoitatko kehitysromaania vai kehyskertomusta?
Yrjö Hosiaisluoma määrittelee teoksessaan "Kirjallisuuden sanakirja" (WSOY, 2003) kehitysromaanin romaaniksi, jossa on keskeistä henkilöhahmon sisäisen ja ulkoisen kehityksen ja persoonallisuuden kypsymisen kuvaus. Kehitysromaanista käytetään usein sen saksankielistä termiä Bildungsroman, koska sen juuret juontuvat Saksan romantiikasta. Edustavia kehitysromaaneja ovat mm. Christoph Wielandin "Geschichte des Agathon" (1766-67), Goethen "Wilhem Meisterin oppivuodet" (1796), Kellerin "Viheriä Heikki" (1879-80), Dickensin "David Copperfield" (1849-50), Arvid Järnefeltin "Isänmaa" (1893) ja Toivo Pekkasen "Tehtaan varjossa" (1932).
Kehyskertomus on teoksen varsinaisesta kertomuksesta tai…
Pentti Lempiäisen "Suuri etunimikirja" kertoo, että Aleksi nimi on Aleksanterin ja Aleksiksen lyhentymä. Nimi on ollut Aleksis Kiven syntymäpäivän 10.10. mukaan Suomen almanakassa vuodesta 1919.
Osuuskunta Itämaidon kautta voisi saada tietoa maidontuottajista Joensuun alueella http://www.fonecta.fi/tuotteet-ja-palvelut/Joensuu/161135/Osuuskunta+It… . Valion maitotila Joensuussa on Heikkisen tila, ks. https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/farmari/lehdisto/Yhteisty%F6ta…
Myös Joensuun kauppahallin luomumyymälästä voi kysäistä luomutuottajista, olisiko mukana maidontuottajia. Myös Martat liputtavat kovasti lähiruoan puolesta. Pohjois-Karjalan Marttojen yhteystiedot löytyvät täältä: http://www.martat.fi/jarjesto/alueellinen_toiminta/pohjois-karjala/yhte… . Heilläkin saattaa olla tietoa raakamaidon myyjistä.
Sarjan nimi on Alix (Alix peloton), teksti ja kuvitus ovat Jacques Martinin käsialaa.
Seuraavat Alix-sarjakuvat on suomennettu ja ne ovat lainattavissa HelMet-kirjastoista:
1) Kultainen sfinksi
2) Kirottu saari
3) Oribalin kruunu
4) Musta koura
5) Gallian sankarit
6) Viimeinen spartalainen
7) Etruskien aarre
8) Apollon kosto
Tässä vielä muutama hyvä linkki: http://www.helsinki.fi/~lakoma/comics/alix.html (suomeksi)
http://www.lambiek.net/martin_jacq.htm (englanniksi)
http://www.arnould.net/bd/Autmarti.htm (ranskaksi)
Rut Brykin äiti Aino Mäkinen vietti aikaansa Firenzessä sisarensa Maija Halosen kutsumana. Tarkempia tietoja Aino Mäkisestä ei kirjastossamme käytössä olevista lähteistä löydy. Aino Mäkisellä ja Felix Brykillä oli Rutin lisäksi ainakin poika Petri, josta löytyy oma artikkeli Suomen kansallisbiografiasta. Tässä artikkelissa mainitaan myös Petri Brykin veli (nimeä ei mainita).
Lähteitä:
- Hagelstam: Uusi antiikkikirja 1900-1980. (WSOY 2003)
- Huusko: Rut Bryk. (Muoto 2001:2, s. 64)
- Jäämeri: Matka valkoiseen [Taiteilija Rut Bryk] (Suomen kuvalehti 1986:41, s. 46-52.
- Kalha: Muotopuolen merenneidon pauloissa. Suomen taideteollisuuden kultakausi : mielikuvat, markkinointi, diskurssit (Suomen Historiallinen Seura 1997)
- Rut Bryk. Amos…
Kasetilta Satuja ja lauluja lapsille löytyy mm. sadut Pieni tulitikkutyttö ja Kolme pientä pukkia sekä laulu Lapin velho
Julkaisutiedot [S.l.] : Minimusic, p1982, C-kasetti
Esittäjähuomautus Mai-Lis Könönen & tytöt, Pete Paukku & Piparminttubändi, Aulis-setä (=Aulis Eskelinen, kertoja).
Sisältö:
Tango Nallekarhun kanssa, Heinäsirkan tanssi, Kolme pientä pukkia : satu, Sirkus tulee, Härkä ja sammakko : satu, Pienet omenat, Paimenpoika ja susi : satu, Lapin velho, Satu lapsuudesta, Minun huiluni heliä, Pieni tulitikkutyttö : satu, Sateenkaaren alla, Keisarin uudet vaatteet : satu, Kattimatti
Kasetti löytyy useammastakin kirjastosta, ei tosin Helmet-kirjastoista. Saatavuustiedot selviävät Frank monihausta, nimikehaku: Satuja ja…
Vaasan kaupunginkirjastossa on huonosti aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Aiheesta on olemassa esim. seuraavanlaisia teoksia: Lukkari: Kostamus-Sammon rakentajien tarinat 1-3 ; Koukkari: Rakentajat rajantakaiset ; Kainuussa ja Vienassa, näkökulmia naapurusten elämään. Näitä kirjoja voidaan kaukolainata halutessasi (esim. Turussa ja Kajaanissa), voit jättää kaukolainapyynnön joko kirjaston kotisivujen kautta tai paikan päällä kirjastossa.
Vaasan yliopiston kirjasto Tritoniassa on kokoelma Oulun yliopiston tekemiä tutkimuksia Kostamukseen liittyen. Saatavissa on mm. tutkimuksia aiheista: Työvoiman rekrytointi ja sopeutuminen Kostamus-työmaalla ja Tornion terästeollisuudessa ; Luoma, Pentti: Pohjoiset lähiöt : tutkimus Tornion terästehtaan…
Pirjo Mikkosen teoksen Sukunimet mukaan Leppänen nimestä on runsaasti tietoa maan eri osista jo 1500-luvulta ja 1600-luvun alusta. Se on mainittu Etelä- ja Pohjois-Karjalassa, Savossa Juvalla, Rantasalmella ja Tavinsalmella, Rautalammilla, Ruovedella, Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla sekä Kainuussa. Enossa Leppänen on ollut 1890 pitäjän valtasukuja. Kirjassa mainitaan, että useiden nimenmuuttajien entinen nimi on alkanut Ahl-sanalla. (Lähde: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet).
Sukunimien levinnäisyydestä löydät tietoa Juhani Pöyhösen kirjasta Suomalainen sukunimikartasto.
Hei!
Terve.fi-sivuston artikkelin mukaan rähmänä tunnettu erite silmässä koostuu esimerkiksi limasta, hylätyistä soluista tai kehon omista "jätteistä" eli rasvasta ja pölystä, joita silmäluomesta irtoaa. Sulkeutuessaan silmäluomi kuljettaa näitä eritteitä kyynelnesteen mukana alaluomelle ja/tai silmäkulmiin, joihin rähmä alkaa näin pikkuhiljaa muodostumaan. Rähmän väri voi vaihdella, mutta yleisimmin se on sävyltään vaalean kermaista tai kellertävää; kirkkaampi keltainen sävy tai vihreä rähmä viittaa yleensä aktiivisiin bakteereihin ja virustartuntoihin, jolloin kannattaa olla yhteydessä lääkäriin. (Terve.fi, viitattu 11.4.2022)
Allergioiden yleisimpiin oireisiin silmien rähmiminen ei kuitenkaan…
Uljas oli jo vuonna 1883 Kansanvalistusseuran kalenterissa, sitä oli ehdotettu jo vuonna 1864 kreikkalaisen Ptolemaios-nimen suomalaiseksi vastineeksi (Ptolemaios = sotaisa, sodanhaluinen). Nimen ensimmäisiä kantajia oli nimismies Uljas Väinö Antero Wuorio (synt. Sodankylässä 1890).
Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava, 2005. 4. uud. laitos.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta selviää nimen yleisyys: http://www.vaestorekisterikeskus.fi/
-> Nimipalvelu
Kaikkiaan Uljas-nimen on saanut 2525 poikaa, yleisin se on ollut 1900-luvun alkupuoliskolla, mutta onpa vuonna 2006 nimetty 13 uutta Uljasta.
Romaanin alkuperäinen nimi oli Sotaromaani, joka ilmestyi sillä nimellä vuonna 2000.
Allaolevasta Timo Sedergrenin artikkelista löytyy tietoa tästä Sotaromaanista, https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/108173/63197
Väinö Linnan Tuntematon sotilas ilmestyi vuonna 1954.
Uutta nimeä ehdotti Linnan ystäväpiiriin kuulunut kirjailija Veikko Pihlajamäki.
Tätä on kysytty meiltä aiemminkin, joten laitan tähän alkuun vastauksen, joka on kirjoitettu vuoden 2011 maaliskuussa:
"Tuija Lehtinen on kirjoittanut valtavan paljon kirjoja niin nuorille kuin aikuisillekin. Lehtisen kirjoja on hankala verrata toisiinsa siltä kannalta, mikä kirja olisi toista merkittävämpi.
Lista Tuija Lehtisen kirjoista löytyy esim. Otavan nettisivuilta osoitteesta
http://www.otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/j-l/lehtinen_tuija/fi_FI/teo…
Yhtenä merkittävyyden kriteerinä voisi pitää esim. sitä, onko kirjaa käännetty muille kielille. Lehtisen kirjoista on tehty käännökset näistä:
- Siivet varpaiden välissä (käännetty tanskaksi, ruotsiksi ja viroksi)
- Roskisprinssi (käännetty ruotsiksi)
- Tanja Tavis, Jäkälärinteen 9 D (…
1960-luvulla käytössä olleista lukukirjoista etsityt Pekka-runot löytyvät Maunu Niinistön, Aulis Ojajärven ja Aimo Turusen toimittamasta oppikoulun ensimmäisen luokan lukemistosta Keskikoulun lukukirja 1 (WSOY, 1962). Ensimmäinen runo on Oiva Paloheimon Auttamaton Pekka (s. 14), toinen Theodor (T. H.) Körnerin Maailman tekijä (s. 128).
Auttamaton Pekka ilmestyi alunperin Paloheimon vuonna 1935 julkaistussa esikoiskokoelmassa Vaeltava laulaja. Sittemmin se on päätynyt myös lukuisiin runoantologioihin (esim. Runojen runot : satayksi kauneinta, Tunteellinen siili ja muita suomalaisia eläinrunoja, Eläinrunojen kirja, Eläköön koira, Runon vuosikymmenet : valikoima suomalaista runoutta vuosilta 1897-1947, Lausuntarunoja nuorelle väelle :…
Kun kirjastokortti katoaa, kannattaa heti ottaa yhteyttä omaan kirjastoon (joko soittaa tai käydä paikan päällä) ja ilmoittaa kortti kadonneeksi. Näin kukaan toinen ei kortin mahdollisesti löytäessään voi lainata sillä.
Tämä on tärkeää siksi, että kortin omistaja on aina viime kädessä vastuussa kortilla lainatusta aineistosta, mutta jos kortti on ilmoitettu kadonneeksi, ei sillä kukaan pysty lainaamaan.
Jos kortti kuitenkin jossain vaiheessa löytyy, voi sen aina ottaa uudelleen käyttöön, kun ilmoittaa kirjastolle, että kortti on löytynyt.
Sillä aikaa, kun kortti on kadoksissa, kysy omasta kirjastostasi mahdollisia muita tapoja hoitaa lainaaminen (esim. jotkut kirjastot sallivat viivakoodillisen KELA-kortin tai kaupunkikortin tms.) käytön…
Elisan nimipäivä on 19.11. Jos kalenterin tiedot ovat vajavaiset, voi nimipäiviä etsiä esimerkiksi Naperokerhon Nimipäiväkirjan kautta, joka löytyy osoitteesta http://www.plussa.com/?_tp=71,90
Tutustumisen arvoinen sivu on myös Väestörekisterin Nimipalvelu https://192.49.222.187/nimipalvelu/defaul.asp jossa voit tarkistaa etu- ja sukunimien lukumäärätietoja.
Varsinaisia kitarasovituksia tutuista suomalaisista lastenlauluista on vaikea löytää siksi, että niitä tuntuu julkaistun perin vähän tai olemattomasti itsenäisinä kitaranuotteina. Niitä täytyykin etsiä vasta-alkajille tarkoitetuista kotimaisista kitaran soitinkouluista. Soitinkoulujen harjoituskappaleita ei ole välttämättä kuitenkaan luetteloitu tietokantaan ja vastaus löytyy vain soitinkoulua selaamalla. Toinen mahdollinen lähde on peruskoulun ala-asteen musiikin oppikirjat, joihin saattaa sisältyä jokunen helppo kitarasovitus. Oppikirjojenkaan kappaleisiin ei välttämättä pääse käsiksi luettelointitietojen avulla. Kirjaa selailemalla saattaa jotain sopivaa löytyä. HelMet-aineistohaun perusteella kannattanee vilkaista ainakin Ole Halénin "…
Piela nimestä etunimenä ei nimikirjoista löydy tietoa. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Piela etunimiä on annettu vuodesta 1920 lähtien 16 naiselle. 2000-luvulla Piela nimen on saanut 4 naista. Lisätietoja: http://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 . Sukunimenä Piela on lähtöisin Koivistolta, jossa on useita Piela-alkuisia paikannimiä. Pitäjännimi Pielavesi yhdistetään mm. sanaan pieli eli piela ’reuna, vieri’.
Miliaana nimestä tarkasti kirjoitettuna ei löydy taustatietoa, mutta nimi voitaneen yhdistää Miljaana nimeen. Nimi Mili esiintyy naisten nimenä ja se on lyhentymä nimestä Emilia. Muita Emiliasta johdettuja nimiä ovat mm. Milja, Milka, Miili ja Miljaana. Emilia nimi on lähtöisin latinalaisesta Aemilius-…
Hei,
valitettavasti en löytänyt signeeraukseen sopivaa maalaria.
Kuvataiteilijamatrikkelissa ei ollut alkukirjaimilla W.H. tai W.M. olevia taiteilijoita, joiden signeeraus olisi kuvan kaltainen. En löytänyt myöskään Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkeli -teoksesta vastaavaa signeerausta.
Onko sinulla tietoa, onko signeeraus kotimaisen taiteilijan? Tai onko teos liitettävissä johonkin suomalaiseen paikkakuntaan tai alueeseen? Tällöin voisi asiaa tiedustella ko. paikkakunnan/alueen taidemuseosta.
Lähde:
Kuvataiteilijamatrikkeli
Franz Schubertin Serenadin (Ständchen, Schwanengesang-laulukokoelma, D957. Nro 4) pitäisi löytyä sovituksena huilulle ja pianolle ainakin kokoelmasta :
All the tunes you´ve ever wanted to play! : All-time piano classics.
Sijainti- ja saatavuustiedot löydät Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/
Muita ko. sävellyksen nuotteja löydät Plussasta esim. hakusanoilla D957 ja nuotti.
Hedvig -nimen suomalaisia muunnoksia ovat Helvi ja Heta. Hedvig on ollut suomalaisessa kalenterissa ensimmäisen kerran 1668 ja korvattu 1890 Hetalla. Hetan päivä on ollut 15.10 vuodesta 1890 lähtien. Kansanvalistusseuran kalenterissa 1882-83.
Hedvig on vanha saksalainen nimi. Nimeen Hedwig 'taistelijatar', sisältyy kaksi saksan taistelua merkitsevää sanaa. Hedvigin päivä on Pyhän Hedwigin, Sleesian herttuattaren muistopäivä. Hän oli alun perin puolalainen prinsessa Jadwiga, joka kuoli 15.10.1243. Hänet julistettiin pyhimykseksi 1267. Hänen päiväänsä roomalaiskatolinen kirkko on viettänyt 17.10 vuodesta 1706 ja 16.10 vuodesta 1929 lähtien. Ruotsissa Hedvig otettiin almanakkaan 1668 Hedvig Eleonoran (k.1715) kunniaksi. Hän oli kuningas…
