Ainakin seuraavista kirjoista saattaisi olla sinulle apua:
-Rodriguez, Ramon de Jesus: Vesivärimaalaus: harrastajan opas
-Ginzburg, Maria: Akvarellikirja : vesiväritekniikkaa vaihe vaiheelta: sommittelu, perspektiivi,värit
-Fellows, Miranda: 100 hyvää ohjetta vesivärimaalarille
-Crawshaw, Alwyn: Opi maalaamaan vesivärein
Aiheesta löytyy myös video:
Akvarellimaalauksen perusteet
Lisää oppaita voit itse etsiä HelMet-tietokannasta tekemällä aiheenmukaisen haun (valitse valikosta Aihe) ja käyttäen asiasanaa akvarellimaalaus. Myös mainittujen teosten saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla löydät HelMet-tietokannasta osoitteesta http://www.helmet.fi , muut aineistotietokantoja voit käyttää kätevästi monihaun kautta, http://monihaku.…
Saat tarvitsemasi tiedot menemällä Åbo Akademin sivulle
http://www.abo.fi/fak/esf/bii/studier_frames.htm
napauta
Vill du studera informationsförvaltning
http://www.abo.fi/fak/esf/bii/studier_frames.htm
Sivulla kerrotaan Åbo Akademin avoimen yliopiston opinnoista näin:
"Från och med hösten 2003 kan du läsa 35 sv informationsförvaltning i en nätbaserad studiehelhet som arrangeras av Öppna universitetet i samarbete med Institutionen för allmän samhällsforskning / Informationsförvaltning."
Voit kysyä tarkemmin opinnoista em. sivulla kerrotulta yhteyshenkilöltä (sivulla on yhteyshenkilön nimi ja hänen sähköpostiosoitteensa).
Saga: ruotsin kielen satua merkitsevä sana. Myös muinaisajan jumalatar Pohjoismaissa (hän joka näkee tai kertoo).
Elli: lyhentymä Eleonorasta, joka on alkujaan arabian Ellinor (Jumala on valoni). Nimi voidaan myös tulkita kutsumamuodoksi Elisabetista (hepr. Eliseba, Jumala on valani / Jumala antaa avun) ja Helenasta (kreik. loistava), sekä sen muunnoksista Elinasta ja Ellenistä.
Kamilla: Camilla on mahdollisesti etruskilaisperäinen nimi vanhalta ajalta. Camilla oli Vergiliuksen mukaan muinaisitalialaisten volskien kuningatar, jonka Roomalainen Eneaan seuraaja surmasi taistelussa. Roomalaisten mytologiassa Camilla on jumalatar Dinan suosikki, joka esiintyy sekä tuulta nopeampana metsästäjättärenä että naispuolisena sotilaana. Alkuaan nimi…
Ei ole. Ahvenanmaa on itsehallintolain mukaan yksikielinen ja opetuskieli on ruotsi. Suomea voi opiskella valinnaisena aineena viidenneltä luokalta lähtien.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/201806082200989646
Kuvittaja ja taidemaalari Rita Rapp (Rapp-Lennmor)
on syntynyt Helsingissä 17.1.1924 ja opiskellut Taideteollisessa oppilaitoksessa Helsingissä 1940-1946.
Hän on työskennellyt valmistumisensa jälkeen Ruotsissa. Kuvitustyötä pääasiallisesti lastenkirjoihin ja aikakauslehdistöön; tekniikat: tussi, akvarelli, guassi.
1. Henkilötietoja:
Svenskt konstnärslexikon / [Red.: Gösta Lilja, Bror Olsson, S.Artur Svensson.]
Del 4. - Malmö : Allhem, 1961. - Sivulla 456: Rapp-Lennmor, Rita Marjatta.
2. Kirjallisuutta kuvitustöistä:
Satujen saari : suomalaista lastenkirjataidetta 1847-1960 / [Maria Laukka (toim.)] ;
[julk. Suomen nuorisokirjallisuuden instituutin kannatusyhdistys ry]
[Tampere] : [Tampereen nykytaiteen museo], [1985]
(Suomen…
Runous ilmestyi alunperin Saaritsan kokoelmassa Syksyn runot (Kirjayhtymä, 1973). Lisäksi se on julkaistu kolmessa Saaritsan valittujen runojen kokoelmassa: Kuuden syksyn runot : antologia (Kirjayhtymä, 1974), Runoja 1965-1982 (Kirjayhtymä, 1983) ja Pohjakosketus : 30 vuotta runoa (WSOY, 1998).
Ainakin Suuressa käsityölehdessä vuodelta 2004 (nro 3, s. 37 ja 68-69) on ohje. Artikkelin nimi on Tuulahdus pohjoisesta
(Lapin henkeen: revontulipusero ja neljäntuulenmyssy).
Kysymääsi elokuvaa ei ole ilmeisestikään julkaistu DVD-versiona, mutta vanhana VHS-videona se on saatavilla HelMet-kirjastoista. Elokuvan saatavuuden voit tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi etsimällä elokuvan nimellä ”Virtaset ja Lahtiset”. Tällä vastaushetkellä sitä näyttäisi olevan yksi kappale hyllyssäkin. Sen verran täytyy varoittaa, että vanhat videokasetit saattavat olla jo käytössä sen verran kuluneita, ettei niiden kuva yllä huippulaatuun ja niissä saattaa olla häiriöitäkin. Sitä kautta elokuva on kuitenkin mahdollista katsoa, jos sinulla on videonauhuri tai pääset käyttämään sellaista jossakin.
Toinen vaihtoehto olisi esittää Ylelle toive, että elokuva esitettäisiin televisiossa. Se on tullut viimeksi kesällä 2009. Ylelle…
Tuollaista Tannerin levytykset sisältävien CD-levyjen sarjaa ei näytä löytyvän kirjastoista eikä periaatteessa kaiken Suomessa ilmestyneen musiikin sisältävästä Viola-tietokannastakaan. Ehkäpä kyseessä on jokin Ylen sisäiseen käyttöön tehty levy eikä varsinainen yleinen julkaisu.
Sen sijaan 15 Tannerin esittämää kappaletta löytyy digitoituina Raita-tietokannasta osoitteesta http://www.doria.fi/handle/10024/66373/browse?value=Tanner%2C+J.+Alfred…. Tannerin kappaleita on enemmänkin digitoituina Kansalliskirjastossa, joten niitä voi halutessaan kuunnella siellä. Osittain samoja kappaleita kuin Raita-tietokannassa löytyy myös Ylen Elävästä arkistosta osoitteesta http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=8&ag=47&t=325&a=2528.…
Yleisellä tasolla voin kertoa Turun keskiaikaisesta rakennuskannasta sen verran, että puu, tarkemmin sanoen hirsi, oli yleisin rakennusmateriaali.
Vielä 1300-luvulla Turun asuintalot olivat lähinnä sisäänlämpiäviä hirsimökkejä, jotka sisälsivät vain yhden huonetilan tai sen lisäksi korkeintaan eteisen.
Kiveä ja tiiltä käytettiin aluksi vain julkisiin hallinnon rakennuksiin. Kaupungin kasvun ja vaurastumisen myötä kivi- ja tiilitalot yleistyivät.
Turun vanhin tähän mennessä löydetty, oletettavasti yksityinen kivitalo rakennettiin 1390-luvulla.
Eri säätyjen omistamien rakennusten rakennusteknisistä eroista en osaa valitettavasti sanoa kovin paljon konkreettista.
1400-luvun alun vauras kauppias tai käsityöläinen saattoi asua parikerroksisessa…
Sanat löytyvät esimerkiksi ”Suuri toivelaulukirja” -sarjan osasta 20 (F-Kustannus, 2010). Ne on julkaistu useissa muissakin nuottikirjoissa, mutta ”Suurta toivelaulukirjaa” löytynee useimmista kirjastoista.
Eila Roine ja Vili Auvinen kihlautuivat toukokuussa 1955 ja avioituivat 4.6.1955, missä vaiheessa he olivat tunteneet parin vuoden ajan. Milloin pariskunnan suhde muuttui tavallista samanikäisten työtoverien välistä kanssakäymistä ja "elokuvissa käyntiä ja kuljeskelua" vakavammaksi, on käytettävissä olevien lähteiden avulla jo vaikeampi määrittää. Vili Auvisen toi Tampereelle ja Tampereen Työväen Teatteriin Eino Salmelaisen keväällä 1953 hänelle lähettämä kirje. Roine ja Auvinen olivat ensimmäistä kertaa yhtä aikaa näyttämöllä marraskuussa 1953 Annikki Setälän satunäytelmässä Prinsessa Tuulenpuuska. Maaliskuussa 1954 he esiintyivät Serpin komediassa Isän vanha ja uusi. Kesän he kiersivät Helsingin Kansanteatterin näyttelijöiden kanssa…
Valitettavasti kaunokirjallisuuden sisältöjen avaaminen on kesken kirjastomaailmassa. Joten on jokseenkin vaikeaa etsiä kirjastojen tietokannoista nimenomaan etsimäsi kaltaisia teoksia. Valmiita listoja ei valitettavasti ole antaa käyttöösi.
Yksi mahdollisuus aloittaa haun tekeminen on etsiä kirjallisuutta, jotka on asiasanoitettu eli kuvailtu termeillä hän tai minä (kertoja).
Omasta PIKI-verkkokirjastostamme http://kirjasto.tampere.fi:8000 löytyy jo jonkin verran suomenkielistä kaunokirjallisuutta näin asiasanoitettuna ja tämäntyyppistä kirjallisuutta voi hakea kirjoittamalla kohtaan ASIASANA termi minä tai hän (vain yksi sana hakuriville) ja rajaamalla haku kaunokirjallisuuteen. Näin hakiessa tietenkin löytää vain murto-osan minä- tai…
Touru-alkuisia nimiä on sekä paikanniminä että sukuniminä. Teoksessa Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (Otava, 2000) viitataan Touru ja Tourunen nimien kohdalla nimeen Toura. Näiden nimien alkuperä saattaisi olla skandinaavisen Thor-alkuisen miehennimen mukaelma. Pohjoismaisissa jumaltarustoissa Thor on ukkosenjumalan nimi. Jyväskylän seudun vanhoissa asiakirjoissa on mainittu Tourulan jakokunta jo vuonna 1506.
Suomen kansallibibliografian Fennican mukaan suomeksi on luettavissa seuraavat turkkilaisten kirjailijoiden teokset tai antologiat.
HALIDÉ EDIB: Liekkipaita : romaani Turkin vapaussodasta (suom. Alli Nuorto, 1929)
NAZIM HIKMET:
Punainen omena: runoja (suom. Brita Polttila, 1972)
Puut kasvavat vielä : runoja (valik. ja suom. Brita Polttila, 1978)
YASHAR KEMAL:
Haukkani Memed (suom. Eva Siikarla, 1974)
Ohdakkeet palavat (suom. Eva Siikarla, 1975)
Ararat-vuoren legenda (suom. Eva Siikarla, 1976)
Puuvillatie (suom. Eva Siikarla, 1977)
Tuhannen härän vuori (suom. Eva Siikarla, 1977)
Ohdakkeet palavat (suom. Eva SIikarla, 1977)
Maa rautaa, taivas kuparia (suom. Eva Siikarla, 1978)
Kuolematon ruoho (suom. Eva Siikarla,1979)
Tasangon valtiaat (…
Jatkosodan aikaisesta Jalkaväkirykmentti 50:stä kertovalla sivustolla on tietoa Suomen sotilasarvoista ja niiden nimitysten historiallisesta taustasta. Siellä kerrotaan näin: "Kenraalien sisäisessä arvojärjestyksessä on usein herättänyt ihmetystä se, miksi kenraalimajuri on kenraaliluutnantin alapuolella. Onhan majuri kuitenkin luutnanttia korkeampi yleisessä arvojärjestyksessä. Tähän on syynä sotilasarvojen etymologinen tausta: luutnantti on kapteenin ensimmäinen sijainen komppaniaupseereissa, mutta esiupseereissa everstin ensimmäinen sijainen onkin everstiluutnantti. Näin ollen kenraaliluutnantti on myös kenraalin ensimmäinen sijainen ja siten kenraalimajuria korkeampi sotilasarvo. Alunperin kenraalimajuri oli kenraalin alin sotilasarvo…
Suomi-thai sanakirjoja ei näyttäisi olevan kuin yksi: Changklung, Cebu:Suomi-thai matkaajan sanakirja. Jos haluat selata muunkielisiä kirjoja ja kielikursseja, haepa pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi "asiasana tai luokka"-haulla tällaisella hakurimssulla: "thai-kieli tai thain kieli", niin saat selattavaksesi reilut kymmenen viitettä. Samalla voit tarkistaa myös tuon Suomi-Thain saatavuuden.
Musiikkivideoiden suunnittelusta ja teosta löytyy alla olevia painettuja teoksia.
Yliopistojen yhteistietokannasta, Lindasta löytyi mm. tällaisia teoksia, joita voi kaukolainata kirjaston kautta. Kaukolainat ovat yleensä maksullisia. Lindaa voi käyttää kirjastoissa lisäteosten etsimiseen.
Englanninkielisiä teoksia:
Carlin, Dan. Music in film and video productions. 1991.
Austerlitz, Saul. Money for nothing : a history of the music video from the Beatles to the White Stripes. 2007.
Cristiano, Giuseppe. Analyzing storyboards. 1998.
Pro gradu- ja opinnäytetöitä:
Kärjä, Antti-Ville. Suomalaisen populaarimusiikin kuva : kuvallisen kerronnan, sanoituksen ja musiikin vuorovaikutus suomalaisissa musiikkivideoissa. Pro gradu –työ : Helsingin…
Eija Kämäräisen kirjassa Hyvä käytös, hyvät tavat kerrotaan, että tohtorinhatun käytöstä ei ole olemassa yhtä yhtenäistä etikettisääntöä. Esimerkiksi eri yliopistoilla on erilaisia käytäntöjä sen käytöstä promootiotilaisuuksissa. Kirjan mukaan tohtorinhattua voidaan käyttää myös muualla kuin akateemisissa tilaisuuksissa, esimerkiksi hautajaisissa.
Itsetuntoa, sen merkitystä työelämässä ja työelämään liittyvää itsetuntoa käsitellään seuraavissa kirjoissa ja elektronisissa julkaisuissa:
Räisänen, Kirsi: Kyllin hyvä, 5. uud. p., Työterveyslaitos, 2013
Toivonen, Veli-Matti: Minätyö : astu omalle polulle, sieltä löytyy kaikki, Ai-ai, 2011
Toivonen, Veli-Matti: Itsestään : aineeton tuotanto ja henkilökohtainen kasvu, Ai-ai, 2010
Rose, Joanna: Ylitunnollisuus : eroon suorittamisen pakosta, Minerva, 2010
Martikainen, Liisa: Kaaosta vai hallintaa : nuoren aikuisen elämän haasteet / Liisa Martikainen. [Kuopio] : UNIpress, 2009.
Jaari, Aini: Kylliksi itselleni, Edita, 2007 - kirja perustuu kirjoittajan vätöskirjaan, joka on luettelossa alempana
Hellsten, Tommy: Virtahepo työpaikalla, 2. uud. p…
