Sirkustemppuja opetetaan esimerkiksi seuraavissa kirjoissa:
Markku Aulanko & Kari Nieminen, Sirkustaitojen käsikirja. Otava, 1989
Markku Aulanko & Björn Gammals, Sirkustemppuja palloilla, renkailla ja keiloilla. Otava, 1987
Jari Siljamäki, Klovnerian käsikirja : miten esiintyä klovnina. Atena, 2010
Suurin osa näissä kirjoissa esitellyistä tempuista tosin lienevät soveliaimpia hieman kolmea vuotta vanhemmille aloitteleville sirkustaiteilijoille, mutta jonkin verran pienille lapsille soveltuvia ohjelmanumeroita näistäkin löytynee.
Ruotsintaitoisille suosittelisin lisäksi Claudío Madían italiankielisestä alkuteoksesta käännettyä kirjaa Gör din egen cirkus (Alfabeta, 2005), joka on suunnattu nimenomaisesti lapsille. Myös Lennart…
Etunimistä on useita selitysteoksia. Muutama esimerkki
Saarikalle Yrjö: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, 2007
Vilkuna: Etunimet, 2011.
Harvinaisemmista nimistä on mm. seuraava:
Nummelin: Eetu, Ukri, Amelie : 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä.
Marcel nimi tulee nimestä Mars, roomalainen sodan jumala http://www.thinkbabynames.com/meaning/1/Marcel . Sama tieto kerrotaan myös Wikipediassa http://fi.wikipedia.org/wiki/Markus .
Venlaa on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta palvelussa. Vastauksia on arkistossa http://www.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=56434dbe-8e61-49aa… . Erdem nimeen viitataan termillä virtue http://www.indiachildnames.com/definationof.aspx?name=Erdem .
Liidan nimipäivää on kysytty myös http://…
"Hän kaikkialla kodiss´ on, vaikkei näy häntä missään..."
Runo löytyy teoksesta LAPSUUDEN JOULU 2 : Kauneimmat joulun runot ja laulut (Kirjayhtymä 1980).
Suomalaiset Yhdysvaltain intiaaneja käsittelevät "klassikot" ovat Pentti Virrankosken "Pohjois-Amerikan intiaanit" (1980) ja "Yhdysvaltaina ja Kanadan intiaanit" (1994) sekä Markku Henrikssonin "Alkuperäiset amerikkalaiset" (1986) ja "Toinen aalto" (1997).
Löydät tietokannastamme asiasanoilla "intiaanit" ja siihen yhdistettynä "Yhdysvallat" lähes 30 viitettä, joista osa tosin on kaunokirjallisuutta (luokka 84.2). Turun kaupunginkirjastossa on viimeksi vuonna 1996 päivitetty 11-sivuinen kirjallisuusluettelo "Alkuperäiset amerikkalaiset". Sitä ei ole verkkoversiona, mutta saatavissa ainakin pääkirjastosta.
Luolien suojatit (2002) on viides ja viimeinen suomennettu osa suomalaista sukujuurta olevan, yhdysvaltalaisen kirjailijan Jean M. Untinen-Auelin kirjasarjaan Maan lapset. Muut sarjan osat ovat Luolakarhun klaani (1981), Hevosten laakso (1982), Mammutin metsästäjät (1985) ja Tasangon vaeltajat (1990). Tiettävästi kirjailijalla on työn alla sarjan kuudes osa.
Tietoa kirjailijasta ja kirjasarjasta saat esim. näiltä sivuilta:
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=335&cat=
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jean_M._Untinen-Auel
http://www.randomhouse.com/features/auel/webroot/index.html
Suomalaisen paikannimikirja (2007)kertoo nimestä Nousiainen seuraavasti:
" Nousiainen kunta Varsinais-Suomessa, ruotsiksi Nousis. deNousia 1232, Nosis 1234, Nowsis 1328, Nousis 1336"..."Nimen vanhimmat kirjoitusmuodot kuvastavat ruotsinkielistä nimiasua Nousis. Kansanomaisesti nimenä on ollut Nouste, jonka taustalla on taivutusmuoto Nous(iais)ten. Nousiainen on jo varhain ollut merkittävä paikka: esihistoriallisella ajalla muinaispitäjä ja myöhemmin piispanseurakunta ja kirkkopitäjä. Uskonpuhdistukseen saakka Nousiaisten kirkko oli pohjoismaiden huomattavimpia pyhiinvaelluskohteita, koska siellä oli marttyyripiispa Henrikin hauta. Kansanomaisesti nimen synty on liitetty piispa Henrikin ristiretkeläisten maihinnousuun. Sulo Kepsu ehdottaa…
Paavo Cajanderin suomennos (ensimmäinen painos vuodelta 1897):
Miks sokeroitset tuota lukin jolkkaa,
Jok´on sun surmaseittiinsä jo saanut?
Hupakko! tappoveistäs itse hiot;
Mut kerran vierä kiroomaan mua kaipaat
Mujuista tuota kyssää, rupikonnaa.
Suomennos julkaistiin William Shakespearen Koottujen draamojen V osassa 1958; suomennos on muuttamaton - lukuun ottamatta sanaa tappoveitsi, joka on kirjoitettu isolla alkukirjaimella.
Matti Rossi suomennos (2004):
[Kuvakuningatar, vallan kuvitelma minun tuolillani,]
miksi sokeroit tuon myrkyn pullistaman lukin puheet,
olet joutunut sen verkkoon, ja sen myrkky tappaa;
hullu, hiot veistä joka surmaa sinut. Koittaa päivä,
jolloin huudat MargareetaA avuksesi kiroamaan
tuota kyssäselkää rupikonnaa.…
Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyy mm. seuraavanlaisia suomenkielisiä teoksia joissa on tietoa nukkekodin ja sen kalusteiden rakentamisesta.
Tekijä Nimeke Luokka Sig.
------------------- --------------------------------- ---------- ----
Peltola, Tuula NUKKEKODIN NIKSIKIRJA 65.8 PEL
Zechlin, Ruth VEISTOTÖITÄ 65.1 ZEC
Boulton, Vivienne Nukkekotikirja 65.8 BOU
Nukkekodin ja sen kalusteiden valmistamisesta löytyy teoksia myös esimerkiksi englanniksi.
Lisäksi nukkekodin valmistamiseen ja sen sisustamiseen liittyviä lehtiartikkeleita on haettavissa kirjastossa Aleksi-tietokannasta.…
Dityrambi (< kreik.) on lennokas tai innoittunut ylistyslaulu, alk. Dionysoksen kunniaksi esitetty kuoron tanssilaulu. Antiikin kirjallisuuden dityrambirunoilijoita olivat esim. Arion, Pindaros, Simonides ja Bakkhylides
Bakkhylideksen ja Pindaroksen tekstejä englanniksi löytyy verkosta: http://www.perseus.tufts.edu (->classics)
Päivö Oksalan teoksessa "Kreikkalaisia kirjailijakuvia" on katkelma Pindaroksen dityrambista (fragm.76):
"Hohtava ja orvokkiseppeleinen Ateena,
laulun tyyssija, Hellaan paaluvarustus,
Sinä jumalien kuulu kaupunki!"
Samassa teoksessa on myös Bakkhylideen enkomionin alkuosa (dityrambi 20B,1-17):
"Hoi lyyrani! Herkeä vahtimasta seinää,
Kaiuta helkkyvät seitsenkielisoinnut!
Tänne käteen! Runotarten kultahöyhen…
Suomen kielen perussanakirjan (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, v.1990) mukaan 'julkaisu' on "(useina kappaleina) julkaistu kirjallinen tuote".
Tämä tieto on siis jo melko vanha. Oman käsitykseni mukaan sanalla julkaisu tarkoitetaan nykyään myös sähköistä aineistoa (esim. verkkojulkaisu). Ehkäpä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Kielitoimisto osaisi antaa tarkempaa tietoa asiasta http://www.kotus.fi/palvelut/ .
Kysymykseesi ei voi vastata tyhjentävästi Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa, koska aihe on laaja ja monitahoinen. Löydät hyvin tietoa luostarilaitoksen synnystä lähikirjastosi tietosanakirjoista (esim. Otavan suuri ensyklopedia ja Spectrum).
Lähes kaikissa ns. korkeammissa uskonnoissa esiintyy luostarielämää. Kristillisen luostarilaitoksen syntymämaa on Egypti. Siellä syntyi ensimmäinen erakkoyhdyskunta, joka myöhemmin kehittyi varsinaiseksi luostariksi. Ensimmäinen historiankirjoituksen maininta erakoista on vuodelta 250. Ensimmäisen luostariyhdyskunnan perustajana pidetään Pyhää Pakomia eli Phomios Suurta (n. 290-346). (Tiedot ovat Otavan suuresta ensyklopedista.)
Jonkin verran tietoa luostarilaitoksen historiasta löydät…
Vastasin sinulle silloin aikaisemmin kysymykseesi näin "Kirjastot.fi -sivustolta löytyy tiedonhaun perusteita esim. http://www.kirjastot.fi/lapsille/kirjastot Täältä löytyy kursseja ja opastusta tiedonhakuun sekä useita linkkejä, esim. Tiedon jäljillä (Hyvinkään kaupunginkirjasto). Näissä esitellään tiedonhakua kirjastosta mutta myös verkkotiedonhakua. http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tiedonhaku/ Tästä osoitteesta löytyy verkkotiedonhaun perusteita ja tietoa ylipäätään verkkotiedonhausta." Linkkejä on aika monta, joten minun on näin vaikea vastata, mistä kohtaa olet löytänyt sopivia kysymyksiä. Toivottavasti löydät ne uudelleen!
Suoria, selkeitä käännöksiä ei kaikista kysytyistä termeistä löytynyt.
"Pastern" on käännetty sanakirjoissa joko "vuohinen" tai "vuohisluu".
Wikipedian mukaan kuitenkin "The pastern is a part of the horse between the fetlock joint and the hoof" eli sijaitsee vuohisen ja kavion välissä. Edelleen "The pastern consists of two bones, the uppermost called the "large pastern bone" or proximal phalanx, which is located just under the fetlock, and the lower called the "small pastern bone" or middle phalanx, located between the large pastern bone and the coffin bone (also see Equine forelimb anatomy)".
"Ergot" on jotain joka kasvaa ja jota voi trimmata, katso esim. http://horses.about.com/od/partsofthehorse/g/ergot.htm
"Gaskin" - katso http://…
Sukunimestä ei ehkä voi sanoa, mitä se "tarkoittaa". Jos se on johdettu sanasta siivo, niin Nykysuomen sanakirjan mukaan siivon synonyymeja ovat moitteeton, nuhteeton, kunnollinen, hyvätapainen, siisti, säädyllinen, siivokas, siivollinen; kiltti. lauhkea, säädyllinen.
Nimen alkuperästä tiedetään Pirjo Mikkosen Sukunimet-kirjan (v.2000) mukaan, että talonnimestä juontuvaan Siivolaan sisältyy meillä jo keskiajalla tunnetun Sigfridin kansanomaistunut muoto Siivo. Siivola on tuttu sekä asutus- että sukunimenä Hämeessä (torpan nimenä mm. Asikkalassa 1836, torppari Johan Joh.son Siivola 1828 Kalvola, Ylä-Satakunnassa, Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa (Simon Siivola 1834 Loimaa) sekä toisaalta Lapin läänin eteläisissä kunnissa (Matts Siivola…
Veekoo Tirrosen kahvipaahtimosta sekä Heikki Tirrosesta löytyy tietoa esimerkiksi Mikael Anderssonin teoksesta "Kupillinen kahvia?" (Wanhanajan Puoti -yhdistys ry, 2005, s. 54-55) sekä Jorma Sipilän teoksesta "Yhä jalompaa kahvijuomaa! Suomen kahvi- ja vastikepaahtimot sekä sikuritehtaat" (Edita, 2007, s. 106-107). Teosten mukaan Heikki Tirronen, joka syntyi Pielisjärvellä vuonna 1888 ja kuoli vuonna 1969 (kuolinpaikkaa ei mainita) tuli kauppakoulun käytyään vuonna 1910 Turkuun töihin. Hän perusti kahvipaahtimon vuonna 1931 jatkamaan Vähittäiskauppiaiden Oy:n paahtimon toimintaa. Paahtimo sijaitsi Turussa osoitteessa Maariankatu 6. Sipilän kirja sisältää myös tietoja Veekoo Tirrosen paahtimossa paahdetun kahvin kilomääristä eri vuosina:…
Osoitteessa http://www.sip.fi/~vanities/ismo.html on Ismo Alangon sanoituksia - löytyisiköhän sieltä apua? "Masentunut ameeba" -nimisessä kappaleessa sanotaan: "mull' on vitun paha olla, minä tartten lohdutusta, et sä voisi rakastaa mua edes vähän tänä yönä?" Kyseinen kappale on "Luonnossa"-levyllä, myös "Kun Suomi putos puusta"-levyllä. "Masentuneen ameeban" sanat löydät, kun etenet sivun alareunassa kohdasta "Ismo Alanko: lyriikkaa (lisää lyriikkaa)" ja sen jälkeen kohdasta "Ismo Alanko - diskografia".
Kappale saattaisi olla nimeltään myös Vittu kun vituttaa, julkaistu singlellä (Poko PSCD141). Tämän kappaleen sanoja em. sivuilta ei löydy, single on uutuus vuodelta 1999 (julkaistu 19.11).
Harmony Sisters -sisarusten isä Adolf Valtonen oli karjalaista sukua, hän syntyi v. 1892 lähellä Pietaria. Äiti oli norjalainen Ester Adolfsen, hän syntyi Suomessa 1888. Hänen vanhempansa olivat Julius Marenius Adolfsen ja alun perin ruotsalainen Anna Christina Larsson.
Lisää tietoja löytyy Maarit Niiniluodon kirjoittamasta elämäkerrasta Sulle salaisuuden kertoa mä voisin. Harmony Sistersien tarina. WSOY 1992.
Tarkoitatteko ehkä Uuno Kailaan runoa Elämän ylistys? Runo alkaa sanoilla: Näytä minulle kasvosi läheltä, elämä.
Runo on ilmestynyt kokoelmassa Purjehtijat v.1925. Runo löytyy myös teoksesta Suomen runotar 1, Kirjayhtymä 1990 sekä Ja tomust' alkaa avaruus, valikoima Uuno Kailaan runoja, Karisto 1984.
En löytänyt tietoa Merja Jalon harrastuksista, mutta kirjailijasta löytyy tietoa Kirjasammon sivuilta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf6c4db79-57f6-49a5-ba78-8…
https://www.kirjasampo.fi/fi/node/1704
Tietoa löydät myös esimerkiksi teoksesta Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän (1995).
Merja Jalosta on useita aikaisempia kysymyksiä joiden vastauksia voit selata Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistossa (http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx) kirjoittamalla hakusanaksi Merja Jalo.
Aiheesta kannattaa hakea sekä kirjastojen aineistorekistereistä että artikkeliviitetietokannoista. Hakusanoina kannattaa käyttää mm. asiasanoja maalaukset ja puhdistus, kuvataide ja entistäminen.
Aikakauslehtiartikkeleita:
Roos, Jonni
Lika pois laserilla. Julkaisussa: Taide. 42(2002):4, s. 7.
Virtanen, Hilkka
Kodin tekstiilit ja taulut puhtaaksi. Koti 1997 ; (58) ; 10 ; 10-11
Gylden, Marika
Maalausten puhdistaminen. Julkaisussa: Siivoussektori 1997;(28);4;38-39
sekä vastineena edelliseen
Kyllönen, Päivi
Kuvataiteen puhdistaminen on konservaatorin työtä : vastine. Julkaisussa Siivoussektori 1997;(28);6;32
Kirjoja:
Schweidler, Max
The restoration of engravings, drawings, books, and other works on paper, 2006
Nicolaus, Knut
The restauration…
