Voisikohan kyseessä olla huumorijenkka nimeltään Buumanni Afrikassa (tai Puumanni Afrikassa)? Kappaleen on levyttänyt Viljo Mannila Kalevi Nyqvistin orkesterin säestämänä vuonna 1972, ja se löytyy myös Pauli Koskipuiston esittämänä vuonna 2000 ranskalaisessa Musique du monde -sarjassa julkaistulta kokoelmalta Finlande: musiques d'Ostrobotnie : Kaustinen et alentours.
Kappaleen ensimmäinen säkeistö on katseltavissa nuottina ja kuunneltavissa Hummeripoikien esittämänä verkossa osoitteessa: http://lehti.tek.fi/node/1397
Alkuperäinen Liisukka on Lotta ja sanat hieman pirteämmät kuin suomeksi:
Känner du Lotta min vän
som bor i Fiskaregränd
hon har en söt liten vän
kom ska vi dansa med den.
Suomenkielinen Liisukka on hieman enemmän elon murjoma:
tunnetko Liisukan, hei
hän rantaan pyykkiä vei
vaan pyykki kuivunut ei
kun tuuli kaiken sen vei
http://minnemonne.blogspot.com/2012/04/tunnetko-liisukan-hei.html
Liisukan sanat ja sävel löytyvät mm. seuraavista nuottikirjoista Helmet haulla.
Leikkilaulujen juhlakirja, Tule, tule leikkiin ja Lasten kultainen laulukirja 1
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Stunnetko%20liisukan%20hei__Ff%3Afacetmediatype%3A7%3A7%3ANuotti%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Myös You Tubesta löytyy…
Kappaleen nimi on: Niin minä, neitonen, sinulle laulan.
Laulun sanat ja nuotti löytyvät useista laulukirjoista, esim. seuraavasta:
Kauneimmat rakkauslaulut: sata laulua rakkaudesta, joka on Porvoon kaupunginkirjaston musiikkiosastolla paikalla. Muut kirjat, joihin kappale sisältyy ovat tällä hetkellä lainassa.
Emme löytäneet kummallekaan laululle ruotsinkielisiä sanoja. Kyselin myös muutamalta ruotsinkieliseltä työkaverilta asiasta ja he eivät myöskään olleet kuulleet näitä muuten kuin suomeksi.
Immi Hellénin runo on mainittu sepitetyksi 1883 ”Lasten runokirjassa” (1930). Viola-tietokannassa mainitaan, että sävelmä saattaisi olla saksalaista alkuperää ja kenties nimeltään ”Wenn in stiller Stunde”. Jos kyseessä on Wikipediasta osoitteesta https://de.wikipedia.org/wiki/Pommernlied löytyvä ”Pommernlied”, joka alkaa noilla sanoilla, sanat eivät tunnu muistuttavan Hellénin sanoitusta. Sanoitus saattaa siis olla alun perinkin Hellénin, mutta on aika vaikea sanoa, voisiko se olla mukaelma jostakin tai saanut vaikutteita muualta.
”Pommernlied” perustuu osoitteesta löytyvän saksankielisen Wikipedian artikkelin mukaan saksalaisen säveltäjän Karl August Groosin (1789–1861) sävelmään ”Freiheit, die ich meine”. Varmaa tietoa ei löytynyt, mutta…
Musiikkikirjastonhoitaja Vantaalta tiesi, että kyseessä on J.H. Erkon runo "Se kolmas" (kirjoitettu 1887-1890 välillä), jonka Oskar Merikanto sävelsi vuonna 1895 (Se kolmas, opus 19).
Adelein-nimeä ei löydy Yliopiston nimipäiväalmanakasta http://almanakka.helsinki.fi/nimipaivat/NimAll2012.pdf.,joten Adelein-nimellä ei ole nimipäivää. Adelein voisi olla muoto nimestä Adeliina, josta on myös muodot Adelina, Adeline ja Adelin (Saarikalle: Suomalaiset etunimet, 2007). Saarikalle mainitsee kirjassaan myös nimen Adele, jolla on nimipäivä ruotsalaisessa kalenterissa. Päivä on 16.12.
Annmarie lienee yhdysnimi nimistä Ann ja Marie.
Myöskään Ann-nimeä ei ole suomalaisessa nimipäiväkalenterissa. Saarikalle sanoo kirjassaan, että Ann on englantilainen muunnos nimestä Anna. Annan päivä on suomalaisessa nimipäiväkalenterissa 9.12.
Marie-nimeä ei sitäkään ole suomalaisessa kalenterissa. Marie on saksalais-ruotsalainen muunnos…
Useissa nuottikirjoissa on tämä laulu, esimerkiksi Musiikin maailmaan : lauluja ja runoja; Suuri toivelaulukirja : lastenlauluja, nimellä Autolaulu, alkusanat: Autolla ajetaan varo-varovasti... Näissä se on nimetty suomalaiseksi kansansävelmäksi, sanoittaja tuntematon. Ks. Viola: https://finna.fi
Näin ollen laulun tekovuotta ei voida määrittää.
Jo ensimmäisissä kirjallisissa lähteissä 1300- ja 1400-luvuilta itäsuomalaisilla esiintyy sukunimiä ja ne voidaan sukututkimuksen keinoin todistaa vakaasti periytyviksi ainakin 1500-luvun puolimaista lähtien. Yleensä saman vanhan itäsuomalaisen sukunimen nimen kantajat ovat kaikki samaa sukua. Ilmeisesti periytyvyys on ollut itäsuomalaiselle, toisin kuin länsisuomalaiselle, nimijärjestelmälle jo syntyperäinen piirre.
Monissa tavallisimmissa suomalaisissa sukunimissä on pääte -(i)nen, mikä on ollut savolaismurteiden alueella yleistä jo satoja vuosia sitten. Esimerkiksi Suomen yleisin sukunimi Korhonen on vanha itäsuomalainen sukunimi. Vielä 1800-luvun puolivälin jälkeen suomenkielisiä sukunimiä oli melkein pelkästään itäsuomalaisilla…
Kirjassa Eurooppa tänään, osa 12, on todella hyvä selvitys Sveitsin maantiedosta. Kirja löytyy miltei kaikista kirjastoista. Sveitsin suurilmasto on lauhkea mannerilmasto, mutta se vaihtelee alueittain maastosta ja korkeudesta riippuen. Luonto on tämän mukaista.
Katso lisää esimerkiksi maantiedon tietosanakirjasta Geo, osasta 8. Voit myös tutustua Sveitsin ystävät Suomessa yhdistyksen Internetsivuihin,
http://www.sveitsinystavatsuomessa.fi/cgi-bin/sivut?sivu=kuvia-tietoa#m….
Nimi Juuli on Julia-nimen rinnakkaismuoto. Katolisissa maissa Julia on pyhimyksen nimi. Julia-nimi mainitaan myös ortodoksisessa kalenterissa. (Lähde: Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja, 1997)
Etunimi Elita on käytössä mm. latinalaisessa Amerikassa. Siellä se on alunperin mahdollisesti yhdistelmä latinan sanasta electa ja ranskan sanasta elite, jolloin nimi tarkoittaa valittua.
Nimi voi toisaalta hyvinkin olla - varsinkin Suomessa - myös yksi lukuisista Elisabeth-nimen muunnelmista. Raamatussa esiintyvä nimi Elisabeth monine muunnelmineen (Liisa, Elisa, Beth jne.) on suosituimpia naisten nimiä maailmassa. Alkuaan Elisabeth -nimi tulee hepreasta ja tarkoittaa "Jumala on valani", "Jumalaa kunnioittava" tai "Jumala on täydellisyys".
Elitalla ei ole Suomen nimipäiväkalentereissa nimipäivää. Jos Elita katsotaan Elisabeth-nimen johdannaiseksi, voidaan nimipäivää viettää Elisabethin ja sen sukulaisnimien kuten Liisan ja Elisan…
Kyseessä on Satuaitta 1 ja 2 -äänikirjat. Ne löytyvät Kirkes-kirjastoista sekä cd-levyinä että c-kasetteina. Cd-äänikirjat näyttävät olevan tällä hetkellä lainassa:
http://81.22.169.162/Scripts/Intro2.dll?formid=avlbs&previd=fullt&sesid…
http://81.22.169.162/Scripts/Intro2.dll?formid=avlbs&previd=fullt&sesid…
Uutta kirjaa Sulo Kolkasta ei ole ilmestynyt sitten vuoden 2006. Suomen sotilas -lehdessä (Näytenumero, nro 6, 2009) on pieni kirjoitus, jossa hänet mainitaan. Sen mukaan tarkka-ampuja Sulo Kolkkaa ei ole ollut olemassakaan, vaan ainoastaan urheilutoimittaja Sulo Kolkka. Ulkomainen toimittaja olisi mahdollisesti sekoittanut tarkka-ampuja Simo Häyhän ja Kolkan nimet keskenään. Artikkeli löytyy täältä:
http://www.suomensotilas.fi/pdf/Naytenumero_74_75.pdf
Wikipedia-artikkelista löytyy lisää tietoa "sotilashahmo" Sulo Kolkasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sulo_Kolkka_(sotilashahmo)
Valitettavasti Veljekset-sarjasta (The Quest), jota esitettiin MTV:llä vuonna 1977, ei ole tehty tallennetta, jota voisi lainata kirjastoista.
http://yle.fi/vintti/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/rouvaruutu/…
https://en.wikipedia.org/wiki/The_Quest_(1976_TV_series)
Nuotteja Star wars –elokuvan musiikkiin löytyy runsaastikin. Tässä muutamia poimintoja niistä:
1) Williams, John (1932-) (säv.): Star Wars Episode I: The Phantom Menace
(Warner Bros., 1999)
2) Williams, John (1932-) (säv.): Star wars: episode II: Attack of the clones : Piano solo : Selections from the original motion picture soundtrack
(Warner Bros., 2002)
3) Williams, John (1932-) (säv.): The Star wars trilogy: This edition contains the new compositions Victory celebration by John Williams and Jedi rocks by Jerry Hey from the Return of the Jedi
(IMP, 1997)
4) Williams, John (1932-) (säv.): Star wars suite / Adapted and arranged for piano by Tony Esposito ( Warner Bros., 1997)
Saatavuuden voit tarkistaa vaikkapa monihaun kautta, http…
Rahojen arviohinnat löytyvät oppaasta Suomen rahat arviohintoineen 2005 : keräilijän opas, julkaisija Suomen numismaattinen yhdistys
Kolikon kunnolla on suuri merkitys keräilyhintaan.
Rahojen arviohinnat luettelossa eivät ole osto- tai myyntihintoja, vaan mahdollisimman objektiivinen arvio rahojen oikeasta keräilyarvosta kirjoitusajankohtana. Näin oppaan sivulla 3.
Oppaan saatavuustiedot Helmet-kirjastoissa http://www.helmet.fi
Nettihuutokauppa Huuto.Netissä ja Keltaisessa Pörssissä on myös vanhoja kolikoita kaupan.
http://www.huuto.net
http://www.keltainenporssi.fi
Fennicasta löytyy tiedot vuonna 2000 julkaistusta teoksesta Heikkilä-Berggrenin suku : Yrjön sukuhaara. Tekijä on Yrjö Salo. Kirjaa ei ole saatavilla Vanajanverkon kirjastoissa.
Janakkalan pääkirjastossa on vuonna 2003 julkaistu Heikkilä-Berggrenin suku : Jaakon sukuhaara. Tekijä on sama kuin edellisessä.
Nämä kaksi ja kolmas, Kallen sukuhaaraa käsittelevä sukukirja, ovat esimerkiksi Porin kaupunginkirjaston käsikirjastossa. Siellä niitä voi tutkia, mutta ne eivät ole lainattavissa.
