Jessica on englantilainen muunnos nimestä Yiskah. Se on hepreaa ja tarkoittaa "Jumala katsoo [jonkun] puoleen".
Angelican lähtökohtana on Angelan, Angelikan, Angelinan ja Angeliquen tavoin kreikan sana angelos, joka tarkoittaa sanansaattajaa, viestintuojaa, enkeliä.
Lähde: Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja (WSOY, 1999)
Kielitoimiston sanakirjan mukaan "henkitoreissaan" tarkoittaa "kuolemaisillaan, kuoleman kielissä, henkihieverissä".
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/henkitoreissa
Mutta mistä sanonta "olla henkitoreissaan" juontuu? Suomen murteiden sanakirjasta löytyy Alatornion murteesta sana henkitori, joka tarkoittaa hengitysteitä, keuhkoputkia ("henkitorvea"?).
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=henkitori&sms_id=SMS_8ee0b3e9443e837721054acc6f0573ec
Teoksessa Hakulinen: Suomen kielen rakenne ja kehitys, 1968, (s. 156) *tore : henkitoreissaan viittaisi verbiin torata, alk. 'taistella' ("olotilan nimi" luvussa Yksinkertaisia verbikantaisia nomininjohtimia). Kotimaisten kielten keskus…
Mainintaa soundtrack-äänitteestä ei löydy toistaiseksi mistään, ilmestyihän elokuva vasta viime vuonna. Elokuvan musiikin on säveltänyt Adrian Johnston. Voit seurata tilannetta oheisista osoitteista: http://www.allmusic.com/ ja http://www.imdb.com/
Seuraavat kirjat voisivat olla mielenkiintoisia:
Rakkauden kerjäläinen : unelmat ja todellisuus intensiivisessä psykoanalyyttisessa psykoterapiassa / Hymy Kankaanpää
Häpeähäkki : romaani mielenpimennoista / Tiina Pystynen
Ikuisen hämärän vaeltaja / Timothy Findley
Lisäksi kannattaa tutustua seuraaviin tekijöihin: Hayden Torey, Freud Sigmund ja Jung Carl.
Suden lapset on sijoitettu Helsingin kaupunginkirjastossa luokkaan syvyyspsykologia 123.5 Tällä luokalla on myös mahdollista hakea Helmet-aineistohaussa http://www.helmet.fi kohdassa kirjastoluokka. Aiheen kannalta muita hyviä luokkia ovat psykoterapia 618.4 ja psykoanalyysi 618.84. Luokitusjärjestelmä löytyy osoitteesta http://hklj.kirjastot.fi/
Suden lapset on asiasanoitettu sanoilla…
Sofia on kreikkalainen nimi, jonka merkitys on ’viisaus’. Almanakkaan nimen on tuonut pyhimyskalentereiden marttyyrileski Sofia, joka legendan mukaan oli milanolainen ylhäisönainen, joka miehensä kuoleman jälkeen matkusti kolmine tyttärineen Roomaan kohtaamaan marttyyrikuoleman 15.5. keisari Hadrianuksen (117-138) aikaan. Enemmän tietoa löytyy kirjoista Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja ; Vilkuna, Kustaa : Etunimet ; Uusi suomalainen nimikirja.
Muistelunne osui oikeaan. Kunnan nimi perustuu järvennimeen, joka perustuu saamen talvikylään perustuvaan sanaan siida.
Kustaa Vilkunan mukaan paikalla on sijainnut vanha saamelainen talvikylä mahdollisesti järven pohjoispäässä Siilinlahden rannoilla. Tiedot perustuvat ensi jouluksi ilmestyvän Suomalaisen paikannimikirjan käsikirjoitukseen.
Hei!
Mallasjuoman taidekokoelma on olemassa. Lahden taidemuseosta kerrottiin, että tiedot siitä ovat Lahden taidemuseon aluetaidemuseokokoelmasta vastaavalla amanuenssilla Ville-Matti Rautjoella.
http://www.lahdenmuseot.fi/main.php?id=98&yhteystiedot
Kirjaston aineistoista tietoa Mallasjuoma Oy:stä löytyi kyllä, valitettavasti mitään tietoja yhtiön taidekokoelmasta en materiaalista löytänyt.
Tarkasteltu materiaali:
Kirjat:
Niemi, Jalmari : Osakeyhtiö Mallasjuoma 1912 – 1937
Simonen, Seppo: Osakeyhtiö Mallasjuoma 1912 – 1962
Nuori 100-vuotias Lahti – tässä teoksessa Suvi Kuisman artikkeli Ei oo Lahden voittanutta – Mallasjuoma ja lahtelaisuus mainoselokuvan silmin 1950 – 1990.
Lehdet:
Jotain ERIKOISTA mallasjuoman ystäville 1966 -…
"Matkalla"-tilassa oleva kirja on matkalla palautuspaikasta omistajakirjastoon, ts. siihen kirjastoon, jonka kokoelmiin se kuuluu. HelMet-kirjastoissahan lainat voi palauttaa mihin tahansa Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjastojen toimipisteistä.
Mikäli kyse on teoksesta, jota on järjestelmässä vain yksi kappale ja se on "matkalla"-tilassa, voit hyvin tehdä siitä varauksen. Kirja lähtee sinulle heti, kun edellinen lainaaja on palauttanut sen. Jos teoksesta taas on HelMet-kokoelmissa useampia niteitä, varauksesi tarttuu ensimmäiseen palautuvaan.
Valitettavasti emme ole löytäneet tuota runoa. Etsitty on useasta lastenrunokokoelmasta ja kyselty kollegoilta ympäri Suomen sähköpostilistalla, mutta Mummoa ja Tatua ei vain ole onnistuttu tavoittamaan.
Leena Landerista ei ole omaa elämäkertaa. Seuraavista teoksista löytyy jotain:
- Kotimaisia nykykertojia, toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. Kirjastopalvelu, 1997
- Miten kirjani ovat syntyneet 4 : virikkeet, ainekset, rakenteet /toim. Ritva Haavikko, Hki: WSOY, 2000.
Saatavuuden Oulun kaupunginkirjastossa voit katsoa aineistotietokannastamme http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html .
Aleksi-tietokannasta pari esimerkkiä:
- Lander, Leena: Miten kirjani ovat syntyneet, Parnasso 2000:2, s. 156-165
- Kylänpää, Riitta: Se poikakodin tyttö. Anna, 2000:33, s. 62-68
Aleksi on lehtiartikkelitietokanta, joka on Oulun kaupunginkirjaston käsikirjastossa asiakkaiden käytössä. Siitä löytyy myös kirja-arvosteluja. (Käsikirjastossamme on…
Vaikuttaa siltä, ettei Charles Baudelairen runoa Le mauvais moine ole suomennettu. Pahan kukkia –kokoelmassa on vain osa alkuperäisen runoista, eikä kysymäsi ole niiden joukossa. Yksittäisiä runoja on suomennettu paljonkin. Erinomainen lähde maailman runouden suomennoksiin on Lahden kaupunginkirjaston tekemä runotietokanta
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Sen mukaan Baudelairen suomennoksia on monissa antologioissa ja esim. Parnasso-lehdessä. Tietokannan mainitsemien lisäksi muutama hänen runonsa on ainakin Lyyra ja paimenhuilu (1917, V. A. Koskenniemen suomennoksia) –teoksessa. Missään näistä ei kysymääsi runoa kuitenkaan ole.
Tarkoittanet Theo Mackebenin säveltämää kappaletta Warum?, joka on tullut tunnetuksi koloratuurisopraano Miliza Korjuksen esittämänä. Tästä laulusta ja sen esityksistä löytyy lisää tietoa Helsingin kaupunginkirjaston vastauksesta (esittäjän etunimi on siis Miliza, ei Mitiza).
En löytänyt mistään tietoa, että Marlene Dietrich olisi tämän laulun joskus levyttänyt. Ja jos kuuntelee Marlene Dietrichin matalaa ääntä, on ymmärrettävää, ettei laulu ole kuulunut hänen ohjelmistoonsa, koska sen esittäjältä vaaditaan erityisen korkeaa äänialaa.
Miliza Korjuksen esitys löytyy monelta eri cd-levyltä, esim. seuraavilta:
Korjus, Miliza: Remembering : opera arias & songs (Korjus Recordings, cop. 2005)
Korjus, Miliza: Warum? : unohtumaton Miliza…
Kysymys "mitä on tiede?" on yksi tieteenfilosofian peruskysymyksistä, ja siihen voidaan antaa monenlaisia vastauksia.
Leila Haaparannan ja Ilkka Niiniluodon teoksessa "Johdatus tieteelliseen ajatteluun" (1993) tiede ymmärretään järjestelmällisenä ja järkiperäisenä toimintana, jossa tavoitellaan ja hankitaan uutta tietoa. Tieteellisen metodin kriteereinä on perinteisesti pidetty muun muassa objektiivisuutta, julkisuutta (tieteellinen tieto on vapaasti saatavilla ja tiedeyhteisön jäsenten kyseenalaistettavissa) ja itsestäänkorjautuvuutta (tiedeyhteisö rakentaa tietoa yhdessä ja virheelliset tiedot korvataan pätevimmillä). Toisaalta nämäkin kriteerit voidaan voidaan kyseenalaistaa... Esimerkiksi feministisessä tieteenfilosofissa puhutaan…
Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan "lelu"-sanalla on vastineita joissakin lähisukukielissämme. Inkeroisen kielessä ovat sanat "lilla" tai "lillo", karjalan kielessä on sana "lilu" ja vatjan kielessä sana "lello". Näitä vastaavia lelua merkitseviä sanoja ("lelo", "lilu") tavataan suomen kielen murteissa.
"Lelu" kuuluu samaan sanapesyeeseen kuin hoivakielenhemmottelemista merkitsevät sanat "lelliä" ja "lellitellä".
"Lelu"-sanaa on käyttänyt suomen kirjakielessä ensimmäisen kerran Abraham Poppius runossaan vuonna 1820.
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 2 : L-P (päätoim. Ulla-Maija Kulonen, SKS, 1995)
Kirjastoilla ei ole tekijänoikeutta. Oikeus lainata laillisesti hankittuja teoskappaleita edelleen perustuu tekijänoikeuslain 19§:ään, jonka perusteella myös yksityinen kansalainen on oikeutettu viemään luetun kirjan divariin tai antamaan sen kaverille lainaksi.
Kirjaston tarjoama maksuton lainausmahdollisuus on sallittu harkiten kansansivistyksellisistä syistä. Kirjastot ostavat jokaisen lainaamansa niteen ja etenkin vähälevikkisten teosten kohdalla sillä on jo sinänsä merkitystä tekijöille.
Tämän lisäksi Suomessa on kaksikin järjestelmää, joiden kautta suoritetaan taloudellista kompensaatiota tekijöille siitä, että heidän teoksiaan on maksutta lainattavana kirjastojen kautta. Vanhempi järjestelmä tunnetaan ns.…
Kappaleen nimi on: Niin minä, neitonen, sinulle laulan.
Laulun sanat ja nuotti löytyvät useista laulukirjoista, esim. seuraavasta:
Kauneimmat rakkauslaulut: sata laulua rakkaudesta, joka on Porvoon kaupunginkirjaston musiikkiosastolla paikalla. Muut kirjat, joihin kappale sisältyy ovat tällä hetkellä lainassa.
Pääkaupunkiseudun kirjastoista voi lainata joitakin kirjan ja äänitteen sisältäviä paketteja.
Yo-englannin valmennusopas : kielioppi, kuuntelut, harjoitukset (tekijöinä Stephanie Sinclair ja Ming Teng) on lukion pitkän englannin lukeneille soveltuva, ylioppilaskirjoituksiin valmentava kertauskurssi. Pakettiin kuuluu kaksi kirjaa ja neljä cd-levyä.
Listen to the world (Lasse Pylkki) sisältää ylioppilastutkinnon mukaisia harjoitustehtäviä. Kirjan lisäksi mukana on cd-levy.
Kirjastoissa on myös kasetteina kielten ylioppilaskirjoituksia, mutta ne ovat varsin vanhoja, 90-luvun alusta.
Kirjastot ja saatavuustilanteen näet Helmet-hausta (http://www.helmet.fi/) kirjoittamalla sanahakuun ylioppilastutkinto englannin kieli.
Annika on saksalaisperäinen Annan hellittelymuoto. Anna taas on kreikkalainen muoto heprean sanasta hannah, armo.
Miinan lähtönimenä on Vilhelmiina. Vilhelmiina taas on muinaissaksalaisen Vilhelmin sisarnimi. Vilhelm puolestaan tarkoittaa lujatahtoista kypäräniekkaa / kypäränkantajaa.
Sanna ja Sanni ovat kutsumamuotoja Susannasta. Susanna (hepr. lilja).
Lähteet: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava; Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY.
LÖysin tuolta meidän kirjastomme lastenosastolta oikein hyvän lapsille
tarkoitetun shakkikirjan:
TEKIJÄ Summerscale, Claire
TEOS Shakki / Claire Summerscale ; suomentanut Eero Raaste
JULKTIEDOT Helsinki : WSOY, 2007
ULKOASU 72 s. : kuv. ; 29 cm
STAND NRO 978-951-0-32687-9 (sid.)
ESP LUOKKA 79.811
HEL LUOKKA 798.22
KAU LUOKKA 79.811
VAN LUOKKA 79.811
ALKUTEOS Chess
Kirjaa löytyy monesta kirjastosta. Toivottavasti siitä on hyötyä.
Kirjassa Eurooppa tänään, osa 12, on todella hyvä selvitys Sveitsin maantiedosta. Kirja löytyy miltei kaikista kirjastoista. Sveitsin suurilmasto on lauhkea mannerilmasto, mutta se vaihtelee alueittain maastosta ja korkeudesta riippuen. Luonto on tämän mukaista.
Katso lisää esimerkiksi maantiedon tietosanakirjasta Geo, osasta 8. Voit myös tutustua Sveitsin ystävät Suomessa yhdistyksen Internetsivuihin,
http://www.sveitsinystavatsuomessa.fi/cgi-bin/sivut?sivu=kuvia-tietoa#m….
