Kelan sivuilla kirpputorimyyntiä koskevaan kysymykseen on vastattu näin:
Toimeentulotuessa huomioidaan kaikki saatu tulo nettomääräisenä — riippumatta siitä, onko tulo verollista vai verotonta. Kaikki tulot täytyy siis lähtökohtaisesti ilmoittaa toimeentulotuen hakemuksella.
Jos tulo on vain vähäinen, sillä ei ole vaikutusta toimeentulotukeesi.
Vähäiseksi tuloksi katsotaan yksin asuvalta enintään 50 e/kk ja perheeltä enintään 100 e/kk. Tätä pienemmät myyntitulot eivät vaikuta toimeentulotukeen. Jos saatujen avustusten yhteismäärä ylittää 50 tai 100 euroa, tulona huomioidaan vain ylimenevä osa.
Eli jos asut yksin ja saat kirpputorilta tuloa yli 50 euroa kuukauden aikana, yli menevä osa vähentää toimeentulotuen määrää.…
Tässä vastaus Suomen etymologinen sanakirja - Kotus mukaan:kommervenkki (1900–) ’outo asia, metku, kikka’murresana (rinnalla mm. komervenkki, kommerfeltti, kommervehje, kommerverkki), jonka taustalla on sana komme (kompeet) ’juoni, metku, konsti; taikakalu(t)’.
Kirjanpidon ohjeita löytyy esimerkiksi teoksista: Tomperi, Soile: Käytännön kirjanpito.2004 ja Tuominen, Olavi: Kirjanpidon perusteet.1995 (1.-osassa on käsitelty yhdenkertainen kirjanpito).
Yhdenkertaisesta verotuksesta löytyy tietoa mm. Verohallinnon sivuilta osasta verotustietoa yritysasiakkaille http://www.vero.fi/nc/viewarticle.asp?domain=VERO_MAIN&path=5,40,89,91&…- ,
ja Ammattinharjoittaja.fi:ssä http://www.ammatinharjoittaja.fi/index.php?section=2 .
Jonkin verran käytännön ohjeita löytyy ura- ja rekrytointipalvelu Uranus.fin keskustelusta, http://www.uranus.fi/hyotya_ja_huvia/keskustelu/open.php?id=41701
Painetut lähteet saattavat olla luotettavimpia tällaisessa yhteydessä.
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on italian kielen alkeiskursseja, joihin kuuluu CD-levy, mm.
- La Grassa, Cari amici, l'italia 1
- Borraccino, Quickstart Italian
- Italian kielikurssi : peruskurssi
- Lamping, Puhu italiaa = Molto piacere! : käytännön italian alkeiskurssi
On myös CD-romin sisältäviä kursseja, mm.
- Opi italiaa : oleellisia sanoja ja sanontoja aloittelijoille
Saat kirjaston aineistotietokanta Helmetistä (www.helmet.fi) luettelon kursseista helpoimmin menemällä sanahakuun ja kirjoittamalla tyhjään ruutuun italian kieli ja valitsemalla aineistoksi joko cd-levyt tai cd-romit.
Sofia on kreikkalainen nimi, jonka merkitys on ’viisaus’. Almanakkaan nimen on tuonut pyhimyskalentereiden marttyyrileski Sofia, joka legendan mukaan oli milanolainen ylhäisönainen, joka miehensä kuoleman jälkeen matkusti kolmine tyttärineen Roomaan kohtaamaan marttyyrikuoleman 15.5. keisari Hadrianuksen (117-138) aikaan. Enemmän tietoa löytyy kirjoista Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja ; Vilkuna, Kustaa : Etunimet ; Uusi suomalainen nimikirja.
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on runsaasti erilaisia cd-äänikirjoja sekä lapsille että aikuisille. HelMet - tietokannasta http://www.helmet.fi cd-äänikirjat saa esiin esim.valitsemalla sanahaun ja kirjoittamalla hakusanaksi äänikirjat ja valitsemalla aineistovalikosta cd-levyt. Hakua voi rajata esim. valitsemalla kielivalikosta haluttu kieli tai käyttämällä hakusanoja äänikirjat ja romaanit tai vaihtoehtoisesti äänikirjat ja lastenkirjallisuus. Kirjastovalikosta voi tarkastella kunkin kirjaston äänikirjakokoelmaa erikseen. Varaaminen on luonnolliseti mahdollista ja äänikirjojen laina-aika on pääsääntöisesti normaali 4 viikkoa.
Minna Canth ei ilmeisesti saanut kirjallisuuspalkintoa - ainakaan sellaista tietoa ei löytynyt. Ensimmäinen Valtion kirjallisuuspalkinto jaettiin 1865 Alexis Stenvallille salanimellä Kivi julkaistusta näytelmästä Nummisuutarit. Seuraavan kerran palkinto jaettiin 1888 ja kymmenen vuoden kuluttua se vakiintui jokavuotiseksi. Muita nykyisiä kirjallisuuspalkintoja on alettu jakaa vasta 1900-luvulla, ja silloin Minna Canth oli jo kuollut.
Suuren käsityölehden numerossa 3/2007 on ohjeet lapinneuleen tekemiseen. Ohjeessa oleva neule on kuitenkin sinipohjainen. Lisäksi lehdessä on ohjeet myssyn ja damaskien tekemiseen. Olisiko tämä mahdollisesti tarkoittamasi neule? Pääkirjaston lehti on tällä hetkellä lainassa, mutta Ojamolla se näyttää olevan hyllyssä, josta voimme sen tilata halutessasi.
Valitettavasti kirjaston palautusohjelmassakin voi joskus sattua myös inhimillisiä virheitä eikä laina kirjaudukaan palautetuksi. Jos asiakas saa muistutuksen palauttamastaan aineistosta, kannattaa ottaa yhteys heti kirjastoon. Tällöin kirja löytyy hyllystä, virhe korjataan ja aiheettomat maksut poistetaan. Jos kirjaa ei kirjaston hyllystä löydy eikä se ole mennyt toiselle asiakkaallekaan lainaan, uusimme lainat ja yritämme selvittää asian yksityiskohtia yhdessä asiakkaan kanssa. Käytännön kokemus on osoittanut, että kirjat kuitenkin useimmiten ennen pitkää löytyvät asiakkaan kätköistä. Yksittäiset epäselvät, joskin harvinaiset, ratkaisemattomat tapaukset pyrimme selvittämään tapauskohtaisesti ja asiakasystävällisesti.
Antti Hyry syntyi 20.10.1931 Kuivaniemellä ja valmistunut diplomi-insinööriksi 1958. Hän jätti kuitenkin tekniikan heti, ryhtyi vapaaksi kirjailijaksi ja samana vuonna ilmestyi hänen esikoisteoksensa novellikokoelma Maantieltä hän lähti.
Antti Hyryn teosten keskeisenä aihepiirinä ovat lapsuus ja pohjoissuomalainen maaseutu ihmisineen. Proosatuotantonsa lisäksi Hyry on kirjoittanut myös kuunnelmia. Hyryn teoksia on käännetty ruotsin, saksan ja viron kielelle. Antti Hyry on saanut kirjallisuuden valtionpalkinnon vuosina 1963, 1966, 1969, 1975, 1987 sekä mm. Aleksis Kivi -palkinnon vuonna 1978 ja Kirkon kirjallisuuspalkinnon vuonna 1980.
Teokset
Romaanit ja novellit
Maantieltä hän lähti, 1958, novelleja
Kevättä ja syksyä, 1958, romaani…
Sana fuksi on tullut suomeen saksan kielestä, jossa "Fuchs" tarkoittaa sekä kettua että ensimmäisen vuoden opiskelijaa. Saksankielisen Wikipedian mukaan sanaa Fuchs on käytetty yliopistomaailmassa suunnilleen nykyisessä merkityksessään ensimmäistä kertaa 1780-luvulla. Tarkempaa tietoa siitä, milloin fuksi-sanaa on alettu käyttää nimenomaan Suomessa, ei valitettavasti löytynyt. Historioitsija Jemina Sohlsten-Nederström kertoo kuitenkin, että saksalaiset yliopistotavat olivat alkaneet rantautua Suomeen osana laajempaa saksalaisen kulttuurin omaksumista jo 1600-luvulta alkaen. On siis mahdollista, että kettu on hiippaillut Suomen yliopistojenkin ovista sisään jo varhain.
Lähteet:
"Mitä sana 'fuksi' tarkoittaa alun perin?"…
Teoksessa Neandertalilainen : kadonnutta perimää etsimässä / Pääbo Svante perehdytään ihmisen geeniperimän tutkimukseen sekä sen vertailuun neanderthalilaisen perimän kanssa. Teos on varsin kiehtova ja siitä käy ilmi mm. se, että geenien analyysistä, perimän yhtäläisyyksistä ja eroista on vallalla monenlaisia käsityksiä ja tulkintoja tutkijoiden kesken. Kysymys vaatii ihmisen perimän tutkimuksen asiantuntijuutta. Siihen voisi saada apua esimerkiksi Helsingin yliopiston Organismi- ja evoluutiobiologian tutkimuslaitokselta.
Tieteellisiä kysymyksiä voi esittää myös Tietysti.fi-sivuston Kysy tieteestä-osassa.
Kappaleen sanoitus löytyy HelMet-kirjastojen kokoelmiin kuuluvista nuottikirjoista Hitti soikoon!2 sekä Pop tänään 44. Vol 44, joiden saatavuuden näet osoitteessa http://www.helmet.fi/
Internetistä en kyseisen laulun sanoja löytänyt. Meiju Suvaksen omilla kotisivuilla tarjotaan sanoitusten etsijöille Laulut.fi -palvelua, joka on maksullinen, minimitilauksen hinta näyttää olevan 9 euroa. Sanoituksen voi tilata PDF-tiedostona sähköpostiinsa. Osoite on http://www.laulut.fi/
Ilmo on lyhentymä Ilmarista, joka puolestaan on vanha ilma-sanasta muodostunut suomalainen nimi. Ilmari(nen) on tuttu Kalevalasta, ja ensimmäisen kerran Ilmarinen-nimi tavataan jo Mikael Agricolan Psalttarissa vuodelta 1551, jossa se esiintyy hämäläisten epäjumalan nimenä.
Toinen mahdollinen alkuperä on vanha suomalainen ja karjalainen, myös mm. inkeriläisissä kansansaduissa esiintyvä ihmistä tarkoittava sana ilminen.
Lähde: Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja (WSOY 1999)
Voit uusia lainaamasi kirjan kolme kertaa. Laina-aika on pääsääntöisesti neljä viikkoa (ellei aineiston kohdalla toisin mainita). Lainan uusimispäivänä saat siis aina neljä viikkoa lisäaikaa kirjallesi. Lainan uusiminen kuitenkin edellyttää sitä, että kirjasta ei ole varauksia. Jos kirjasta on varaus, ei uusiminen tällöin onnistu.
Helmet-kirjastojen käyttösäännöt löytyvät täältä: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kayttosaannot/
Kysymyksesi ei ole lainkaan outo. Myös aikuiset kysyvät tätä asiaa varsin usein.
Voit tulostaa kännykästäsi pdf-muotoisen tai kuvaliitetiedoston (jpeg, bmp, tiff). Sitä varten sinun pitää luoda itsellesi kirjautumistunnus osoitteessa https://print.lib.hel.fi/user kohdassa "Uusi käyttäjä / New User". Saat sähköpostiisi linkin, jonka avulla pääset vahvistamaan tilisi.
Tämän jälkeen voit aina lähettää tulostettavat tiedostosi pdf-muodossa osoitteeseen print.helkir@gmail.com.
Kun haluat hakea tulosteesi, kirjaudu luomallasi käyttäjätunnuksella ja salasanalla itsepalvelutulostus-tietokoneelle ja vapauta tulosteesi.
Kirjaston henkilökunta auttaa sinua tarvittaessa. Helsingin kaupunginkirjastossa viisi ilmaista…
Islannissa ei ole maailmankuuluja keksijöitä tai keksintöjä, mutta islantilaiset ovat muuntaneet toisten keksintöjä islantilaisiin olosuhteisiin sopiviksi.
Islantilaista innovaatiota löytyy Innovaatiokeskuksen sivuilta:
https://www.nmi.is/en
Patenttitoimisto löytyy, joten varmaankin keksintöjä tehdään:
http://www.els.is/en
World intellectual property organization WIPOn sivulta löytyy Hague express database, jossa voi tehdä hakuja alueenkin mukaan muotoilun alalta, http://www.wipo.int/designdb/hague/en/# Teollista designia löytyy ainakin jonkin verran Islannista, muun muassa nelikulmainen hampurilaissämpylä ja tupakanannostelija.
Naiskeksijöistä löytyy artikkeli: https://www.ifia.com/departments/women-inventors/icelandic-women-invent……
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukuniemt -kirjasta(2000)löytyy useampikin selitys nimelle. Keisu on mm. Iittiläinen talon- ja sukunimi, joka perustuu viljelysnimeen (keiso = "sarjakukkainen putkikasvi"). Saulo Kepsun kokoamassa teoksessa Pohjois-Kymenlaakson kylännimistä (198I) Kejsu on merkitty vuosilta 1860-66. Keisu-nimien alue löytyy myös pohjoisesta. Ylitorniolla on satoja vuosia vanhaksi sanottu Keisun talo, jonka mukaan asukkaat ovat ottaneet myös sukunimen. Pellosta löytyy niemi, jonka nimi on selitetty sanasta keisu, "mutkalle kasvanut mänty".
Muutamia teoksia, joista löytyy jotain:
- Harri Metsälä: Pihka, Rakennusalan kustantajat, 2001. Teoksessa on artikkeli: Tarpeellinen pihka sisältäen mm. pihkasalvan reseptin.
- Villit nautinnot, Yleisradio, 1992. Tietoa mm. piharatamon käytöstä haavojen parantamisessa.
- Toivo Rautavaara: Miten luonto parantaa, WSOY, 1980. Artikkelit Haavat (mm. pihkan ja tervan käytöstä) sekä Ihottumat.
- Kansanomainen lääkintätietous, SKS, (perustuu Kansanrunousarkiston kansanlääkintäkortistoon sisältäen muistiinpanoja kansanparannuskeinoista, lääkkeistä, kansanomaisesta tautiopista...).
- Janne Tuovinen: Tietäjistä kuppareihin, WSOY, 1984. (s.108-109 Haavoihin).
- Vanhassa vara parempi, Valitut Palat, 2000, (s. 225 Ihonhoitoa ja ensiapua).
-…
