Sonja on alunperin venäläinen hellittelymuoto nimestä Sofia (kreik. viisaus). Nimi on yleisesti käytössä mm. Pohjoismaissa, Saksassa sekä englanninkielisissä maissa. Suomen almanakassa Sonja on ollut Sofian rinnalla v:sta 1964.
Lähde: Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja. WSOY
On totta, että laki talonvaltauksien suhteen on tai on ainakin ollut useassa Euroopanmaassa suhteellisen vapaamielinen. Ainakin Ranskassa asunnon omistajan on ilmoitettava viranomasille 48 tunnin aikana asunnon valtaamisesta, että valtaajat saadaan häädettyä ilman oikeustoimia. https://yle.fi/uutiset/3-10089554
Myös Espanjassa valtaajan asema on hyvin suojattu, sillä laki takaa oikeuden asumiseen. Tosin lakiin on tehty tiukennuksia, joilla pyritään hillitsemään taloudellista hyötymistä. https://www.idealista.com/fi/news/lakineuvontaa-espanjassa/2018/07/05/6117-jos-talosi-vallataan-tee-nain-poliisille
Lisää talonvaltauksien taustasta Espanjassa voit lukea Voima-lehden artikkelista: https://voima.fi/artikkeli/2011…
Donne-sitaatti on peräisin kirjan Devotions upon emergent occasions 17. meditaatiosta. Paavo Rissasen suomennoksessa Rukouksia sairasvuoteelta (Kirjaneliö, 1988) kyseinen kohta kuuluu seuraavasti: "Yksikään ihminen ei ole saari, vaan jokainen on osa yhteistä mannerta."
Kaltio-lehden numeroon 1/2006 Meditaatio XVII:n suomentanut Paavo J. Heinonen on tulkinnut vastaavan osuuden näin: "Ei yksikään ihminen ole saari, itsessään kokonainen ja koskematon; jokainen ihminen on pala mannerta, valtameren osanen."
Ernest Hemingway käytti mainittua katkelmaa Kenelle kellot soivat -romaaninsa motossa. Tauno Tainion suomennoksessa kysymyksen lainaus on seuraavanlainen: "Yksikään ihminen ei ole saari, täydellinen itsestään; jokainen on pala mannermaata…
Bert-sarjasta ja sen kirjoittajista Anders Jacobssonista ja Sören Olssonista on kysytty aikaisemminkin.
Viittaan tässä kahteen aikaisempaan vastaukseen, joista löytyy jo kohtuullinen määrä linkkejä. Jos haluat katsoa aikaisempia vastauksia vielä tarkemmin, mene "Kysy kirjastonhoitalta" -sivujen etusivulle http://tietopalvelu.kirjastot.fi ja valitse sieltä kohta "arkisto" ja kirjoita sitten hakusanaksi: jacobsson anders.
Tässä aikaisemmin vastatuista kaksi:
-1)Tässä muutamia nettisivuja, joilla kaiken muun lisäksi myös tietoa
kirjailijoista:
Sivut ovat ruotsinkielisiä.
http://www.soren-anders.se/sa/index.asp
http://www.…
Kovin luotettavaa lähdettä ei tästä aiheesta löydy. Erilaisten mausteiden ja rohdosten vaikutuksista ei ole juurikaan lääketieteellistä tutkimusta. Jonkin verran tutkimustietoa löytyy tästä kriittisesti asiaa tarkastelevasta artikkelista, https://www.vastalaake.fi/vl_artikkelit/onko-kurkumasta-hyotya-terveydelle/. Kurkuma-kasvista ja sen eri käytöistä, http://www.plantsoftheworldonline.org/taxon/urn:lsid:ipni.org:names:796451-1
Yleisesti ottaen tietoa ruoka-aineista ja niiden turvallisuudesta löytyy Ruokavirastosta, https://www.ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/tietoa-elintarvikkeista/elintarvikkeiden-turvallisen-kayton-ohjeet/ Ruokavirastosta voi myös kysyä elintarvikkeista, https://www.ruokavirasto.fi/…
Tässä on suora lainaus Eero Paloheimon artikkelista Maapallo ja metsät.
"Metsien puumateriaali koostuu etupäässä selluloosasta, hemisellu- loosasta ja ligniinistä, jotka kaikki ovat hiilen, hapen ja vedyn mutkikkaita yhdisteitä. Puumateriaalin kuivapainosta noin puolet on hiiltä. Maapallon metsät sisältävät erään arvion mukaan hiiltä 359 Gt sitoutuneena itse kasvien maanpäälliseen ja maanalaiseen osaan ja 787 Gt sitoutuneena metsämaiden maaperään. Metsien hyödynnettävän osan hiilipitoisuus on huomattavasti pienempi, noin 100 Gt. Hiili muuttuu mätänemis- ja palamisprosesseissa ilmakehän hiili- dioksidiksi ja sitten uudelleen yhteyttämisen avulla uusien puiden ja muiden kasvien raaka-aineeksi.
Tasapainoisissa oloissa hiili kiertää maan ja…
Lahden ensi- ja turvakodin Internetsivuilla on runsaasti tietoa perheväkivallasta. Sivulla http://www.lahdenensijaturvakoti.fi/infolinja/kriisi/nainen.htm löytyy mm. lista naisiin kohdistuvista väkivallan lajeista.
Ensi- ja turvakotien liiton ( http://www.ensijaturvakotienliitto.fi ) Internetsivuilta saa tietoa mm. Jussi-työstä (Jussi-toiminta on tukea miehiltä miehille perheväkivaltakierteen katkaisemiseksi). Jäsenyhdistysten yhteystiedot: http://www.ensijaturvakotienliitto.fi/3jasenet/jasenet.html
Lisää aiheesta:
Lyhytterapiainstituutti http://www.reteaming.com/perhevakivalta/index.htm
Nettiturvakoti http://www.turvakoti.net/
HelMet-kirjastoista on saatavissa parisuhdeväkivaltaa käsittelevä väitöskirja ja muita aiheeseen liittyviä…
Sakari on suomalainen lyhennelmä nimestä Sakarias, joka on esiintynyt almanakassamme myös kirjoitusasuissa Zacharias ja Zakarias. Nimellä on raamatullinen alkuperä, Johannes Kastajan isä oli nimeltään Sakarias ja nimi merkitsee suomeksi osapuilleen: "Jahve lahjoittaa, Jahve muistaa".
Lähteitä:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (Wsoy, 1999)
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava, 2005)
Hämeenlinnan pääkirjaston käsikirjastossa on hakuteos 2005 standard catalog of world coins 1901 — present. Siinä on kuvia ja hinta-arvioita kolikoista, myös omistamasi kaltaisesta. Vastaavia teoksia on lähes kaikissa kirjastoissa. Tietokannoista voi hakea esimerkiksi hakusanalla numismatiikka.
Arvioinnissa voisi auttaa Holmaston liikkeen maksullinen arviointipuhelin (http://www.holmasto.com).
Numismaatikoiden keskustelupalstalle voi myös jättää kysymyksen (http://www.pk-numismaatikot.fi/forum/index.php).
Pertti Lempiäinen: Suuri etunimikirja (1999): Nelli ja Noora ovat molemmat lyhentymiä Eleonorasta.
Eleonora: (arabian Ellinor, Jumala on valoni). Espanjaan 1000-luvun alussa maurien välityksellä saatu nimi, joka sieltä levisi muuallekin. Englannin kuningashuoneista se tunnetaan 1100-luvulta lähtien. Manner-Eurooppaan Eleonora tuli Englannista erityisesti William Shakespearen välityksellä. 1800-luvulta lähtien sitä ovat käyttäneet myös monet saksalaiset kirjailijat ja säveltäjät. Suomen almanakassa nimi oli muodossa Eleonora 1705-1889 (Haaparannan almanakassa v:een 1900 ja Luulajan 1901-05) 11.7., ja 1890-1928 sekä uudelleen v:sta 1973 samana päivänä kirjoitusasussa Eleonoora. Ruotsinkielisessä almankassamme on 11.7. edelleen Eleonora.…
Erityisesti Pohjanmaalla on onaleella tarkoitettu pihtiä tai haarukkapuuta, jolla tekeillä olevan veneen laudat puristetaan yhteen. Sana voi myös merkitä luonnonväärästä puusta tehtyä leilinkantopuuta tai pitkänomaista, riippuvassa asennossa olevaa esinettä.
Lähde: Suomen kielen etymologinen sanakirja 1-2 (1955)
Koeistua on yhdysverbi, jolla on merkitys "istua kokeeksi".
Esimerkkejä:
"Selväksi kävi, että tuoli kannattaa ehdottomasti koeistua ennen ostamista. Jokaisen työtehtävät ja mitat ovat hieman erilaiset, joten sama tuoli ei käy kaikille." (Anu Saarelainen, Selkänojatonta satula- tai polvituolia suositellaan käytettäväksi osan työpäivää. Karjalainen, 24.9.2008)
"Mopon voi koeistua Järvenpään Next Hotel Rivolissa, jonka aulaan se on sijoitettu kunniapaikalle." (Risto Kunnas, Pappamopolla sotavammatukea. Iltalehti, 5.4.2006)
Hei!
Kiitos kysymyksestä.
Tilastokeskus julkaiseen voimassa olevan rakennuskustannusindeksi. Tuorein julkistus on 12.1.12 ja seuraava julistus 10.2.12. Tilastokeskuksen rakennuskustannusindeksi-sivulle pääsee linkistä: http://www.stat.fi/til/rki/index.html
Rakennuskustannusindeksin kehitystä voi tarkkailla tilastotietokannasta, StatFin. Tilastotietokantoihin pääsee osoitteesta: http://www.stat.fi/tup/tilastotietokannat/index.html > ylimmäisenä listassa StatFin, klikkaa Siirry palveluun > Hinnat ja kustannukset alta > Rakennuskustannusindeksi
Tilastokeskuksen oma kirjasto, tilastokirjasto, on paras kirjasto vastaamaan tilastoihin liittyviin kysymyksiin, jos yllämainituista lähteistä ei löydy haluamaanne tietoa. Tilastokirjaston…
Keittämistä tai muuta kuumentamista suositteleva Jaakko Halmetoja on ravitsemusasiantuntija ja tehnyt väitöskirjansa pakurikäävästä (Helsingin yliopisto, 2012). Uskoisin hänen siis tutkineen aihettaan perusteellisesti ja luotettavasti. Hänen mukaansa "kuumentamattoman jauheen syömisestä näyttäisi olevan hyötyjä lähinnä suolistolle, kun taas keittäminen vedessä tuo laajemman skaalan yhdisteitä bioaktiiviseen muotoon":
http://www.jaakkohalmetoja.com/fi/pakurikaapa/
Neiti Etsivä -sarja on todella laaja kokonaisuus, jonka kaikkia kirjoittajia on melkein mahdoton selvittää. Carolyn Keenestä on kysytty usein Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Tästä vastauksesta on varmaan eniten hyötyä:
"Carolyn Keene -nimimerkin taakse kätkeytyy useita kirjoittajia (Keeneä sen sijaan ei ole koskaan ollut olemassakaan, vaan nimi on keksitty). Neiti Etsivien kirjoittajista voi lukea esim. Wikipediasta (http://fi.wikipedia.org/wiki/Carolyn_Keene ). Sarjan kirjoittajia nimimerkin takana ovat Mildred Benson, Harriet Adams, Leslie McFarlane, James Duncan Lawrence, Nancy Axelrod, Priscilla Doll, Charles Strong, Alma Sasse, Wilhelmina Rankin, George Waller Jr., Margaret Scherf ja Susan Wittig Albert." Tarkempaa tietoa…
Kyse on P. J. Hannikaisen laulusta, jonka nimi on Kuu kiurusta kesään ja ensimmäisen säkeistön sanat menevät näin: "Hip, hap, huu! Nyt on huhtikuu! Pakkasherra kaiken yötä, Ahkeraan on tehnyt työtä, Eilen pehmennyt hanki vahv' on nyt."
Laulun nuotit löytyvät vuoden 1954 näköispainoksesta Hannikainen, P. J. : Sirkkunen: lauluja lapsille. Tässä nuotissa on sanat neljään säkeistöön (tekijä Olli Wuorinen) ja kaksiääninen melodia, ei sointuja. Nuottikirja löytyy Jyväskylän pääkirjaston varastosta.
Kaikki mainitsemasi ainesosat ovat kyllä olennaisia osia venäläistä keittiötä. Kurkku on yksi suosituimmista kasviksista, smetanalla koristellaan monia ruokia ja siitä valmistetaan kastikkeita ja leivonnaisia. Hunajaa taas käytetään laajalti konditoriatuotteiden, makeisten ja virvoitusjuomien valmistuksessa, joskus sitä lisätään myös lintu- ja liharuokiin. (Natalya Ilyinykh: Suuri venäläinen keittokirja) Selaamissani muissa venäläisen ruoan keittokirjoissa näitä ainesosia oli monen eri ruoan yhteydessä, mutta erillisenä alkuruokana niitä ei mainittu.
Venäläisen ruokakulttuurin tuntija, venäjän kielen opettaja ja Helsingin suomalais-venäläisen koulun kotitalousopettaja Kirsi Viljaala kertoo asiasta näin: Alkupalana tai lisukkeena…
Kirjat kertovat seuraavaa.
Nimi Sari on muunnos nimestä Saara (toisten mielestä tämä ei tosin aivan varmaa). Saara on heprealaista alkuperää ja tarkoittaa ”ruhtinatar”. Nimi on alkuperäisessä muodossaan yli 4000 vuotta vanha ja se tunnetaan kaikkialla maailmassa. Raamatun alussa on tunnettu tarina Israelin kansan esivanhemmista Abrahamista ja Saarasta.
Nimimuoto Sari oli Suomessa kauan hyvin harvinainen. Sari tuli muotiin 60-luvulla ja yleistyi nopeasti. 1950-luvulla kastettiin jo noin 1000 Saria, mutta 1960-luvulla peräti n.15 000. Kaudella 1965 – 1974 Sari oli Suomen suosituin naisten etunimi. 1980-luvulta lähtien Sari on käynyt harvinaisemmaksi.
Anna on muunnos heprealaisesta nimestä Hannah, joka tarkoittaa ”armo” tai ”armahdettu”.…
Joko olet tutustunut tyttösi kanssa Vantaan kaupunginkirjaston internetsivujen Satumetsä-osioon? Sieltä löydätte muun muassa lukuvinkkejä:
http://satumetsa.libvantaa.fi/vinkit/vinkit.html
Myös Helsingin kaupunginkirjaston Kirviö-sivuilta löytyy suosituslistoja moneen makuun lapsille ja nuorille:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/Children/BooksterRecommends.aspx
Porvoon kaupunginkirjaston lasten- ja nuortensivut sisältävät nekin lukuehdotuksia:
http://city.porvoo.fi/nuortenkirjasto/kirjavinkit.html
