Teoksissa Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004) sekä Nykysuomen sanakirja 3 (1989) kerrotaan sanan vilja merkityksestä.
Niiden mukaan sanan vilja vastineen sanotaan löytyvän kaikista itämerensuomalaisista kielistä sekä saamesta. Saamen kielessä se tarkoittaa runsautta ja yltäkylläisyyttä. Myös suomen kielessä vilja voi viljellyn viljan lisäksi tarkoittaa runsautta, paljoutta, riistaa tms. hyvää. Sanaa pidetään indoeurooppalaisena lainana, jonka alkumuoto wíl(i)jo edustaa venäjän sanaa obílie ts. runsaus, rikkaus.
Ensisijaisesti sanaa vilja käytetään viljakasveista ja niiden tuotteista, mutta myös ravinnoksi viljellyistä viljelykasveista ja niiden tuotteista kuten perunasta.
Laajemmassa merkityksessä sanaa käytetään…
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Mähönen” on luultavasti peräisin karjalaisesta etunimestä ”Mehvo(i)”, jonka taustalla ovat venäläinen nimi ”Mefodij” ja kreikkalainen nimi ”Methodius”. Toinen vaihtoehto on ”Makarios”, josta lienee syntynyt myös sukunimi ”Mähkönen”.
”Makarios” ja sen kantamuoto ovat merkinneet osoitteesta http://www.behindthename.com/name/macario löytyvän Behind the Name -sivuston mukaan ’siunattua, iloista’ (’blessed, happy’). Nimen ”Methodius” merkitykset taas ovat olleet osoitteesta http://www.behindthename.com/name/methodius löytyvän selityksen mukaan ’pursuit’ ja ’method’ eli ilmeisesti suomeksi jotakin sellaista kuin ’tavoittelu, toiminta, menetelmä,…
10 maailman suurinta kaupunkia v. 2001 ovat
1 Tokyo, Japan 29.9
2 Mexico City, Mexico 27.8
3 São Paulo, Brazil 25.3
4 Seoul, South Korea 21.9
5 New York, USA 14.6
6 Osaka, Japan 14.2
7 Bombay, India 15.3
8 Calcutta, India 14.1
9 Rio de Janeiro, Brazil 14.1
10 Buenos Aires, Argentina 12.9
lähde: http://www.planet101.com/populous_city.htm
Arvioita ja tietoja Runar Eklundin suunnittelemista rakennuksista ei näytä löytyvän. Sen sijaan tässä jotain hänen elämänvaiheistaan (LÄHDE: Vem och vad, biografisk handbok 1926 ja 1936): syntynyt Pietarsaaressa 11.6.1882 kuuromykkäinkoulun opettajan poikana, solminut avioliiton Hilda W. Nybergin kanssa v. 1908, ylioppilas 1901, arkkitehti v. 1905, Helsingin kaupungin palveluksessa eri tehtävissä 1908-1924, osallistui poliittiseen toimintaan Ruotsalaisessa kansanpuolueessa, kuollut 20.9.1933. Sangen tunnettu henkilö oli hänen veljensä Artur (1880-1927), joka oli tunnettu itsenäisyysmies, urheilija ja urheilijapoliitikko, lehtimies ja poliitikko kansanedustajuutta myöten (hänestä löytyy tiivis elämäkerta Suomen kansallisbiografian 2.osan…
Runo on nimeltään Puolukkamailla ja sen on kirjoittanut Immi Hellén. Runo alkaa näin: "Metsikkö puoloja punanaan, kutsuvat poimijoita." Runo löytyy esim. kirjasta Hellén, Immi: Runoja (Valistus, 1951, s. 93-94). Kirja näyttää olevan Merikarvian kirjastossa varastossa.
Runo on myös sävelletty, mutta esim. nuotissa Musiikkia oppimaan (Fazerin musiikkikauppa, 1957) on vain kolme ensimmäistä säkeistöä, kun Hellénin kirjassa on kahdeksan säkeistöä. Runon on säveltänyt Maiju Sirkiä.
Kissan tarpeiden tekoa varten sisäkissaa varten tarvitaan laatikko, johon laitetaan kissanhiekkaa. Kissanhiekkaa on monenlaista, mm. savipohjaista paakkuuntuvaa tai paakkuuntumatonta, silikaattista tai puupohjaista ekologisempaa. Kissanhiekoista tietoa mm. tältä kissanhoito.org-sivustolta:
http://www.kissanhoito.org/kissanhiekka/
Kissanhiekka hävitetään sekajätteen mukana:
http://kierratys.info/laji_sekajate.php
Kaivatut lorut kyllä löytyivät, mutta valitettavasti ei sellaista aapista, joka sisältäisi ne molemmat.
Anni-Tanni löytyy Urho Somerkiven, Hellin Tynellin ja Inkeri Airolan Lasten omasta aapisesta (Otava). Kirja ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1958.
"Killi Kiiskistä" vastaa nimeä lukuunottamatta Kissa Killinen, joka on Martti Haavion, Aale Tynnin ja A. Hinkkasen Kultaisessa aapisessa (WSOY). Sen ensimmäinen painos julkaistiin vuonna 1956.
Koska kyseessä on vieraskielinen sana, vastaus ei ole aivan yksiselitteinen.
Suomen kielen sanoissa noudatetaan yleensä vokaaliharmoniaa eli samassa sanassa ei esiinny sekä etu- että takavokaaleja. Poikkeuksena ovat yhdyssanat. Etuvokaaleja ovat e, i, y, ä, ja ö, takavokaaleihin kuuluvat a, o ja u. Vokaalit e ja i ovat kuitenkin neutraaleja eli ne voivat esiintyä myös takavokaalien kanssa.
Kotimaisten kielten keskuksen ohjepankissa kerrotaan tarkemmin vieraskielisten nimien taivutuksesta. Ohjeen mukaan ”[v]ieraskieliset nimet pyritään yleensä myös ääntämään samoin kuin lähtökielessä, ja siksi pääte merkitään niin, että sana on mahdollisimman helppo ääntää taivutettunakin”. Pääte –ssä voikin tuntua luontevammalta ääntää…
Kyseessä on luku- ja kirjoitushäiriöistä aikaisemmin käytetty nimitys.
Nykyään käsitteen "sanasokeus" ovat korvanneet käsitteet "dysleksia" ja "lukihäiriö/lukivaikeus".
Voit lukea aiheesta lisää Duodecim Terveyskirjaston sivuilta: https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00401/oppimiskyvyn-hairiot-lukihairio…
Lähteet:
Kielitoimiston sanakirja: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/
Duodecim Terveyskirjasto: https://www.terveyskirjasto.fi/
Kaunokirjallisuuden sisällön kuvailu ei vielä ole kattavaa varsinkaan vanhemman kirjallisuuden osalta, joten täydellistä luetteloa on vaikea saada aikaan. Tässä kuitenkin täydennystä luetteloonne. Otin mukaan myös matkakertomuksia ja esseekokoelmia, koska niitä on myös alkuperäisessä luettelossanne. Joissakin teoksissa pyöräily on keskeisemmässä roolissa kuin toisissa.
Fischman, Bernard: Tarina miehestä, joka ajoi 10-vaihteisella polkupyörällä kuuhun(1979).
Johnson, Uwe: Kolmas kirja Achimista (1966).
Deforges, Regine: Sininen polkupyörä (1984).
Pakkanen, Jukka: Sadasosasekunti : urheiluesseitä (1992).
Pakkanen, Jukka: Stadika ja Dolomiitit, (1998).
Laitinen, Päivi: Puujumalan juurella : pyöräretkellä Uudessa-Seelannissa (2005).
Laitinen,…
Kirjat kertovat seuraavaa.
Nimi Sari on muunnos nimestä Saara (toisten mielestä tämä ei tosin aivan varmaa). Saara on heprealaista alkuperää ja tarkoittaa ”ruhtinatar”. Nimi on alkuperäisessä muodossaan yli 4000 vuotta vanha ja se tunnetaan kaikkialla maailmassa. Raamatun alussa on tunnettu tarina Israelin kansan esivanhemmista Abrahamista ja Saarasta.
Nimimuoto Sari oli Suomessa kauan hyvin harvinainen. Sari tuli muotiin 60-luvulla ja yleistyi nopeasti. 1950-luvulla kastettiin jo noin 1000 Saria, mutta 1960-luvulla peräti n.15 000. Kaudella 1965 – 1974 Sari oli Suomen suosituin naisten etunimi. 1980-luvulta lähtien Sari on käynyt harvinaisemmaksi.
Anna on muunnos heprealaisesta nimestä Hannah, joka tarkoittaa ”armo” tai ”armahdettu”.…
Suuren käsityölehden numero10/2003 on saatavissa Helsingin kaupunginkirjastosta Pasilan
toimipisteestä. Lehteä ei lainata, mutta siitä voi ottaa paikan päällä valokopioita. Suuren käsityölehden numeroita säilytetään vuodesta 2003 lähtien. Sitä vanhempia numeroita ei valitettavasti löydy pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista.
Internetistä löytyy koirille tarkoitettujen neuleiden ohjeita mm. osoitteista
http://www.borderterrieri.net/page8.php
http://www.elisanet.fi/mikkojainto/vaatteita.html
http://terrieri.net/modules.php?name=News&file=article&sid=202
http://www.saunalahti.fi/glottis/karderobi.htm
Joensuun seutukirjastossa on dvd-muodossa seuraavat kitaransoiton oppaat
Kitara:
The complete guitar player (78.6507), PYA = Pyhäselän kirjasto
Guitar chordfinder (78.6507), PKM = Pääkirjasto, musiikkiosasto
Hal Leonard guitar method for the beginning electric or acoustic guitarists (78.651), KOA = Kontiolahden kirjasto
Boduch, Doug; Play guitar today! (78.6507), PKM = Pääkirjasto, musiikkiosasto
Chappell, Jon: Kitaran alkeet for dummies (78.6507), PKM = Pääkirjasto, musiikkiosasto
Gilmartin, Aaron: Learn to play flamenco guitar (78.6507), PKM = Pääkirjasto, musiikkiosasto
McCarthy, John: Modern classical guitar : beginner (78.6507), PKM = Pääkirjasto, musiikkiosasto
Reeves, Mel: Kids can play guitar : easy to follow step by step…
Hetafiia on yhdistelmä nimistä Heta ja Fiia. Vuosina 1900 -1919 nimi on annettu vain neljälle lapselle. Heta on Hedvig –nimen kansanomainen muoto. Hedvig taas on keskiaikainen pyhimysnimi ja merkitsee taistelijatarta. Fiia (Fiija, Viia, Viija) on lyhentymä tai kutsumanimi erilaisista -fia ja -fiina –loppuisista nimistä (esim. Adolfiinasta tai Josefiinasta).
Hetafiian nimipäivää voi viettää Hetan päivänä 15.10.
Lähteet: Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, Jyväskylä 2007, Vilkuna, Kustaa: Suuri nimipäiväkalenteri, Helsinki 1969, Lempiäinen, Pentti: Nimipäiväsanat : mitä nimet kertovat, Jyväskylä 1994, https://192.49.222.187/Nimipalvelu
Gonzo (italian typerystä ja hölmöä merkitsevän sanan mukaan) on Yrjö Hosiaisluoman Kirjallisuuden sanakirjan (WSOY, 2003) mukaan "Yhdysvalloista peräisin oleva tolkuttoman-hillittömän kirjoittelun undergroundvaikutteinen muoto, joka kyseenalaistaa ns. hyväksytyt arvot ja vääristelee tahallaan tosiasioita. Gonzo-journalismille on ominaista liioitellun retorinen kielenkäyttö, bisarrit ja kreisit ilmaisut yms. Käsitteen lanseerasi Hunter S. Thompson Rolling Stone -lehdessä 1971 julkaisemassaan kirjoituksessa."
Oikein hyvä johdatus gonzon olemukseen on Esa Saarisen kirjoitus Gonzo-journalismi eli kirjallisuuden ylösnousu M. A. Nummisen ja Saarisen kirjeenvaihtokirjassa Terässinfonia (Weilin + Göös, 1981). Parhaita esimerkkejä gonzo-tyylistä…
Mikäli haluamanne kirja ei kuulu oman kirjastonne valikoimiin, voitte saada sen luettavaksenne tekemällä siitä kaukolainatilauksen. Tilaus tehdään oman kirjaston kautta, ja kaukolaina on maksullinen. Kysymäänne kirjaa löytyy monista kirjastoista ympäri Suomen, joten se on varmasti saatavissa.
Mikäli Tantarimäen kirjoja haluaa ostaa omakseen, kirpputorit ja antikvariaatit lienevät paras vaihtoehto, sillä hänen kirjansa ovat todellakin loppuunmyytyjä. Yksi vaihtoehto ovat internetissä toimivat antikvaarien sivustot, esim. seuraavat:
http://www.antikvaari.fi/
http://www.antikka.net/
Kummassakin edellämainitussa voi myös jättää tiedon hakemastaan kirjasta puutelistalle.
Iida on muinaissaksalainen nimi ja se on johdettu työtä, ahkeruutta ja toimintaa merkinneestä kantasanasta id-. Iida on Idan suomalainen muoto. Ortodoksisen kalenterin vastine Iidalle on Erotida, rakastava.
Valpuri on suomalainen muoto Valborgista ja almanakassamme se on yhdessä Valpurin toisen muuntuman Vapun kanssa. Alkuaan Valpurin germaaninimi on ollut Waltburg, taistelukentällä suojaava ja auttava.
Lilja on kukan nimi, kuten saksalais-englantilainen Lily ja Lillian (pieni kukkanen), jotka alkuaan ovat Elisabetin hellittelymuotoja.
Ilona on Helenan unkarilainen muunnos. Suomessa nimeen yhdistyy kiinteästi ilo-sana.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja
Lempiäinen: Nimipäiväsanat
Riihonen: Mikä lapselle nimeksi?
Kirjastojen luettelointitiedoissa tämä kirja määritellään psykologiseksi romaaniksi. Muita määritelmiä ja sijoittumisia kuvaavat asiasanat: lapsuus, nuoruus, nuorisokodit, koulukodit, nuoret, pojat, ongelmanuoret, kuri, 1960-luku, Suomi.
Kirja on julkaistu vuonna 1992, joten se kuuluu 1990-luvun kirjallisuuteen. Kirjan tapahtumat kuitenkin sijoittuvat 1960-luvulle.
