Kansallisen audiovisuaalisen arkiston ja Valtion elokuvatarkastamon ylläpitämän Elonet-tietokannan mukaan Mollbergin Tuntematon sotilas on esitetty televisiossa seitsemän kertaa vuosien 1987 ja 2020 välillä, https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_110974.
Voit uusia lainaamasi kirjan kolme kertaa. Laina-aika on pääsääntöisesti neljä viikkoa (ellei aineiston kohdalla toisin mainita). Lainan uusimispäivänä saat siis aina neljä viikkoa lisäaikaa kirjallesi. Lainan uusiminen kuitenkin edellyttää sitä, että kirjasta ei ole varauksia. Jos kirjasta on varaus, ei uusiminen tällöin onnistu.
Helmet-kirjastojen käyttösäännöt löytyvät täältä: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kayttosaannot/
Lunkulansaari kuului Salmin pitäjään, nykyisin Salmin kylään. Markus Lehtipuun kirjassa "Karjala : matkaopas" (3.uud.p. 2002) on kerrottu myös Salmista ja Lunkulansaaresta ja sen nykyisyydestä. Salmi-säätiön kotisivuilla internetissä on tietoa Salmista, sen historiasta, elinkeinoista, kylistä: http://www.salmi-saatio.net/ .Salmi-seuran julkaisemassa kirjassa "Meijän Salmi kuvina", löytyy oma lukunsa myös Lunkulansaaresta, josta on paljon kuvia 1920-1940-luvulta. Joensuun kaupunginkirjaston aluetietokannasta Koivikosta löytyi viisi lehtiartikkeliviitettä, joissa kerrotaan Lunkulansaaresta ja sen kulttuurista entisaikaan:
1. "Bokin´" päivillä Salmin Lunkkulassa.
Jääskeläinen, Viljo
Kotiseutu, / 1912, s. 156-158
2. Kevätpäivä…
Mary Elizabeth Frye ei koskaan julkaissut runoa tai suojannut sitä tekijänoikeudella, joten siitä ei ole alkuperäisenä eikä myöskään suomennoksena "oikeaa" versiota tai käännöstä. Tämä tieto on peräisin Poetry Libraryn sivuilta:
http://www.poetrylibrary.org.uk/queries/faps/#5
Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan joululaulu on suomalainen kansansävelmä, jonka on sanoittanut Olli Vuorinen. Laululla on eri sovittajia, mm. Toivo Kärki on sovittanut kyseisen laulun.
Niilo Rauhalasta löytyy tuotanto- ja henkilötietoja Rovaniemen kirjaston tuottamilla Lapin kirjailijat -sivuilla
http://www.rovaniemi.fi/lapinkirjailijat/rauhala.htm . Edvin Piira ei ole niin tunnettu kuin Rauhala, joten hänestä on hankala löytää tietoja. Piira on julkaissut neljä runoteosta omakustanteena:
Päivän soitto (1996), Luoteen kullasta koillisen kultaan (1993), Näkymättömään taustaan piirretty ajankuva (1991) ja Oodi vuodenajalle (1988), muita tietoja kirjailijasta en löytänyt kirjallisista enkä sähköisistäkään lähteistä.
Kirjassa Itä-Helsingin vaiheita ja nähtävyyksiä (Itä-Helsingin kulttuuriseura, 2000) mainitaan Villingin saaren eteläpuolella meressä oleva Viipurinkivenä tunnettu jääkauden aikainen siirtolohkare. Kirjassa kerrotaan, että sen lähistöllä Venäjän alukset odottelivat taistelukäskyä isovihan alkaessa vuonna 1713 (siv. 29). Kyseisen luvun lopussa on lähdeluettelo, josta voi löytyä lisää tietoa tästä merimerkistä. Kirjan saatavuuden näkee aineistotietokannasta, http://www.helmet.fi
Viipurinkivestä kannattaa kysyä myös Suomen merimuseosta,
http://www.nba.fi/ ,kohdasta museot ja linnat löytyy merimuseo. Myös Helsingin kaupunginarkistosta voi saada lisätietoja, http://www.hel2.fi/tietokeskus/kaupunginarkisto/.
Katri Ylanderin Mansikkamäki-laulu on laulajan Katri Ylander –nimisellä levyllä. Laulujen sanat löytyvät levyn tekstilipukkeesta. Nuotteja kappaleeseen ei ainakaan vielä ole saatavilla.
Valitettavasti internetistä ei löydy Sotaromaania tai Tuntematonta sotilasta.
Esimerkiksi vapaasti verkossa saatavilla, Project Gutenberg -nimisellä sivustolla, on sellaisia suomalaisia klassikoita, kuten Aleksis Kiveä tai Minna Canthia, joista tekijänoikeudet ovat vanhentuneet. Tekijänoikeus vanhentuu kun tekijän kuolemasta on kulunut yli 70 vuotta. Väinö Linnan tapauksessa näin ei ole.
http://www.gutenberg.org/wiki/Main_Page
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tekij%C3%A4noikeus
Ne tehdään esim. seuraavista aineista (Kellogg'sin Rice Crispies): riisi, sokeri, maissisiirappi. Tarkemmat tiedot saat kaupasta paketin kyljestä.
Jos sinua vielä kiinnostaa riisimurojen ravintokoostumus, se löytyy sivulta http://www.ktl.fi/fineli/ ja valitset sieltä vasemmasta reunasta linkin Elintarvikkeet ja alkukirjaimen R jonka alta löytyy myös riisimuro.
Kirjastolaisten keskustelupalstalta tuli muutamia ehdotuksia, olisiko tarkoittamasi runo Lakkorikkuri jokin näistä lauluista:
Lakonrikkurien riemumarssi. Laulu alkaa näin: "Tuli viestiä maaillman nurkilta, siellä syntyi lakko taas. Muutamassta mammonarattaasta on työvoima taaskin haas." Nuotit ja kaikki 15 säkeistöä löytyvät Ilpo Saunion toimittamasta teoksesta Edestä aattehen : Suomalaisia työväenlauluja 1890-1938. Tammi, 1978. Sävelmä on kansanlaulu Eklöfin Augusti Porvoossa, jota on käytetty myös tunnetussa Perustuslaillisten riemumarssissa. Lakonrikkurin riemumarssi ilmestyi Tampereella 1912 painetussa arkkivihkosessa Kaksi uutta laulua, hyräili Mooses. Riemumarssin parina on ns. Matin muijan sävelmällä kulkeva Lakonrikkurin elämän…
Pikku-Pirkko oli Henry Theelin lapsihahmo, jota hän esitti ”Köyhä laulaja” -elokuvan lisäksi paljon muuallakin. Pikku-Pirkko-hupailuja on saatavilla kahdella CD-levyllä: ”Unohtumattomat” (Henry Theel; Fazer Finnlevy, 1993) ja ”Henry Theel. 2” (Unohtumattomat-sarja; Fazer Records, 1994), mutta muistaakseni kumpikaan ei ole sama kuin elokuvassa nähty hupailu, sillä noissa CD-versioissa Pikku-Pirkko jututtaa Toivo Kärki ja elokuvassa Aku Korhonen. Ainakin ensimmäinen noista CD:llä julkaistuista hupailuista on Reino Helismaan kirjoittama.
Pikku-Pirkon laulu on parodinen versio sävelmästä ”Kalliolle kukkulalle”. Osoitteesta http://www.kysy.fi/kysymys/mika-oli-laulu-joka-alkoisilloin-olin-mina-p… löytyy kaksi ensimmäistä säkeistöä, mutta…
Kotimaisten kielten keskuksen ohjeen mukaan kyseinen verbi tavutetaan hams-tra-ta.
Hamstrata tulee ruotsin sanasta hamstra, joka on johdettu hamster-sanasta. Ruotsin ja myös mm. saksan hamster-sana pohjautuu puolestaan ilmeisesti muinaiskirkkoslaavin sanaan chomestoru.
Sanomalehdessä käytettyä tavutusta ei voida siis perustella vierassanan yhdysosien mukaisella tavujaolla, kuten esimerkiksi sanoissa ab-strak-ti, de-skrip-tio.
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=1410#ala3
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)
http://www.etymonline.com/index.php?term=hamster
http://runeberg.org/svetym/0311.html
Teoksissa Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004) sekä Nykysuomen sanakirja 3 (1989) kerrotaan sanan vilja merkityksestä.
Niiden mukaan sanan vilja vastineen sanotaan löytyvän kaikista itämerensuomalaisista kielistä sekä saamesta. Saamen kielessä se tarkoittaa runsautta ja yltäkylläisyyttä. Myös suomen kielessä vilja voi viljellyn viljan lisäksi tarkoittaa runsautta, paljoutta, riistaa tms. hyvää. Sanaa pidetään indoeurooppalaisena lainana, jonka alkumuoto wíl(i)jo edustaa venäjän sanaa obílie ts. runsaus, rikkaus.
Ensisijaisesti sanaa vilja käytetään viljakasveista ja niiden tuotteista, mutta myös ravinnoksi viljellyistä viljelykasveista ja niiden tuotteista kuten perunasta.
Laajemmassa merkityksessä sanaa käytetään…
Raili Malmbergistä runoilijana ei juuri löydy tietoa. Tässä osa artikkelista kaupunkilehti Uuusi-Raumasta 9.2.2008:
"Hän toimi pitkään Kotiliesi-lehden päätoimittajana. Runoilijana häntä ei niinkään tunneta, mutta sen sijaan tapakulttuurin vaalijana sekä monen valtakunnallisen naisjärjestön vaikuttajahahmona Malmberg on tuttu."
http://www.uusirauma.fi/artikkeli.phtml?id=24900
Joitakin haastatteluja lehdistä löytyy:
- Pommeja paossa
Kotiliesi- ja Koululainen-lehtien entinen päätoimittaja, opetusneuvos Raili Malmberg (ent. Vasara) muistelee 13-vuotiaana pitämänsä päiväkirjan avulla talvisotatalvea 1940. Hänen perheensä pakeni Helsingistä mökille Kirkkonummelle (Meidän mökki, 2009, nro 8, s. 40-419
- Hyvät tavat eivät ole varaeväs…
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukuniemt -kirjasta(2000)löytyy useampikin selitys nimelle. Keisu on mm. Iittiläinen talon- ja sukunimi, joka perustuu viljelysnimeen (keiso = "sarjakukkainen putkikasvi"). Saulo Kepsun kokoamassa teoksessa Pohjois-Kymenlaakson kylännimistä (198I) Kejsu on merkitty vuosilta 1860-66. Keisu-nimien alue löytyy myös pohjoisesta. Ylitorniolla on satoja vuosia vanhaksi sanottu Keisun talo, jonka mukaan asukkaat ovat ottaneet myös sukunimen. Pellosta löytyy niemi, jonka nimi on selitetty sanasta keisu, "mutkalle kasvanut mänty".
