Hyvä suomenkielinen DASH-ruokavalion (Dietary Approaches to Stop Hypertension) esittely löytyy esimerkiksi Juhana Harjun kirjasta Ravintoa sydämelle : ehkäise sydäntautiriskiäsi terveellisellä ravinnolla (WSOY, 2007).
Internetistä löytyy myös verrattain runsaasti tietoa aiheesta. Varsin napakka DASH-tietopaketti löytyy esimerkiksi Maito ja terveys -sivustolta:
http://www.maitojaterveys.fi/www/fi/maitotietoa/tutkimukset/dash/index…
Muita linkkejä:
http://www.ravitsemusterapeutti.net/96
http://www.ravitsemusterapeutti.net/wiki/uutiset.html?86
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=skr00…
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Mähönen” on luultavasti peräisin karjalaisesta etunimestä ”Mehvo(i)”, jonka taustalla ovat venäläinen nimi ”Mefodij” ja kreikkalainen nimi ”Methodius”. Toinen vaihtoehto on ”Makarios”, josta lienee syntynyt myös sukunimi ”Mähkönen”.
”Makarios” ja sen kantamuoto ovat merkinneet osoitteesta http://www.behindthename.com/name/macario löytyvän Behind the Name -sivuston mukaan ’siunattua, iloista’ (’blessed, happy’). Nimen ”Methodius” merkitykset taas ovat olleet osoitteesta http://www.behindthename.com/name/methodius löytyvän selityksen mukaan ’pursuit’ ja ’method’ eli ilmeisesti suomeksi jotakin sellaista kuin ’tavoittelu, toiminta, menetelmä,…
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja kertoo, että Lenita on "Magdalenan ja sen johdannaisten Leenan ja Leenin alkuaan italialais-espanjalainen hellittelymuoto". Lenitan nimipäivä on 22.7.
Kuukausiaiheisia runoja ja loruja löytyy esimerkiksi teoksista
Koulun juhlat (1982) sekä Pieni aarreaitta III: Runoaitta (1994), mutta valitettavasti ei kyselemääsi versiota.
Taiteilijan nimeä en valitettavasti löytänyt. Bukowskin ja Hagelstamin antiikkiliikkeistä voisi kyseistä signeerausta kysellä. Kuvataiteilijamatrikkelista sekä Art Signature Dictionary palvelujen kautta voi myös hakea taiteilijoita.
https://www.hagelstam.fi/
https://www.bukowskis.com/
http://www.artsignaturedictionary.com/
https://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/
Meiltä on aiemminkin kysytty samaa asiaa. Kannattaa käydä tutustumassa vastauksiin. Toisessa vastauksessa kirjojen puhdistamiseen suositellaan ruokasoodaa ja toisessa HEPA-suodattimella varustettua imuria.
https://www.kirjastot.fi/kysy/miten-voisi-kirjat-kasitella-jotta?langua…
https://www.kirjastot.fi/kysy/hankkimassani-kirjassa-on-pistava-tunkkai…
Aihetta on käsitelty myös Seura-lehdessä:
https://seura.fi/terveys/mita-tehda-irtaimistolle-homeongelman-jalkeen-…
Tässä vielä hyvä artikkeli Hämeen Sanomista:
https://www.hameensanomat.fi/kaupunkiuutiset/onko-koko-hometalon-irtaim…
Kokemuksia homeesta ja kirjoista Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi -sivustolla:
http://www.kysy.fi/kysymys/kosteudesta-ja-homeesta-karsineet-kirjat…
Hei,
Rautakausi ajoittuu Suomessa vuosien n. 500 eKr.-1300 jKr. välille. Euroopassa siirryttiin vuosien n.1000-500 eKr. aikana pronssista rautaan. Rautakausi päättää esihistoriallisen ajanjakson, joka jatkui Pohjoisessa pidempään kuin muualla. Rautakaudella maatalous vakiintui ja naisen asema yhteisössä oli työvoiman synnyttäjänä tärkeä.
Tässä muutamia hyviä linkkejä rautakauteen
! Museoviraston rautakausi-sivu http://www.nba.fi/NATMUS/MUSEUM/Opetus/rautakau.htm
- Mikkelin museoiden rautakausi-toteutus. Klikkaa"elämää rautakaudella" http://www.mikkeli.fi/museot/rautakausi/main.htm
- Eva Kochin artikkeli http://home3.inet.tele.dk/evakoch/drik-uk.htm
! Jenny Kangasvuon laaja tutkielma suomalaisesta muinaispuvusta. http://www.student.oulu.fi…
Alla linkki tekijänoikeuslain muutokseen, joka koskee kirjastojen
lainauskorvauksia.
Laki tekijänoikeuslain muuttamisesta 1228/2006
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2006/20061228
Lakitekstin lopussa on linkki lain hallituksen esitykseen 126/2006.
Ohessa IPR University Centerin tekemä uutinen asiasta
http://www.iprinfo.com/uutiset?action=details&id=551&offset=140
Tarkempia tietoja voi kysyä opetusministeriöstä
puhelin (09) 16004.
Kirjastoalan koulutukset on koottu kirjastot.fi-sivuille. Sieltä löytyvät tiedot ja paikat eri tason koulutuksille. Sieltä löytyy myös linkki Opetusministeriön sivuille, joissa kerrotaan mm. kelpoisuusvaatimuksista:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/
Avoimessa yliopistossa on mahdollista suorittaa informaatiotutkimuksen opintoja verkko-opintoina (http://www.avoinyliopisto.fi/fi-fi/opetustarjonta/studyunit.aspx?StudyU…), mutta ei kuitenkaan kokonaista tutkintoa. Turun ammattikorkeakoulussa on aiemmin ollut aikuiskoulutuksen puolella mahdollisuus opiskella kirjastoalaa osittain etäopintoina, mutta ammattikorkeakoulusta kerrottiin, että lähivuosina uutta koulutusta ei olla alkamassa.
Vaikuttaa siis siltä, että etäopintoina…
Maan virallinen omakielinen nimi on Koninkrijk der Nederlanden eli Alankomaiden kuningaskunta. Monikkomuoto johtuu virallisesti siitä, että käsitteeseen luetaan Euroopassa olevan Nederlandin lisäksi myös Karibian alueella edelleen ovat Aruba, Curaçao ja Sint Maarten. Hollantilaiset itse eivät välttämättä puhu monikkomuodossa tarkoittaessaan Euroopan aluetta, mutta muihin kieliin monikkomuoto on vakiintunut (englannissa The Netherlands). Suomessa on sallittua käyttää maan nimenä myös muotoa "Hollanti", joka varsinaisesti viittaa vain kahteen keskeiseen maakuntaan aivan kuten Viro viittaa nimenä yhteen maakuntaan.
Heikki Poroila
Keräsimme alla olevan listan elämäkertateoksista, jotka saattaisivat kiinnostaa 13-vuotiasta. Toivottavasti näistä olisi apua!
Elämäkertoja nuorelle lukijalle
Keskitysleiriin päätyneiden tai sieltä selviytyneiden tarinat koskettavat
Anne Frank: Nuoren tytön päiväkirja
Karen Levine: Hanan matkalaukku
Leon Leyson: Poika joka pelastui: Schindlerin listan kuopus
Marceline Loridan-Ivens: Isä, et koskaan palannut : minun keskitysleiritarinani
Urheilijoiden elämäkerroista löytyy menestystarinoita, mutta pääsee kurkistamaan joskus myös kovan harjoittelun pimeällekin puolelle
Andre Agassi: Andre Agassi
Jere Nurminen: Kiira Korpi : ehjäksi särkynyt
Eva Wahlström: Homma hanskassa
Kirjailijoiden elämäkerroista…
Slangisanakirjan mukaan "totta mooses" tarkoittaa ilman muuta, kyllä varmasti, totta kai. Sanonta on on esiintynyt 1970-luvulta lähtien. Mooses on ollut myös parrakkaan miehen yleisnimitys 1950- ja 60-luvuilla.
(Paunonen: Tsennaaks stadii, bonjaaks slangii. Stadin slangin suursanakirja. WSOY 2001)
Sanonnan alkuperä ei ole tiedossa. Voisi kuvitella että tarvittaessa painokasta vahvistusta jollekin asialle on otettu esiin vahva nimi Raamatusta. Mooseksen luonteenpiirteistä nostetaan usein esiin hänen uskollisuutensa ja luotettavuutensa.
Ota vielä yhteyttä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielineuvontaan, https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta. Tot… mooses he osaavat antaa asiantuntevamman selvityksen.
Kenraali Francisco Francon kuoleman jälkeen Espanjan hallitsijaksi kruunattiin Juan Carlos I ja tuon jälkeen maa alkoi pikkuhiljaa siirtyä diktatuurista demokratiaan. Espanjalla ei ole varsinaista itsenäisyyspäivää. Tärkeitä juhlapäiviä ovat mm. perustuslainpäivä, jota vietetään 6.12. Se muistuttaa nykyisen perustuslain hyväksymistä vuoden 1978 kansanäänestyksessä sekä espanjan kansallispäivä jota vietetään 12.10.
https://publicholidaysdates.com/fi/espanjan-yleiset-vapaapaivat/
https://tripsteri.fi/barcelona/barcelonan-historia/diktatuuri-ja-demokr…
Mahtaako kyseessä olla samanlainen kolikko kuin osoitteessa http://www.mythings.com/viewitem.aspx?itemid=388790? Siellä sen arvoksi on arvioitu kaksi dollaria, eivätkä muutkaan tutkimani Internet-sivut anna sille juuri enempää arvoa. Eikä ole tietenkään taattua, että kukaan ostaisi kolikkoa tuollaisella hinnalla, vaikka niitä siihen hintaan kaupitellaankin. Yleisesti ottaen hyväkuntoisista maksetaan enemmän kuin huonokuntoisista. Loppujen lopuksi keräilyssä kuitenkin ratkaisee se, paljonko joku on tietysti keräilyesineestä valmis maksamaan.
Tietysti jos kolikossa on lyöntivirhe tai jotakin muuta erikoista, hinta saattaa olla hyvinkin korkeampi, mutta kuvauksesi perusteella kyseessä on varmaan ihan tavallinen kolikko.
Riihonen, Eeva
Mikä lapselle nimeksi
Helsinki : Tammi, 1992
kertoo Jemina nimestä näin: Heprean Jemima tarkoittaa kyyhkystä, rauhan veratuskuvaa tai valoisaa kuin päivä, Jemina on myös kirjapainotermi.
Lempiäinen, Pentti
Suuri etunimikirja
Porvoo : WSOY, 1999
kertoo puolestaan seuraavaa: Jemina, Jemiina, muuntumia -> Jemimasta. Englannissa nimi yleistyi 1600-luvulla, kun kuningas Kaarle II:n 1650 syntynyt tytär sai nimen Charlotte Jemina Henrietta. Seuraava nimen nousukausi osui 1800-luvulle, kun Walter Scottin romaanin Tätini Margaretin peili (1828) yksi päähenkilöistä oli nimeltään Jemina. Suomessa nimi yleistyi 1990-luvulla ja otettiin almanakkaan. Päiväksi tuli 2.2.
Seinäjoen kaupunginkirjaston kokoelmissa on edelleen lainattavana Aija Pitko-Korkeilan teos Sanellan helmisormus eikä sitä valitettavasti aiota vielä poistaa. Kirjaston toimintatapoihin ei valitettavasti kuulu kirjojen poistaminen sen vuoksi, että asiakas toivoisi saavansa ostaa sen vaan teemme jatkuvasti kokoelmatyötä eli varastosiirtoja ja poistoja ennalta sovittujen periaatteiden mukaan. Tällä hetkellä ei ole näkyvissä ko. teoksen poistaminen.
Etsin suomalaisista nettiantikvariaateista samaa teosta ja löysin sen myytävänä Antikvaari.fi-palvelusta http://www.antikvaari.fi. Kirjaa myy hämeenlinnalainen Antikvariaatti Jaarli hintaan 5 euroa.
Yhteystiedot: Poltinahontie 80
13130 Hämeenlinna
Puhelin: 03-6165222
Sähköposti:paivi.kytoaho@…
Internet-lähteiden mukaan suurimmassa tunnetussa kissapoikueessa oli 19 poikasta, joista tosin neljä syntyi kuolleena. Ennätys on vuodelta 1970.
Kaikkien aikojen nuorimmasta kissaemosta en löytänyt mainintaa. - Naaraskissan voidaan katsoa olevan sukukypsä sen tultua ensimmäistä kertaa kiimaan. Ajankohdassa voi olla paljonkin yksilöllistä ja rotukohtaista vaihtelua - vaihteluväli on 4-18 kuukautta. Kissan tiineysaika vaihtelee 59-71 vuorokauteen. Näiden tietojen perusteella kissan olisi teoriassa mahdollista saada ensimmäinen poikueensa noin puolen vuoden ikäisenä.
Lähteet:
Sari Haikka, Kissan uusi kotilääkäri
http://www.cat-world.com.au/cat-world-records
http://rulingcatsanddogs.com/cat-world-records.htm
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja kertoo seuraavaa: Nimi Helinä on Helenan kansanomainen muunnos. Nimi on esiintynyt suomalaisessa almanakassa vuodesta 1929. Alunperin Helena-nimi tulee kreikan sanasta Helios, joka merkitsee aurinkoa. Santeri Ivalon romaanissa Juho Vesainen esiintyy Helinä-niminen päähenkilön sisar. Nimen yleistymiseen ovat lisäksi vaikuttaneet Väinö Syvänteen näytelmä Kuisma ja Helinä sekä Larin-Kyöstin samanniminen balladi. Suomen kielessä helinä-sanaan liittyy monia myönteisiä vaikutelmia. (helistä, helkkyä jne.)
Dean Martinin tunnetuksi tekemä, Harry Warrenin säveltämä ja Jack Brooksin sanoittama That's Amore on julkaistu suomeksi nimellä Amore. Suomalaiset sanat on tehnyt Markku Salo.
Amoren on levyttänyt suomeksi ainakin Tuomari Nurmio, jonka levyltä Karaokekuningas ja kokoelmalta 20 hittiä se löytyy.
Kappaleen nuotit ja sekä englannin- että suomenkieliset sanat löytyvät myös teoksesta Suuri toivelaulukirja 15.
Runo on nimeltään Puolukkamailla ja sen on kirjoittanut Immi Hellén. Runo alkaa näin: "Metsikkö puoloja punanaan, kutsuvat poimijoita." Runo löytyy esim. kirjasta Hellén, Immi: Runoja (Valistus, 1951, s. 93-94). Kirja näyttää olevan Merikarvian kirjastossa varastossa.
Runo on myös sävelletty, mutta esim. nuotissa Musiikkia oppimaan (Fazerin musiikkikauppa, 1957) on vain kolme ensimmäistä säkeistöä, kun Hellénin kirjassa on kahdeksan säkeistöä. Runon on säveltänyt Maiju Sirkiä.
