Uusimmat suomenkieliset Photoshop Elements -kirjat ovat:
- Kloskowski: Valokuvien viimeistely ja korjaus : Photoshop Elements 5 (2007)
- Asch, David: Photoshop elements : temput ja vinkit (2008) [Opaskirja versioon 6]
Photoshop Elements 7 -versiosta ei ole vielä julkaistu suomenkielistä opaskirjaa.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Aapro” on puhuttelumuoto etunimestä ”Aabraham”. ”Aabraham” taas on teoksen ”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) mukaan suomalainen muunnelma nimestä ”Abraham”, jonka merkitykseksi on tulkittu ’kansojen paljouden isä’. Sen juuret juontuvat luonnollisesti ”Raamattuun” ja sen Abrahamiin.
Sukunimi ”Aapro” ei ole kovin yleinen, sillä väestörekisterikeskuksen nimipalvelu osoitteessa http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 kertoo, että nimeä on kantanut vain 495 suomalaista, joista nykyisenä nimenä se on 273 henkilöllä. Sukunimi on esiintynyt alun perin Kaakkois-Suomessa Lappeella, Miehikkälässä, Savitaipaleella ja Ylämaalla…
Teoksessa Etelä-Pohjanmaan historia I-II kerrotaan, että perimätiedon mukaan juuri mainitsemasi Jouppi on Seinäjoen vanhin talo. Tähän tietoon nojaa myös Juhani Heikkilä artikkelissaan Seinäjoen asutushistoriaa 1500-luvulta 1800-luvulle, joka löytyy Porstua-verkkopalvelusta osoitteesta http://www.porstuakirjastot.fi/files/409/seinajoen_rakennuskulttuuria_h… .
Presidentti Mauno Koivisto 60 vuotta, pronssinen mitali, vuodelta 1983, maksaa tämän päivän tietojen mukaan noin 9 euroa (http://www.holmasto.com/webshop/5).
Vaikka Nizzan kaupunki nykyään kuuluukin Ranskaan, näin ei suinkaan ole ollut aina. Kaupungin mittavaan historiaan suhteutettuna kyse on oikeastaan aika lyhyestä ajanjaksosta, sillä se on perustettu noin 350 vuotta eaa. ja liitetty Ranskaan vasta vuonna 1860.
Nizza oli alun perin kreikkalainen siirtokunta nimeltään Νίκαια (Nikaia), joka tulee voittoa tarkoittavasti sanasta nike. Sittemmin alueen valtasivat roomalaiset, ja heidän jälkeensä se on kuulunut Provencen kreiveille, Savoijin ruhtinaskuntaan ja Sardinian kuningaskuntaan.
Monivaiheisen historian vuoksi kaupungin nimi vaihtelee edelleen eri kielissä. Monissa maissa se tunnetaan ranskalaisella nimellä Nice, mutta esimerkiksi espanjaksi se on Niza, puolaksi Nicea ja venäjäksi Ницца (…
Runo on Lauri Viidan Toivoinko jotakin. Se menee näin:
Toivoinko jotakin.
Enkö jo tiennyt,
kun aurinko nousi,
ettei se poista
ollutta yötä.
Toivonko vielä.
Enkö jo tiedä,
kun aurinko laskee,
ettei katoa
se, mikä oli.
Päivä on tullut.
(Lauri Viita: Kootut runot. s.270)
Juhani Tolvanen on kirjoittanut teoksen Saunasta Savoyhin : sisätilojen Helsinkiä / teksti: Juhani Tolvanen ; valokuvat: Ilari Järvinen ; [kartta: Anssi Keränen]
Helsinki : Tammi, 1999.
Helsingin sisäpihoista on Juha Ilonen tehnyt kirjan Toinen Helsinki : kortteleiden kääntöpuolen arkkitehtuuri = The other Helsinki : the reverse face of architecture in the city / Juha Ilonen ; [käännös Jüri Kokkonen]
Helsinki : Rakennustieto, 1996
Tiistain Aamulehdessä Pirkanmaan Marttojen puutarhaneuvoja Heidi Ovaska kertoo yleisesti tuijan leikkaamisesta, että tuija sietää hyvin leikkaamista ja leikkaaminen aidaksi kannattaa aloittaa heti istutusta seuraavana vuonna. Aitaa leikataan joka toinen vuosi sivuilta, uutta kasvua jätetään joka leikkauskerralla pari senttiä, yhdellä kerralla leikataan enintään kahden vuoden kasvua. Oksia ei leikata vanhaan vuosikasvuun saakka. Tuija-aidan latvusta typistetään vasta kun aita on kasvanut haluttuun korkeuteen. (Aamulehti, tiistai 19.4.2011)
Luin jostakin, että timanttituija kestää leikkausta vielä paremmin kuin muut tuijat, siinä yhteydessä oli kuva spiraalimuotoon leikatusta
tuijasta. Valitettavasti en saa päähäni lähdettä.
Täällä…
Helmet-kirjastokortti lakkaa toimimasta, jos asiakas ei ole käyttänyt sitä kolmeen vuoteen. Uuden saat maksutta käymällä jossain helmet-kirjaston toimipisteessä pääkaupunkiseudulla. Henkilöllisyys on todistettava. Kortti on maksuton.
Jenniina, Jennina ja Jennika ovat Jenni-nimen muunnoksia. Jenni taas on englannin Jenny, joka puolestaan on Johannan lempinimi.
Lähde: Eeva Riihonen, Mikä lapselle nimeksi? (1992)
Ei ole olemassa yhtä tiettyä vuosilukua tai tilannetta, jolloin Kivi olisi saanut kansalliskirjailijan tittelin. Asia lienee edennyt vähän kerrallaan. aleksiskivi-kansalliskirjailija sivustolla Irma Perttulan artikkelissa (Kiven elämän vuodet) on seuraava tieto:
1897–1898
Valituista teoksista otetaan 2. painos.
1800-luvun lopussa Julius Krohn kohottaa Kiven kirjallisuushistoriassaan (Suomalaisen kirjallisuuden vaiheet) kansalliskirjailijaksi. 1900-luvun alussa Kivi-renessanssi, Kivestä Suomen kansalliskirjailija Runebergin rinnalle ja ohi.
Aleksis Kivestä on hyvää tietoa sivulla Aleksis Kivi, Kansalliskirjailija http://www.aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi/
ja SKS:n Aleksis Kivi SKS:ssä: Tie lähteisiin http://neba.finlit.fi/kivi/…
Puheena on varmaan Seppo Jokisen luoma komisario Koskinen?
Hänelle on luotu jopa omat nettisivut: https://www.tampere.fi/kulttuuri/raitit/koskinen/
Niiltä sain selville seuraavaa: "Erittäin äkkipikainen, mutta nopeasti lauhtuva. Yllytyshullu, empaattinen ja hellämielinen. Esimiehenä luotettava. Ehdottoman oikeudenmukainen."
Mitkä noista ovat vahvuuksia ja mitkä heikkouksia, on varmaan jokaisen tuumattava itse.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet- tietokannasta ja Fennica-tietokannasta etsimällä ei oikeastaan löytynyt taideteokseen perustuvia lapsille tarkoitettuja kotimaisia satuja jo mainitsemiesi lisäksi. Aikuisille löytyi kaksikielinen satukirja Joulupukin lomamatkat – Santa’s Holiday Travels (Sinikka Salokorpi, Bruno Maximus 1999), jossa kuvituksena ovat taiteilija Bruno Maximuksen taulut ja tarinat ilmeisesti perustuvat niihin. Kirjassa on 12 noin viiden sivun mittaista tarinaa, jokaiseen tarinaan liittyy yksi kuva.
Helmet-tietokannasta löysin lisäksi tiedot omakustanteena ilmestyneestä kirjasta Salomaa: Maailmojen synty:kertomus lapsille:kuvakirja (H.E. Salomaa 2003). Kirjan tiedoissa on maininta ” maalaukset Helmi Salomaa”.…
Ainakin kolme seuraavaa pääkaupunkiseudun kirjastoissa olevaa teosta käsittelevät tarkka-ammuntaa:
Mäki, Reijo: marraskuu on musta hauta, Lindfors, Akseli: Tarkka-ampujan päiväkirja, Veijo Meren novelli Tappaja, mm. teoksessa Keskeiset teokset osa 4. Ammuntaa urheilulajina on seuraavien teosten aihe:
Shooter's bible, Fadala, Sam: Pyssymiehiä, Urheiluammunta Suomessa--75 tulosten vuotta, Leppämäki, Pentti: Pistooliammunta--lajit, tekniikat, harjoitteet, Klingner, Bernd: Kivääriampujan opas--perustiedot, asennot, tekniikka.
En oikein tiedä onko metsästys tarkka-ammuntaa, mutta metsästystä käsitteleviä tietokirjoja ja eräkirjoja on Helsingin kaupunginkirjastossa runsaasti. Esim.Pekka Reinikka: Jahtia vuorotta, Mauno Tikkanen: Viimeinen makaus…
Kappale on nimeltään Kirje sulle (alkuper. nimi Per Lucia, tekijät M. Fabrizio, R. Fogli ja V. Stampinato.) Laulun suomalaiset sanat löytyvät esimerkiksi nuottikokoelmalta Katri Helena: Parhaat. Fazer Musiikki, 1993 (F 07615-8) ja ne ovat Raul Reimanin käsialaa.
Internet-lähteiden mukaan suurimmassa tunnetussa kissapoikueessa oli 19 poikasta, joista tosin neljä syntyi kuolleena. Ennätys on vuodelta 1970.
Kaikkien aikojen nuorimmasta kissaemosta en löytänyt mainintaa. - Naaraskissan voidaan katsoa olevan sukukypsä sen tultua ensimmäistä kertaa kiimaan. Ajankohdassa voi olla paljonkin yksilöllistä ja rotukohtaista vaihtelua - vaihteluväli on 4-18 kuukautta. Kissan tiineysaika vaihtelee 59-71 vuorokauteen. Näiden tietojen perusteella kissan olisi teoriassa mahdollista saada ensimmäinen poikueensa noin puolen vuoden ikäisenä.
Lähteet:
Sari Haikka, Kissan uusi kotilääkäri
http://www.cat-world.com.au/cat-world-records
http://rulingcatsanddogs.com/cat-world-records.htm
Kyseessä on Pave Maijasen laulama laulu LÄHTISITKÖ (Kertosäe: Lähtisitkö silloin kanssani järvelle / Sulle sukeltaisin helmen valkean / Istuisitko kanssani keskipenkille / Vastaisitko hellään suudelmaan). Virallisesti laulu on nimimerkin "Maija Paavonen" käsialaa, mutta yleisen näkemyksen mukaan kyseessä on Pave Maijasen salanimi. Laulun koko teksti löytyy esimerkiksi täältä: http://www.lyricslrc.com/song959424/pave_maijanen_-_l%C3%A4htisitk%C3%B6.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Numerot aakkostetaan ennen kirjaimia Standardin SFS 4600 mukaan.
Lisätietoa
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/abc.html
Standardin mukainen aakkostus - numerot ennen kirjaimia näkyy olevan ainakin pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet tietokannassa ja puhelinluetteloissa.
