Kuninkaalliset nimityssäännöt ovat aika monimutkaisia. Britanniassa nimitykset menevät niin, että naisen mennessä naimisiin prinssin kanssa hänestä tulee kuningatar, jos prinssi nousee kuninkaaksi. Mutta kuningatar-arvonimiä on kahdenlaisia: kuningatarpuoliso sekä "varsinainen" kuningatar. Esimerkiksi Catherinesta tulee kuningatarpuoliso, sillä hän ei ole syntyperältään monarkki, vaan on mennyt naimisiin sellaisen kanssa ja tätä kautta tullut itsekin kuninkaalliseksi. "Varsinaisia" kuningattaria ovat naiset, jotka ovat kuninkaallisia jo syntyessään.
Tämä sääntö ei kuitenkaan päde toisinpäin. Mies ei kohoa kuninkaan asemaan, vaikka prinsessapuolisosta tulisi myöhemmin kuningatar. Tämä johtunee siitä, että kuningas-titteli tavallaan…
J. Karjalaisen säveltämä ja sanoittama kappale "Sankarit" löytyy tosiaan muun muuassa levyltä "Yö kun saapuu Helsinkiin". Vuonna 1982 ilmestyneen LP-levyn tekstiliitteessä kertosäe on kirjattu muotoon "kun oikein silmin katsotaan".
Yö kun saapuu Helsinkiin | OUTI-kirjastot | Finna.fi
Nuottijulkaisussa "Laulukirja" kertosäe on kirjattu myös yllä mainittuun muotoon.
J. Karjalainen ja Mustat Lasit : laulukirja | Kainet-kirjastot | Finna.fi
Lisäksi Antti Isokankaan teoksessa "Villejä rubiineja - Väärin kuultuja laulunsanoja" kyseisen "Sankarit"-kappaleen kertosäe on yhtenä esimerkkinä väärin kuulluista sanoituksista, jossa vääräksi on kirjattu "kun oikein silmiin katsotaan" ja oikeaksi versioksi korjattu " kun…
Kirjastojen kokoelmatietokannoista ei näytä löytyvän tietoa Pauli Aalto-Setälästä. Useiden kirjastojen käsikirjastokokoelmasta löytyy teos "Kuka 99 - radio- ja tv- hakemisto", josta selviää Aalto-Setälän yhteystiedot ja asema televisiokanava Nelosessa, samat tiedot löytyvät myös Netistä osoitteesta
http//:www.nelonen.fi/info/yrityksesta.htm.
Aaltosen syntymävuosi ja -paikka eivät näistä selviä, sen sijaan osoitteessa
http://www.nelonen.fi/uutiset/info/info.htm on lyhyt juttu Aalto-Setälän urasta. Tarkempia tietoja voit kysyä sähköpostiosoitteesta, joka Nelosella on muotoa etunimi.sukunimi@nelonen.fi (muista korvata ä->a ja ö->o). Haut www-sivuilta tuottivat runsaasti muutakin aineistoa, mutta erityisen informatiiviselta se ei…
Topelius har skrivit dikten På Roines strand
Hjorden betar, och klockan klingar,
klockan klingar på Roines strand.
Svanen flyger med vita vingar,
flyger ensam vid molnets rand.
Vårens vindar i löven gå,
solen skiner, och sjön är blå;
men jag sjunger min långa längtan,
sjunger ensam på Roines strand.
Fader min är björk i skogen,
moder min är en sommarsky,
broder min är ett ax i logen,
syster min är vinterny.
Ensam är jag, som hedens ljung,
blommar ensam och vissnar ung,
sjunger, sjunger min långa längtan,
sjunger ensam på Roines strand.
Om den strålande solen visste,
om hon visste min hjärtas håg,
allt sitt rosende sken hon misste,
skulle sjunka i kvällens våg,
sjunka, sjunka i nattens famn;
men jag viskar min älsklings namn,
sjunger,…
Tämä näytelmä, samoin kuin moni muukin, on julkaistu ainoastaan käsikirjoituksena, ei painettuna kirjana. Näytelmää ei löydy kirjastojen tai kirjakauppojen kautta. Sitä ei ole myöskään teattereille näytelmiä tarjoavan Näytelmäkulman kokoelmissa (http://www.dramacorner.fi/).
Innasen Soi sirkkain viulut Uhtuan kesäyössä -näytelmää on esitetty vuonna 2005 Helsingin yliopiston Savolaisen osakunnan SavOn Tervahöyryristeilyllä. Ehkä näytelmä löytyisi savolaisesta osakunnasta:
http://www.helsinki.fi/jarj/savo/Etusivu/index.shtml
Pablo Nerudan runo Minä rakastan sinua tässä löytyy Matti Rossin suomennoksena kokoelmista Näin ihminen vastaa, valikoima espanjankielisen Amerikan runoutta, Tajo, 1964 ja Yhdeksän sarjaa lyriikkaa, Weilin+Göös, 1968.
Nessa on muunnos Agnes-nimestä. Se juontaa juurensa kreikan kielen sanasta (h)agnos, 'siveä, puhdas'.
Lähteet: Lansky, Bruce: Baby names around the world sekä Uusi suomalainen nimikirja.
Vangin laulun sanat ja nuotit löytyvät ainakin teoksesta Suuri toivelaulukirja 18. Se on useimmissa yleisissä kirjastoissa saatavana.
Levylle tuon kappaleen ovat laulaneet ainakin Reijo Frank ja Tapio Rautavaara (Rautavaara levyllä Auringon lapsi).
Sipisten kanta-alue on tiettävästi eteläisessä Savossa, Sulkavan ja Puumalan tietämillä, vanhan Säämingin suurpitäjän alueella. 1500-luvun puolivälissä on juuri Sulkavan seudulla merkitty kirkonkirjoihin henkilöt ’magnus sippinen’ ja magnus Sipin’. Mutta onpa nimenkantajia ollut myös läntisessä Suomessa.
Sukunimeksi Sipinen on muovautunut isän nimestä Sipi – tai mahdollisesti myös isännän mukaan nimetystä talosta. Sipi taas on aikoinaan kansan suussa muuntunut suomalaiseen muotoonsa ruotsalaisesta nimestä Sigfrid. Tämä alkujaan muinaissaksalainen nimi on muodostunut sanoista ’sig’, voitto, sekä ’frid’, rauha. Nimi siis merkitsee voittoisaa suojelijaa tai voitolla rauhan tuojaa.
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY, 1999.…
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Kielitoimisto vastaa suomen kielen huollosta. Kielitoimiston (http://www.kotus.fi/index.phtml?s=110) sivuilla on ohjeita ja suosituksia, joista löytyy vastaus myös kysymääsi asiaan.
Vaihtelulla tuli käytyä / tuli käydyksi on murretausta. Kumpikin muoto käy myös yleiskielessä. Suomen kielen lautakunta on käsitellyt asiaa jo 1970-luvulla ja päätynyt tähän kantaan.
Tennysonin runoista vain pieni osa on suomennettu ja The lady of Shalott näyttää valitettavasti kuuluvan niihin suomentamattomiin. Tennysonia on suomeksi saatavilla vain muutamassa antologiassa; yhtään kokonaista runokokoelmaa tai käännösvalikoimaa hänen tuotannostaan ei meillä ole julkaistu.
Simo on Simonin ja Simeonin kansanomainen muoto. Simeon on peräisin Vanhasta Testamentista ja Simon Uudesta Testamentista. Kumpikin merkitsee 'rukouksen kuulemista'. Simo on ollut kansanvalistusseuran kalenterissa jo vuonna 1882.
Toivelauluja-vihkosessa (Toivelauluja : iskelmien aarre-aitta. 34 : 4 - 1958 / toim. Kullervo), joka sisältää laulujen sanoja, laulu on nimellä "Colonel Bogey" (Colonel Bogey elokuvasta "Kwai-joen silta"). Reino Helismaan sanoituksen kaksi viimeistä säettä ovat tässä:
Kun siis
on siltansa saava Kwai,
se saa sen, kun meitä hän työhön vei!
Isoisät olivat veljeksiä, heidän lapsensa ovat serkkuja, lasten lapset pikkuserkkuja ja lasten lasten lapset ovat kolmannen polven serkkuja. Toisin sanoen, 3. polven jälkeläiset ovat keskenään pikkuserkkuja.
Ihan varmaa tietoa ei sanan alkuperälle löytynyt, mutta tässä pohdintaa:
Quora-sivustolla pohditaan, että pyykkipoika on voinut saada nimensä siitä, että vanhemman malliset pyykkipojat näyttivät ihmishahmolta:
https://fi.quora.com/Mist%C3%A4-tulee-sana-pyykkipoika
Wikipedian kuva-arkistosta löytyvä kuva näyttää vanhan yksiosaisen pyykkipojan mallin, joka tosiaan muistuttaa nuppipäineen (kädetöntä) ihmishahmoa:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pyykkipoika#/media/Tiedosto:Clothpin.jpg
Sanojen alkuperää pohtiessa kannattaa tarkistaa etymologinen sanakirja. Nykyisin se löytyy myös verkosta: https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/
Painettuna löytyy esimerkiksi Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY 2004…
Internetissä on Valtion säädöstietopankki, jonka osoite on http://finlex.edita.fi/. Valitettavasti Maanhankintalain 396/1945 tekstiä ei kuitenkaan ole siellä. Tiedot lakiin myöhemmin tehdyistä muutoksista kuitenkin näkyvät.
Laki löytyy klikkaamalla palkkia Lainsäädäntö, jolloin on mahdollisuus tehdä haku sanalla maanhankintalaki. Tulostaulukossa on sarake, jonka otsiko on SMUR. Sarakkeen kuvaketta klikkaamalla saadaan esille lakia koskevat viitetiedot. Jos laista löytyisi myös teksti, olisi SDK-sarakkeessa kirjan kuva.
Lakiteksti löytyy Suomen asetuskokoelmasta vuodelta 1945. Asetuskokoelmat ovat Helsingin kaupunginkirjastossa (Pääkirjasto, Pasila) sekä joissakin maakuntakirjastoissa (mm. Espoo). Eduskunnan kirjastossa ne tietenkin myös…
Satukallion satujen sankareita tuntee Neiti Hurpulan, joka esintyy Kirsi Kunnaksen sadussa Haitulan keskiviikko
http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut/sankarit.html
Satukallion pikahaku "Haitulan keskiviikko" antaa seuraavat teokset:
Petterin kirahvit ja muita suomalaisia satuja
Pieni aarreaitta 2
Tiitiäisen tarinoita / Kunnas, Kirsi ,
Tiitiäinen, metsäläinen - suomalaisia satuja
http://pasila.lib.hel.fi/cgi-bin/sadut?anywhere=Haitulan+keskiviikko
Ainakin ensiksi mainitussa teoksessa on sadun Haitulan keskiviikko lisäksi myös Kirsi Kunnaksen Haitula -niminen loru.
Presidentti Mauno Koivisto 60 vuotta, pronssinen mitali, vuodelta 1983, maksaa tämän päivän tietojen mukaan noin 9 euroa (http://www.holmasto.com/webshop/5).
Kyseessä on Pave Maijasen laulama laulu LÄHTISITKÖ (Kertosäe: Lähtisitkö silloin kanssani järvelle / Sulle sukeltaisin helmen valkean / Istuisitko kanssani keskipenkille / Vastaisitko hellään suudelmaan). Virallisesti laulu on nimimerkin "Maija Paavonen" käsialaa, mutta yleisen näkemyksen mukaan kyseessä on Pave Maijasen salanimi. Laulun koko teksti löytyy esimerkiksi täältä: http://www.lyricslrc.com/song959424/pave_maijanen_-_l%C3%A4htisitk%C3%B6.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
