Spes patriae. 1994 kirjasta löytyvät kaikki Akateemiselle Kustannusliikkeelle tietonsa lähettäneet vuoden 1994 ylioppilaat, myös Lieksan lukion. Lieksan lukion kirjastossa se on vain kirjastossa luettavaksi, mutta voit tehdä tilauksen Joensuun pääkirjastosta, mikäli haluat sen kotilainaksi.
Hylkysukelluksen historiasta ei ole kovin paljon tietoa 1500-1600 -luvuilta. Näistä kirjoista löytyy kuitenkin tietoa mm. sukelluskellosta, jonka käytöstä on ensimmäinen maininta 1530-luvulta. Kellon avulla sukellettiin aarteita Keisari Caligulan uponneesta aluksesta.Lähteet:Björn Hagberg: Hylkysukeltajat Itämerellä (Nemo, 2008)Mikko Huhtamies: Pohjolan Atlantis - Uskomattomia ideoita Itämerellä (John Nurmisen säätiö, 2014)https://en.wikipedia.org/wiki/History_of_underwater_divinghttps://xicodivecenter.com/fi/blog-exploring-the-history-of-scuba-divin…
Kyseinen Eero Eerolan runo on alkuperäiseltä nimeltään Kaks paimenta ja se ilmestyi kokoelmassa Kyläsoittajan lauluja vuonna 1912. Runo alkaa riveillä "Kaksi paimenta karjoja metsään vie, / kaksi paimenta torvea soittaa..."Toivo Kuula sävelsi runon lauluksi. Lauluna runo sai nimen Paimenet (op. 29 a nro 3).https://taju.uniarts.fi/server/api/core/bitstreams/611be06c-942b-466e-a593-351ccc25c516/content
Lauri Parviaisen melodraaman "Tumma" (op7, nro 2) pianopartituuri on saatavissa esimerkiksi Taideyliopiston Töölön kampuskirjastosta.Finna-hakupalvelu:https://finna.fi
Tarkoitatko ehkä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisua "Suomi : kirjoituksia isänmaallisista aineista" (2. jakso, nro 12, 1878)? Se sisältää Ossian Grotenfeltin artikkelin "Pohjois-Hämeen kielimurteista" (s. 305 alkaen). Julkaisu on luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa.Digi.kansalliskirjasto.fi, Suomi, 01.01.1878. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/498502?page=305
Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt -julkaisua vuodelta 1980 on saatavana monesta kirjastosta, ja Oulussa Oulun yliopiston kirjastosta.
Finna.fi:stä voi etsiä kirjastojen aineistoja Kauneimmat käsityöt Virkkaa-numeroita löytyy hajanaisesti eri kirjastoista, https://finna.fi/Search/Results?lookfor=Kauneimmat+k%C3%A4sity%C3%B6t%3A+virkkaa&type=AllFields Valitettavasti en löydä tuota Pehmeä arki -numeroa niiden joukosta.Kysy lähikirjastostasi mahdollisuutta saada kaukolainana näitä aineistoja.
Runon ”Vain sun kanssas, Herra Jeesus” on kirjoittanut K. V. Tamminen (eli Kauko Veikko Tamminen). Runo on julkaistu Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen vuoden 1930 vuosikirjassa ”Kotimatkalla” (1929, s. 171-172). Tämä julkaisu on luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa (https://digi.kansalliskirjasto.fi). Julkaisun lopussa olevan sisällysluettelon mukaan runon on kirjoittanut ”K. V. T.” eli K. V. Tamminen. Runo alkaa: ”Vain sun kanssas… emme kahden käydä tohdi, kanssas tie on turvainen…”.Tämä runo, tosin jonkin verran muunneltuna, sisältyy myös ”Siionin kanteleen” vuoden 1961 laitokseen (nro 458). Nuotin mukaan sävelmänä on ”kuopiolainen heng. kansansävelmä”. ”Siionin kanteleen” versiossa säkeistöjä on kuusi, kun…
Hei!Kyselin asiaa keskuskirjasto Oodista ja tällä hetkellä missään pk-sudun kirjastossa ei ole saatavilla kaitafilmin digitoinnin mahdollisuutta. Terveisin
Kyseisen laulun on säveltänyt Johann Sebastian Bach ja sanat perustuvat Lauri Pohjanpään runoon.Kevät | Vaara-kirjastot | Finna.fiRunon voi lukea esimerkiksi täältä:Mirjam-Matilda
Omistuksia saa selville esimerkiksi Kansallisarkiston Maanmittaushallituksen uudistusarkistosta sekä henkikirjoista. Ruoveden uudistuskartat ja -asiakirjat löytyvät osoitteesta https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_aineisto.html?id=2546245928. Tietoja talojen ja tilojen omistuksista löytyy yleensä asiakirjojen viimeisiltä sivuilta.Henkikirjojen etsiminen on hieman hankalampaa. Hämeen läänin henkikirjoja 1800-luvulta löytyy osoitteesta https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_aineisto.html?id=1705273999; Ruovesi löytyy kohdasta Satakunda Härad tms. Henkikirjojen tulkitseminen ei ole helppoa, mutta osviittaa löytyy esimerkiksi Juurille-sivustolta https://juurille.info/2022/08/henkikirjat-apuna-sukututkimuksessa/.Jos etsinnässä on yksi tietty…
Internetistä digitoituna ohjekirja näyttäisi löytyvän vain saksan- ja englanninkielisenä.Englanniksi esim. täällä: https://media.rainpos.com/4690/bernina_807_810_817_manual.pdfSaksaksi: file:///C:/Users/kirmari/Downloads/SETTING_807_3.1MB).pdf Tori.fi-myyntisivustolla näyttää olevan myynnissä suomenkielisiä ompelukoneiden ohjekirjoja. Niitä voi etsiä "Bernina 807" -hakusanalla.YouTube-videopalvelussa on suomenkielinen esittelyvideo Bernina 807 -koneesta: https://www.youtube.com/watch?v=tdoh2nsC0-g
En löytänyt virallista tekijää tai julkaistua teosta antamallesi katkelmalle. Ilmeisesti kyseessä on internetissä suru- ja tsemppikorteissa kiertänyt anonyymi runo. Teema ja tyyli muistuttaa hengellisten runoilijoiden Anna-Mari Kaskisen tai Anni Korpelan tuotantoa. Tutustumalla heidän runoihinsa voit löytää jotain samankaltaista.
Matti Rossin suomennos pyytämästäsi sitaatista kuuluu:"Jos vain löytyy renttu, joka juo ja räyhää,tanssii, mässää yöt ja varastaa ja murhaa,tekee vanhat synnit aivan uuteen tapaan,lähettäkää meille, hän ei enää teitä vaivaa,"Lähde: Henrik IV. Toinen osa / William Shakespeare ; suomentanut Matti Rossi ; esipuhe: Irmeli NiemiHelsinki : WSOY, 2004.951-0-29489-6Neljäs näytös IV.5., sivut 152-153
Asiasta konsultoitu eduskunnan intendenttiä, jonka mukaan "Eduskuntataloon ei tuotu mitään vanhaa paitsi säätyvaltiopäivien puhemiesmuotokuvat. Kaikki oli uutta ja suunniteltu ja valmistettu vain eduskunnan käyttöön."Lisätietoja voi kysyä vielä Kansallismuseosta https://suomenkansallismuseo.fi/suomen-kansallismuseon-yhteystiedot/
Eimeri Mulardi näyttää olevan hybridiankka, jota englanniksi on kutsuttu myös nimityksellä mule duck eli muuliankka.Muuliankka on kahden lajin risteytymä, myskisorsan ja kotieläiminä yleisten ankkalajien.https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/9235191/https://www.mypetchicken.com/blogs/faqs/what-are-mule-ducks?srsltid=Afm…https://en.wikipedia.org/wiki/Mulard
