Kirjassa Minttu ei tahdo (1988) käytetään tulitikkuaskikameraa. Se on tulitikkuaski, jonka sisälle on piirretty kuva ja se paljastetaan aukaisemalla aski eli ns. otetaan kuva. Kirjassa ei kuitenkaan kuvata tarkemmin tekovaihetta, mutta idea tulee selväksi. Mintun kiukutellessa äiti näyttää kamerasta iloisen tytön kuvaa ja toivoo, että Minttu näyttäisi taas kuvan kaltaiselta. Myöhemmin kirjassa Minttu piirtää äidistä prinsessakuvan kameraan ja haluaa kuvata äidin "prinsessana kukkaniityllä".Kirjasampo: Minttu ei tahdo https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf209b178-1c9e-4a52-8a69-d…
Linnanmäen huvipuiston Facebook-päivitys vuodelta 2023 kertoo, että hattara olisi saanut nimensä henkilökunnan kesken järjestetyssä nimikilpailussa: "Ennustajana toiminut A. Bergroth ehdotti pilveen viittaavaa nimeä, jonka myötä hattara sai nimensä." https://www.facebook.com/linnanmaki/posts/hattarat-ilmaan-tiesitk%C3%B6-ett%C3%A4-hattara-nimitys-on-saanut-alkunsa-linnanm%C3%A4elt%C3%A4-hat/654685410022718/Muuta lähdettä tälle tiedolle en löytänyt. Asiaa voisi kysyä myös Kotimaisten kielten keskukselta: https://kotus.fi/kotus/kieli-ja-nimineuvonta/
Tuiskulan koulusta on julkaistu vuonna 2003 Maija Myllykosken kirjoittama kirja Kasvoimme tuulessa ja tuiskussa: Tuiskulan koulu 100 vuotta. Siinä mainitaan, että Martta Leppälä on ollut koululla opettajana vuosina 1957-1970. Leppälästä opettajana on jonkin verran mainintoja ainakin sivulta 80 alkaen. Kirjasta sain myös selville, että hän siirtyi opettajaksi Tuiskulaan Oppaan koululta. Puolisonsa Sulo Leppälän kanssa olivat myös Viitalan koulun opettajina ennen Tuiskulaa. Heidät mainitaan myös Lauri Tammiston kirjoittamassa teoksessa Kurikan kansanopetuksen ja 100-vuotiaan koululaitoksen vaiheita, joka julkaistiin vuonna 1982.Tein myös Google-hakuja ja löysin kuvaukseen sopivan Martta Leppälän sukututkimussivusto Genistä, suora linkki…
Rome2Rio-sivuston mukaan paras vaihtoehto olisi juuri tuo Ateenasta junalla Lianokladiin, jossa vaihto taksiin loppumatkaksi. Sivusto ehdottaa myös muita vaihtoehtoisia matkustustapoja.Ateena - Thermopylae-Lamia-350-09-Kreikka
Kysymyksessä lyhytelokuva Joonas (1997). Elokuvan on ohjannut Raimo Lång ja käsikirjoittanut on Lång yhdessä Mika Ripatin kanssa. Elokuvan löytää esimerkiksi Youtubesta.
Seuraavissa kirjoissa on lyhyitä kappaleita:Joel Haahtela: PerhoskerääjäJhumpa Lahiri: Missä milloinkinRiitta Jalonen: Omat kuvatHelena Juntunen: Joskus liikaa, aina liian vähän: oopperalaulaja Helena Juntusen elämäntarinoita (muistelma)Aino Huilaja: Pakumatkalla (matkakertomus)Eeva Kilpi: Elämää kaikki päivät (päiväkirjamerkintöjä, runoja)Richard Bach: Lokki Joonatan Ruotsiksi:Johan Bargum: Seglats i september Tove Jansson: Anteckningar från en ö Elin Willows: Inlandet Takashi Hiraide: Gästkatten Englanniksi:Claire Keegan: Small things like these Tässä lisäksi Vantaan kaupunginkirjaston Suosittelija-blogin vinkkejä lyhyistä kirjoista:Lyhyestä liikkeelle – Suosittelija Blogi
Reino Lauri on salanimi. Kirjailijan oikea nimi oli Reino Laurikainen. Hän julkaisi kaksi romaania. Vuokra-auto A 4115 : kuljettajan muistelma. Kirja-kustantamo, 1930. 170 sivuaKultainen rengas. Karisto, 1948. 339 sivua. - Aateliskartanoon sijoittuva romanttinen kartanoromaani.Lähteet:Karvonen, Maija : Salanimet ja nimimerkit. SKS, 2000.Kirjasampo
Kirjastojärjestelmissä on usein merkattu kaikki kirjan tekijät, myös valokuvaajat ja piirtäjät. Voit siis käydä lähikirjastossasi ja kysyä suoraan sieltä missä kirjoissa piirtäjä tai valokuvaaja on ollut mukana. Voit mennä myös finna.fi-sivustolle. Kirjoita haluamasi henkilön nimi hakuun. Vasemmalla puolelta voit rajata hakuasi esimerkiksi niin, että haet tekijää. Sivuston kautta näet myös missä kirjastossa kirjaa on saatavilla.
Tasaperävene on venetyyppi, jonka perä on nimensä mukaisesti tasainen. Tämä muotoilun ansiosta veneeseen voidaan kiinnittää perämoottori ja se auttaa venettä nousemaan helpommin liukuun moottorin tehon kasvaessa. Lähtökohtaisesti kyseessä on siis moottorivene, mutta jota pystynee tarvittaessa soutamallakin liikuttamaan. Oheisen linkin takaa löytyy erään venevalmistajan infoa tasaperäveneestä.https://www.veneen.fi/category/126/tasaperaveneEli oletettavasti Johannes ja Pietari liikkuivat moottoriveneellä.
Näissä teoksissa käsitellään runouden(kin) kääntämistä:Contemporary Translation in Transition: Poems, Theories, ConversationsTarja Roinila: Samat sanat: kirjoituksia kääntämisestäSociologies of Poetry TranslationJuhani Lindholm: Kalassa kielen merellä ja muita kirjoituksiaPauli Pylkkö: Kielikuva ja mielikuva ja muita dialektisia esseitä
L. Onervalta löytyy ainakin kaksi runoa, joiden nimessä on "malja", nimittäin Uhrimalja kokoelmasta Helkkyvät hetket: runoja (1922) ja Graalin malja kokoelmasta Elämän muukalainen: sikermä unikuvia (1921). Ne löytyvät myös verkosta Project Gutenbergistä, verkossa olevista ilmaisista e-kirjoista.Project Gutenberg: L. Onerva: Uhrimalja https://www.gutenberg.org/cache/epub/74037/pg74037-images.htmlL. Onerva Graalin malja https://www.gutenberg.org/cache/epub/73966/pg73966-images.html
Verotukseen liittyvissä asioissa neuvoo Verohallinto. Vero.fi:ssä ja OmaVerossa toimiva chat vastaa yleisiin verokysymyksiin: https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/yhteystiedot-ja-asiointi/chattaile_verottajan_kanss/Kysy somessa - vero.fi palvelee yleisluontoisissa verotukseen liittyvissä kysymyksissä sosiaalisen median kanavissa: Kysy somessa - vero.fi
Kyseistä runoa en tunnistanut enkä löytänyt hakemistoista. Tyyli toi mieleeni Immi Hellénin, mutta hyllyssämme olevista hänen runoistaan en tuollaista löytänyt. Kansalliskirjaston Etusivu - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto ja Finnan Hakupalvelu | Arkistot, kirjastot, museot | Finna.fi haut eivät tärpänneet, mutta niitä voisit kokeilla itsekin. Säkeet kirjoittanut tyttö oli lotta, joten kysymäsi runo voisi olla ilmestynyt esimerkiksi Lotta Svärd -lehdessä (ilmestyi 1928 - 1944). Lehti ei sisälly Vaski-kirjastojen kokoelmin. Ks. mainitusta lehdestä tarkemmin Lehdet - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto. Osa vuosikerroista on digitoitu. Lukukappaleita voit tiedustella myös Turun yliopiston ja Åbo Akademin kirjastoista…
Margareta Hägglundin kirjaa Tavoitteena mallin ura (Karisto, 2009) ei löydy Helmet-kirjastojen kokoelmista. Kirjaa on kuitenkin saatavilla monista muista kirjastoista. Voit tehdä kirjasta kaukolainapyynnön.
Kotimaisessa omistuksessa olevan autoteollisuuden romahdukseen Isossa-Britanniassa 1900-luvun jälkipuoliskolla on monta syytä ja näkemykset vaihtelevat.Yleisesti sanotaan, että kilpailu muiden eurooppalaisten autovalmistajien taholta kiihtyi 50-luvun jälkeen, eivätkä brittiyritykset pystyneet vastaamaan haasteeseen. Niiden johto ei panostanut tuotekehittelyyn vaan tuotti ajasta jälkeen jääneitä malleja, jotka olivat heikommin varusteltuja kuin kilpailijat. Myös tuotantotekniikka oli vanhentunut 70-luvulle tultaessa, työn hinta oli korkeampi ja rahoitusta oli heikommin saatavissa kuin kilpailijamaissa. Tulehtunut työmarkkinatilanne, rahan puute ja huonot tekniset ratkaisut vaikeuttivat tuotantoa ja heikensivät brittiautojen mainetta…
Einari Vuorelan runo Hämyn silmä on kokoelmasta Täältä kaukana (1927). Voit lukea runon myös esimerkiksi teoksista Einari Vuorela: Hiljaisuuden veräjille. Valitut runot 1919 - 1975.
