Liisa Mäntymiehen (Suurla 1975-1992) kirjan ”Neitsyt Marian kuva-albumi” (1995) luvussa ”Äiti ja poika” kerrotaan mm. Kaanan häistä, mutta aiheeseen liittyvää runoa en hänen teoksistaan löytynyt. Mäntymiehellä on muutakin kirjallista tuotantoa, hän mm. kirjoitti kolumneja noin kahteenkymmeneen lehteen. Varmuudella kysymykseen on näin ollen vaikea vastata.Muistaisikohan joku lukijoista kyseisen runon? Alla linkki Liisa Mäntymiehen (1947-2025) muistokirjoitukseen Helsingin Sanomissa:https://www.hs.fi/muistot/art-2000011226492.html
Vaasan kaupungin pääkirjastossa on kirjanvaihtohylly. Kirjaston kotisivulla lukee: "Kirjanvaihtohylly on tarkoitettu asiakkaiden omille kirjoille. Vaihtohyllyyn voi tuoda hyväkuntoisia kirjoja ja lehtiä muiden asiakkaiden otettavaksi. Vaikka kirjanvaihtohylly toimiikin ”tuo tullessasi, vie mennessäsi”, kirjan voi ottaa, vaikka ei toisikaan toista tilalle. Kirjanvaihtohyllyyn ei saa tuoda kirjaston poistokirjoja, laajoja tietosanakirjoja tai esim. Valittujen palojen kirjalyhennelmiä. Kirjanvaihtohylly sijaitsee ala-aulassa."Laitan sijainnin vähän tarkemmin eli kirjanvaihtohylly sijaitsee digitalkkarin työpisteen lähellä.
Taipaleen puolustusasemista saa hyvän kuvan esimerkiksi Kimmo Sorkon lukuisista aihetta käsittelevistä teoksista:Sorko, K. (2003). Linjoja ja linnoituksia: Osa 1, Talvisodan Taipaleen puolustuslohkon kanta- ja kenttälinnoittaminen itsenäisyyden alusta ylimääräisten harjoitusten alkuun sekä linnoitussuunnitelmia 1919-1939. Kopijyvä.Sorko, K. (2006). Linjoja ja linnoituksia: Osa 2, Talvisodan tiukin puolustuslinja : Mannerheim-linja ja linnoituksia Taipaleen puolustuslohkolla. Jyväskylä Minerva.Sorko, K. (2012). Kiviniemen lukko. Alavuden veteraanien perinnetoimikunta.Teoksissa on paitsi käyttökelpoisia, jopa yksittäisen pikakivääriaseman tarkkudelle meneviä karttoja alueelta, myös maaston hahmottamisessa auttavaa valokuva-aineistoa.…
HeiLappeenrannan kirjastolla ei ole saksankielistä kielikahvilaa. Lappeenrannan kirjasto ei itse järjestä kielikahvilatoimintaa, vaan tarjoaa kansalaisille tilan ja mahdollisuuden järjestää itse kielikahviloita. Jos olette kiinnostuneet vetämään kielikahvilaa voitte olla yhteydessä Lappeenrannan kirjaston tapahtumavastaavaan tai kirjaston neuvontaan.
Valitettavasti en löytänyt suomalaisista kirjastoista muita Crosbya käsitteleviä elämäkertoja kuin tuon mainitsemasi Black sun : the brief transit and violent eclipse of Harry Crosby | Helka-kirjastot | Finna.fiLisäksi löysin Helsingin yliopiston Helka-aineistoista viitteen artikkeliin Book Lovers: Harry and Caresse Crosby and Black Sun Press The Missouri review, 2018, Vol.41 (1), p.74-84. Se on olemassa sähköisenä versiona, mutta tarvitsee käyttöoikeuden,https://helka.helsinki.fi/permalink/358UOH_INST/176hccr/cdi_crossref_pr…Crosbya käsitellään myös artikkelissa, joka keskittyy hänen vaimonsa ja Kay Boyle ystävyyteen: Kay Boyle and Caresse Crosby: Devoted Friendshiphttps://doaj.org/article/e5f3c1738cab405cbe36daee26b2424fMinter…
"World League for Sexual Reformille" löytyi käännös "sukupuolisuhteiden uudistamiseksi perustettu maailmanliitto", ks. Valvoja-aika 1.5.1933. Oletan, että myös Suomen Sosialidemokraatti -lehdessä 8.7.1928 ilmestynyt juttu Seksuaalikysymykset nykyaikana käsittelee liiton kokousta, vaikka en huomannutkaan tekstistä mainintaa liiton nimestä. "Sukupuolikysymys", "sukupuolisuhteet" ja "siveellisyys" tuntuisivat olevan hedelmällisiä hakusanoja, kun etsitään aihepiiriin liittyvää tekstiä vanhemmista aineistoista.Sosiaalihygienia- tai sosialihygienia-käsite esiintyy 1900-luvun alun lehdissä sellaisenaan, ks. hakutulos. Myös sanoja "yhteiskuntaterveysoppi", "yhteiskuntahygienia" ja "kansanterveys" on käytetty. Sosiaalihygienian alaan tuntui…
Lääkärintarkastusohjesääntö (L.T.O.) : 1943 löytyy digitoituna Doriasta. Sen perusteella A II 3 olisi "Pienikasvuisuus, kääpiökasvu (Nanismus primordialis, hypophyseogenes, thyreogenes, chondrodrystrophia s. schondroplasia). Pituus vähintään 152 cm, ruumiinrakenne sopusuhtainen, henkinen kehitys säännöllinen." A II luokkaan määrättiin yleensä "tarkastettava, joka on taistelukelpoinen rintamaoloissa,, mutta jonka palveluskelpoisuutta jokin vähäinen rakennevirhe, vika, vamma tai sairaus rajoittaa."
Teksti-tv:n sivulla 413 näkyvä Oulun tiesäätieto perustuu tiesääasemien mittauksiin, ja näitä asemia on Oulussa useita: esimerkiksi Intiössä, Ouluntullissa, Kaakkurissa ja Kontinkankaalla. Näistä yksi on se, jota teksti-tv:n tiesäätieto käyttää kyseisellä hetkellä; se riippuu siitä, mikä asemista lähettää ajantasaiset tiedot.
Valitettavasti runotietokannasta tai muistakaan hakuvaihtoehdoista ei löytynyt vastausta kenen runo olisi.Olisikohan jollain lukijallamme tieto kuka runon on tehnyt?
Lista ei varmaankaan ole täydellinen, mutta Helmet-tietokannasta löytyvät seuraavat ruotsalaisrunoilijoiden käännökset viimeisen kymmen vuoden ajalta:Jäderlund, Anna : Syvä rakkaus ei ketään : runoja 1922 -2015. Siltala kustannus, 2022. Suomentanut Jyrki KiiskinenÖijer, Bruno K. ; Ja yö kuiskasi Annabel Lee : runoja. Sammakko, 2016. Suomentanut Seppo Lahtinen
Nimi Mahlatti on todennäköisesti lainattu suomeen inarinsaamesta. Samuli Aikion mukaan nimen merkitys ei ole tiedossa, vaan se saattaa olla lyhentynyt tai merkitykseltään hämärtynyt saamelainen yhdyssana tai suorastaan tuntemattomasta muinaiskielestä periytynyt nimi. Ilmari Mattus puolestaan arvelee, että nimen taustalla voisi olla inarinsaamen sana maahâ (lanko, sisaren aviomies tai aviovaimon veli), koska saaren kaakkoispäässä on Lankovaara-niminen mäki. Tähän hauskaan nimiperheeseen kuuluvat myös Mahlatinsalmet (Mahladčuálmááh), Mahlatinnuora (Mahladnyeri) ja Mahlatinvuopaja (Mahladvyeppee) Inarijärven länsirannan tuntumassa. Lähteet: Mattus, Ilmari: Anarâš päikkinoomah. 2015. Paikkala, Sirkka (toim…
Suku oli lähtöisin Venäjältä, Gavrilovista, Moskovan koillispuolelta. Sinebrychoffin kauppiassuvun historiaa löytyy teoksista A. Mäkelä-Alitalo, S. Heikkinen & M. Keltanen. Sinebrychoffit. Hämeenlinna 2009.A. Pullinen. Sinebrychoffit - marketentista kauppiassuvuksi. Venäläiset kauppiaat Helsingin historiassa. 2002. S. 137–199.E. Törnroos. Sinebrychoffs ättlingSinebrychoffit : osa suomalaista teollisuus- ja kulttuurihistoriaa https://sinebrychoff.fi/media/d0un4ac1/sinebrychoffit_netti.pdfSinebtychoffin museon sivuilta, https://sinebrychoffintaidemuseo.fi/museon-tarina/#suku
Pääsisiköhän näillä alkuun?Kirjoja Helsingin Kivinokasta:Kivinokka | Helmet-kirjastot | Finna.fiKivinokka : kesäinen keidas | Helmet-kirjastot | Finna.fiKesämaja appelsiinilaatikoista : Kivinokka stadin kupeessa | Helmet-kirjastot | Finna.fiYmpäristötaidetta Kivinokassa = Environmental art in Kivinokka | Helmet-kirjastot | Finna.fiRunoa ja proosaa Kivinokasta | Helmet-kirjastot | Finna.fiArtikkeleita Kivinokasta:Kivinokka kiinnostaa uusia mökkiläisiä : vanha kansanpuisto varustautuu taistoon rakentamista vastaan (Helsingin Sanomat 25.7.2000)Satojen mökkien Kivinokka on kaikille avoin käydä ja kulkea : työväestön kesäsiirtola keskiluokkaistuu ja pelkää tulevaisuutta (Helsingin Sanomat 29.6.2003)Kaikille avoin kesäparatiisi (Kansan uutiset…
Löysin vain yhden kaunokirjallisen teoksen aiheesta: Pekka Jaatisen Tie Sturmbockiin. Aihetta käsittelee myös Aleksi Rikkisen ja Emil Kastehelmen tietokirja Sturmbock. Voi olla, että muitakin kaunokirjallisia teoksia aiheesta on, mutta asiasanojen perusteella niitä ei löytynyt enempää. LinkitPekka Jaatinen: Tie Sturmbockiin https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_36668Rikkinen & Kastehelmi: Sturmbock https://finna.fi/Record/anders.ad8c413c-1bf5-4dab-979a-31df54620e83?sid…
Suuri pop-toivelaulukirja 6:ssa (F-Kustannus, 2019) on "Matkustajasta" nuotinnos, johon kuuluu laulumelodia ja kosketinsoitin. Muista julkaistuista versioista löytyy ilmeisesti vain sävellyksen laulumelodia ja sointumerkit.
