Helmet-kirjastokortti lakkaa toimimasta, jos asiakas ei ole käyttänyt sitä kolmeen vuoteen. Uuden saat maksutta käymällä jossain helmet-kirjaston toimipisteessä pääkaupunkiseudulla. Henkilöllisyys on todistettava. Kortti on maksuton.
Suomeksi tälle sukulaiselle ei ole hienompaa sanaa yleisesti käytössä kuin "vanhemman serkku". Englanniksi käytetään nimitystä "first cousin once removed", joka tarkoittaa että henkilö on sukupolvea vanhempi tai nuorempi itseä, niin voi viitata sekä vanhempien serkkuihin tai omien serkkujen lapsiin.
Tästä löytyy taulukko eri sukulaisten nimityksistä - Sukulaiset (salste.net)
Tätä asiaa on kysytty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta aikaisemmin . Vastaus löytyy arkistosta:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mitka-sanat-ovat-suomenkielen-alkuperaiss…. Myös toinen kysymys käsittelee samaa asiaa
https://www.kirjastot.fi/kysy/kuinka-monta-sanaa-on-suomen
Lisätietoa:
https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit/kieli-ikkuna_(1996_2010)/ennatysten_k…
https://yle.fi/uutiset/3-8239117
http://www.hiidenkivi-lehti.fi/Digipaper/OldNews.aspx?id=261
Ruotsin lainasanoista https://www.sprakbruk.fi/-/lanat-och-arvt-i-svenskan . Tässä artikkelissa on taulukko, josta näkee ruotsin kielen lainasanojen määrän.
Englannin lainasanoista https://en.wikipedia.org/wiki/Lists_of_English_words_by_country_or_lang…
Lainatuimpia ja varatuimpia kirjoja koskeviin kysymyksiin on verkkopalvelussamme vastattu usein aikaisemminkin. Vastaukset löytyvät palvelumme arkistosta hakusanalla lainaustilastot https://www.kirjastot.fi/kysy/haku?keys=lainaustilastot ja varatuimmat https://www.kirjastot.fi/kysy/haku?keys=varatuimmat .
Valtakunnallista tilastoa kirjastojen kysytyimmistä kirjoista ei ole olemassa, mutta monet kirjastot julkaisevat nettisivuillaan tilastoja halutuimmista kirjoista. Ne löytyvät netistä haulla lainatuimmat kirjat.
Tässä linkkejä joidenkin kirjastojen halutuimpiin teoksiin:
Helmet-kirjaston eli pääkaupunkiseudun kirjastojen halutuimmat
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Vinkit?filter=Halutuimmat
Lappeenrannan seudun…
Arto Kotilainen on syntynyt Espoossa 1964, käynyt koulunsa ja kirjoittanut ylioppilaaksi Jyväskylässä 1983. Samana syksynä hän aloitti opiskelun Helsingin Teknillisessä Korkeakoulussa, mutta kirjoittamisen halu voitti. Syksystä 1986 Arto Kotilainen opiskeli kauppatieteitä Tampereen yliopistossa.
Hän on kirjoittanut viisi kirjaa: Alastoman pojan ääriviivoja (1987 romaani), Ensimmäinen ero (1987 romaani), Epätodellinen kahvitauko (1988 runokokoelma), Rakkain ja surkein yö (1988 novellikokoelma) ja Sulhaspoika (1989 romaani).
Nämä tiedot löysin Kotilaisen tuotannon kansiliepeistä. Voit ehkä kysyä kustantajalta lisää kirjailijan elämänvaiheista. Kotilaisen kustantaja on OTAVA, jonka internet-sivuilta (www.otava.fi)löydät varmaan kustantajan…
Hannele-nimi on alun perin Johannan saksalainen lempinimi tai puhuttelumuoto. Suomessa sitä on käytetty myös Hannan lempinimenä. Johanna taas on hebreankielisen (Joachanan) Johanneksen ("Jahve on osoittanut armonsa" tai "Jumala on armollinen") sisarnimi eli naispuolinen vastine. Rinnakkaisnimenä Johannekselle mainitaan foinikialais-karthagolainen Hannibal ("Baal on armollinen"). Johannan kantamuoto on kreikkalainan Ioanna.
Maarit-nimi on länsi- ja pohjoissuomalainen lyhentymä Margaretasta ja Margitista. Sitä on lisäksi käytetty Marian kutsumamuotona. Margareta (suom. myös Margareeta) merkitsee kreikankielellä helmeä. Perimätiedon mukaan 300-luvun alussa Pisidian Antiokiassa toimeenpannuissa vainoissa surmattiin tämän niminen…
”Hamletista” on useita suomennosversioita, mutta Paavo Cajander (1879, s. 42) suomentaa katkelman näin:
”Epäile tähden paloa
Ja kirkkaan päivän valoa;
Totuutta valheeks luule,
Mut lempeäni kuule.”
Eeva-Lisa Mannerin (1981, s. 43) käsissä katkelma suomentuu näin:
”Epäile auringon paloa,
epäile tähden valoa.
Valheeks epäile totuutta,
vaan älä epäile minua.”
Veijo Meri (1987, s. 63) puolestaan on riimitellyt katkelman seuraavasti:
”Epäile, että tähdet ovat tulta,
epäile, että aurinko liikkuvi,
totuus on valehtelija, kulta,
mutta totta on rakkauteni.”
Yrjö Jylhäkin on suomentanut ”Hamletin”, jos mikään edellä olevista ei sovi. Ainakin tyylillisesti ja kielellisesti tarjolla on monta eri versiota.
Yhdistyslain mukaan jokaisella yhdistyksen jäsenellä on tällaisessa tapauksessa oikeus vaatia kokouksen pitämistä. Vaatimus on esitettävä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle.
Yhdistyslain 5. luvussa sanotaan näin:
"Jollei kokousta ole kutsuttu koolle tai vaatimusta ole voitu esittää hallitukselle, aluehallintoviraston tulee kokouksen pitämistä vaatineen jäsenen hakemuksesta oikeuttaa hakija kutsumaan kokous koolle yhdistyksen kustannuksella tai velvoittaa hallitus siihen sakon uhalla."
Koko Yhdistyslaki löytyy Finlexistä, Valtion säädöstietopankista:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503
Kirjavälityksen listojen kautta voit saada tiedon kirjastasi moniin kirjastoihin, https://www.kirjavalitys.fi/.
Voit myös mainostaa kirjaasi kirjastot.fi-sivuston Pienkustantajien uutuuksia -palstalla, https://www.kirjastot.fi/forum/404 .
Yksittäisille kuntien kirjastoille tai kirjastokimpoille voi myös tarjota kirjaa suoraan, https://hakemisto.kirjastot.fi/.
Kuntien tai kirjastokimppojen kirjastot valitsevat aineistonsa itsenäisesti, joten yhtä reittiä tarjota kirjaa kaikille kirjastoille ei ole.
Kyseessä on Anselm Hollon runo Hiljaiseloa, joka alkaa:
Merimakkaraa ei voi syödä,
eikä sen muniakaan.
Kauniita naisia ei saa lyödä.
Eikä rumiakaan.
Löytyy ainakin Hollon kokoelmasta Sateiden välillä (Otava 1956) ja Uuden runon kauneimmat 1 (Otava 1968).
Kielitoimiston sanakirjan mukaan "hänellä on päreitä kainalossa" tarkoittaa sitä, että kyseinen henkilö ei ole täysjärkinen. Sanonnan alkuperää ei valitettavasti löytynyt käytettävissä olevista lähteistä.
Haanpää kuvasi omien kokemustensa ja tuntojensa pohjalta sotaa ja sotilaselämää novellikokoelmassaan Kenttä ja kasarmi. Novellien pohjana ovat viiltävät muistot nuoren tasavallan asevelvollisuudesta. Novellit käsittelevät osaksi armeijan komentosuhteiden mahdollistamaa mielivaltaa. Lisää tietoa Haanpään tuotannosta ja teosten teemoista löytyy esimerkiksi seuraavista teoksesta Kotimaisia sotakirjailijoita, toim. Kari-Otso Nevanluoma. BTJ 2001 sekä Kai Laitinen, Suomen kirjallisuuden historia. Otava, 1997.
Kyseessä on WSOY:n julkaisema sarja Suuri lukukirjasto 1-12, jota julkaistiin 1980-luvun alkupuolella (ISBN 951-0-11359-X). Osa 9 on Dumas:n Kolme muskettisoturia (ISBN 951-0-113884-0). Painovuosi on 1985. Kuvitus on runsasta ja värillistä. Kirja on A3-kokoinen, kansi tosin enemmän väritykseltään vaalean ja ruskean sävyinen. Sarjaa kannattaa kysellä divareista, jos kuvaus vastaa etsimääsi.
Kappale on nimeltään Kirje sulle (alkuper. nimi Per Lucia, tekijät M. Fabrizio, R. Fogli ja V. Stampinato.) Laulun suomalaiset sanat löytyvät esimerkiksi nuottikokoelmalta Katri Helena: Parhaat. Fazer Musiikki, 1993 (F 07615-8) ja ne ovat Raul Reimanin käsialaa.
Suomen murteiden sanakirjan mukaan korkkaali (myös korkkaadi, korkkaani, korkkaari, korkkaarni) viittaa sanaan korttikaari. Korttikaari sanaa taas käytetään putkasta, tyrmästä tai kylmästä huoneesta. "Lortit lituu oves juur yhtänäs, ja tupa on kylmä kun korkkaari (Pyhämaa)."
Lähde: Suomen murteiden sanakirja : kahdeksas osa. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2008.
Lahden kaupunginkirjaston pääkirjastossa on Etelä-Suomen Sanomia vuodelta 1961. Lehdet on sidottu 4 vuosikerraksi, joita voi lukea mutta niistä ei saa ottaa kopioita (liian isoja ja hauraita). Lehden sivun voi valokuvata (tätä kuulemma monet tekevät) tai kopioita voi ottaa lehden mikrofilmatuista sivuista erityisellä mikrofilmin lukulaitteella, joka sijaitsee lehtilukusalissa, yhteystiedot linkissä: http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/lukusali.htm
Luettelo mikrofilmatuista sanomalehdistä: http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/sanomalehtien_mikrofilmit.pdf
Helsingin sanomia v. 1961 ei meillä ole. Sen vanhoja numeroita saa kaukolainaksi Helsingistä mikrofilmillä, tiedustelut lehtilukusalista puh. 03-8125 550.
Voisit aloittaa etsimisen tutkimalla Suomen rintamamiehet 1939-45 -teossarjaa. Siinä on divisioonittain aakkosjärjestyksessä elämäkertatietoa rintamamiehistä, myös heidän palvelupaikoistaan sodan aikana.
Tarkkaa vastausta kysymykseesi ei löytynyt. Eero Kiviniemen etunimioppaassa Iita Linta Maria (1993) on suosituimpien nimien listoja vuoteen 1991 asti. Väestörekisterikeskuksen nettisivuilla olevat vuosittaiset etunimitilastot eivät ulotu vuosiin 1993-95. 1990-lukua koskeva tilasto siellä kuitenkin on, mutta se ei jaottele kutsumanimiä ja jälkimmäisiä nimiä erikseen. Löydät palvelun osoitteesta http://www.vaestorekisterikeskus.fi/ (klikkaa sivun keskiosassa olevaa linkkiä Nimipalvelu ja sitten Suosituimmat etunimet > 1990 - 99). Listasta löytyy 10 suosituinta miehen ja naisen nimeä sillä vuosikymmenellä. Lisätietoja asiasta voi kysellä Väestörekisterikeskuksesta, jonka yhteystiedot löytyvät em. nettisivulta.
Vuoden 1995 suosituimmat…
Etsimme kaikista käytössämme olevista musiikkitietokannoista (Viola, Fono ja kirjaston aineistotietokannat) sekä internetistä, mutta emme löytäneet kyseisen laulun sanoja. Fonosta löytyi jonkun verran tietoja laulusta:
Laulu tunnetaan kahdella eri nimellä: "Pieni valkolumme" tai "Valkoinen lumme". Kappale alkaa säkeillä "Metsälammen pinnalla uinuu lumme niin valkoinen...".
Laulu on Usko Kempin sanoittama ja säveltämä. Vanhoissa levytyksissä laulun tekijäksi on merkitty Kempin salanimi F. Voitto.
Lähde:
http://www.fono.fi/
