Tähän lauluun on useita suomenkielisiä sanoituksia. Erkki Ainamon sanoitus "Üsküdar" alkaa: "Üsküdarin yllä riehuu tuuli ja sadesää. Kastuneena kultani tuossa huoletta kiirehtää". Tämä sanoitus sisältyy esimerkiksi seuraaviin nuotteihin:112 kitaralaulua (Fazer, 1968)Koulun musiikki. 5-6 / Vesa-Heikki Mikkola, Jari Sikander (Otava, 1988)Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään (Tammi, 2009)
Vaikea sanoa ilman, että näkisi kaikki aapiset. Kenties näkömuistista olisi apua? Lastenkirjainstituutti on listannut suomalaisia aapisia. Linkki Lastenkirjainstituutin listaan aapisista.Helmet kirjastoista löytyy neljä lukukirja aapista 1950-luvulta. Linkki hakutulokseenAapis genreen kuuluvia löytyy 38 kpl. Linkki hakutulokseen Kenties joku palstan lukija muistaisi oikean kirjan?
Soturivauvasta kertovaa kirjaa en onnistunut löytämään, mutta voisiko kyseessä olla supervauva eli joku näistä kirjoista?Läckberg, Camilla: Super-Santtu (2014); Super-Santtu & pehmoleluvaras (2015)Super-Santtu -kirjan esittelyteksti: "Tavallisen perheen tavallinen vauva saa syntymähetkellään ylleen tähtipölyä, joka tekee hänestä erityisen. Hän onkin Super-Santtu, joka osaa jo vauvana puhua ja lopulta jopa lentää! Supervoimille tulee tarvetta, kun Santtu saa kuulla, että hänen isoveljeään haukutaan koulussa. Veljen murhe ei jätä Santtua rauhaan, ja hän päättää tehdä asialle jotain. Ratkaisu on sellainen, jonka vain vaippaikäinen supersankari voi keksiä!"Vainiomäki, Kai: Supervauva ja aikuisten salaliitto (2026)"Aikuisilla täytyy olla…
Hämeenlinnan kaupungin sivuilta löytyy ajantasaisinta tietoa kaupunginosista sekä karttapalvelu, jossa kaupunginosat voidaan näyttää kartalla: https://www.hameenlinna.fi/asuminen-ja-ymparisto/asuminen/asumaan/kaupunginosat/. Samassa karttapalvelussa on mahdollista lisätä kaupunginosakartan päälle vielä postinumeroalueet näkyville, jolloin kartasta näkee helposti, mikä postinumero kuuluu millekin alueelle. Suora linkki karttapalveluun, jossa on esivalittuna kaupunginosat: Hämeenlinnan kaupungin karttapalveluValitsemalla vasemmasta yläreunasta hampurilaisvalikon takaa "Valitse kartalla näkyvät tiedot" -> "Alueita", pääset valitsemaan kartan päälle postinumeroalueet.
Kansalliskirjaston digitoimista sanomalehdistä löytyy 18.6.1949 ilmestynyt Jaakkiman Sanomat, jossa Antti Saikkosen runo Laatokan muisto on kokonaisuudessaan julkaistu:18.05.1949 Jaakkiman Sanomat no 16 - Digitaaliset aineistot - KansalliskirjastoEtusivu - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
Arkkitehti Toivo Löyskän piirtämä rakennus valmistui Helsingin Ruskeasuolle osoitteeseen Paraistentie 3 vuonna 1955. Rakennuksessa toimi Karjalan yhteiskoulu vuoteen 1986, minkä jälkeen rakennus siirtyi Helsingin Rudolf Steiner -koulun käyttöön.Steinerkoulun historiaa - Helsingin Rudolf Steiner -kouluHELSINGIN RUDOLF STEINER KOULURu-Ta_kevat_2023.pdfHelsingin Rudolf Steiner -koulu. | Helsingfors stadsmuseum | Helsingin kaupunginmuseoToivo Löyskä – Wikipedia
Tein Finna-haun aihesanoilla Haapavesi ja sisällissota. Tulokseen mahtuu sekä äänitteitä, kirjoja, lehtiartikkeleita että arkistoaineistoa. Aloittaa voisi esim. Katariina Anttilan kirjasta Vuosi 1918 repi Haapavettäkin Linkki hakutulokseen.Helena Pilkkeen Sanomalehtien sisällissota voisi olla myös mielenkiintoista luettavaa. Linnan Täällä Pohjantähden alla kertoo myös kaunokirjallisuuden keinoin sisällissodan ajasta.
Kyseinen teos on saatavilla englannin kielisenä Turun pääkirjastosta. Ohessa linkki teoksen Vaski sivulle.Cain, Saramago José.https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4385055?sid=5389960429
Liikuntapuiston kunnostusprojektin puistosuunnitelman mukaan pelikentän pintaan on tehty uusi tekonurmi. Tarkempaa selostusta käytetystä tekonurmimateriaalista ei kuitenkaan ole. Tekonurmessa käytetään yleensä synteettisiä materiaaleja kuten polyeteeniä, nylonia ja polypropeenia.Lähteet:SuunnitelmapiirustusPuistosuunnitelman selostusHow artificial turf is made - material, ingredients of, manufacture, making, history, used, components, composition
Kirkes-kirjastojen asiakkaat voivat käyttää joko ePress-lehtipalvelua tai E-kirjasto-palvelua sähköisessä muodossa olevien lehtien lukemiseen. ePress-lehtipalvelu on käytettävissä kirjastojen asiakastietokoneilta. ePress-palvelusta löytyy suomalaisten sanomalehtien lisäksi näköisversioina ruotsalaisia sanomalehtiä sekä hieman norjalaisia sanomalehtiä. E-kirjasto-palvelussa on suomalaisten aikakauslehtien lisäksi tarjolla muutamia vieraskielisiä aikakauslehtiä (ruotsiksi ja englanniksi). E-kirjasto-palveluun rekisteröidytään vahvalla tunnistautumisella (pankkitunnuksen tai mobiilivarmenteen avulla). E-kirjasto on sovellus, jonka voi ladata mobiililaitteelle, eli esimerkiksi älypuhelimelle tai tabletille. En tiedä mitä tarkoitatte…
Täysin kuvaustasi vastaavaa teosta en löytänyt, mutta asiasanoitusten perusteella ehdottaisin Richard Powersin teosta Alkumeri tai Heikki Mäkisen Pahan atollia. Yritin etsitä myös Kirjasampo-sivustolta, mutta sitäkään kautta en löytänyt tarkempia osumia.Ehkä myös joku sivustoa seuraavista osaa kommenttikentässä auttaa oikean kirjan äärelle, jos näistä kumpikaan ei ole oikea.
Teksti on Frans Heinosen kustantamasta lehdestä "Kokkotulilla" vuodelta 1909 (s. 10):Digi.kansalliskirjasto.fi, Kokkotulilla, 01.01.1909. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1006905?page=10
Vaikuttaa siltä, että kyseinen tekstinpätkä on merkitty usein verkon keskustelupalstoilla yms. Tove Janssonin nimiin, mutta tekstin alkuperäisestä lähteestä ei ole varmuutta. Harmillisen usein verkossa kiertävien sitaattien lähdetiedot ovat puutteelliset tai virheelliset. Ainakaan Kuka lohduttaisi Nyytiä? -teoksessa ei ole tällaista katkelmaa.
Taideteosten arviointi ja tunnistus vaatii alan asiantuntijaa. Kannattaa kääntyä antiikki- ja taidehuutokauppojen puoleen. Esimerkiksi:https://www.hagelstam.fi/myyhttps://www.bukowskis.com/fi/sellhttps://www.helander.com/myy/esinearvio/
Valitettavasti lähin laulusanoitus, jonka löysin on Arto Tammisen Utopia.Siinä lauletaan "mä muistan aina kuinka Philemon,Toi mulle mandoliinin matkoilta" Linkki Open.spotyfy.comLinkki Youtube.comKenties joku palstan lukija löytää oikeamman laulun.
Essexin yliopiston sivuilla julkaistussa lingvistiikkaa käsittelevässä blogikirjoituksessa avataan ask/aks-sanan taustaa. Kuten monien muidenkin englannin kielen sanojen, myös sen muoto on vaihdellut vuosisatojen mittaan: esimerkiksi 1500-luvun englanninkielisessä Raamatussa se esiintyy muodossa "axe". Ask/aks-vaihtelu on Isossa-Britanniassa ollut myös alueellista. Myös Pohjois-Amerikassa aks-muoto oli laajalti käytössä mm. Uuden-Englannin ja etelävaltioiden alueella. 1800-luvun lopulla se alkoi vakiintua osaksi afroamerikkalaista englannin kieltä. Nykyään sitä esiintyy myös Ison-Britannian monikulttuuristen yhteisöjen englannissa.Kyseessä on siis historian, kulttuurin ja kielen käyttötilanteiden mukanaan tuoma kielellinen vaihtelu.…
Valitettavasti tuota laulua ei löytynyt. Tästä Violan hakutuloksesta näet samantyyppisiä kappaleita siltä varalta, että tuo etsimäsi olisi niiden joukossa.
Tunnistaisiko joku lukijamme laulun?
