Kisu Jernström ja Arto Nuotio levyttivät kumpikin tahollaan kappaleen "Luotan huomiseen", Veikko Samulin suomentaman version Arthur Cobbin ja Leroy Gomesin laulusta "You're My Everything", vasta vuonna 1978. Kisun versio julkaistiin singlenä, mutta se ei näytä nousseen listoille. Nuotion versio julkaistiin vain kokoelmalla Jokamiehen suosikit 2. Sen sijaan vuonna 1977 Taiska levytti kappaleen nimeltä "Luotan huomiseen", joka oli Hannu Seppäsen suomentama versio Claudio Gizzin ja Costantino Paolinin laulusta "Ete d'amour". Se julkaistiin singlen "Ihmemaa" B-puolella samana vuonna, ja single oli tuon vuoden listalla sijalla 56. Toisin kuin monissa lähteissä mainitaan, Nuotion "Luotan huomiseen" ei ole versio tästä laulusta.…
Tarkastin jälleen tuon numeron 8 vuodelta 1977, mutta ei siinä tosiaan ollut Pohjolan-Pirhosen novellia tai artikkelia. Selasin myös muut vuoden 1977 numerot sivujen 15-19 kohdilta, mutta ei löytynyt mitään Pohjolan-Pirhoseen viittaavaa. Kansalliskirjaston luettelotiedoissa on siis pakko olla lyöntivirhe.Saimme selville, että kyseessä ei kuitenkaan ole novelli. Pohjolan-Pirhonen julkaisi Uusi maailma -lehdessä epäsäännöllisesti ilmestynyttä kirjoitussarjaa Suomen kartanoista. Kyseinen artikkeli käsittelee siis Hakoisten kartanon historiaa. Hän jatkoi kirjoitussarjan julkaisemista myöhemmin ET-lehdessä:https://finna.fi/Search/Results?lookfor=ursula+pohjolan-pirhonen+kartano&type=AllFields&limit=20&sort=relevanceArtikkelin…
Aiemman Kysy kirjastonhoitaja-sivuston vastauksen perusteella kyseessä on Reino Hirvisepän "Maanpuolustajat" niminen laulu. https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-runo-yrjo-jylhan?language_content_entity=fi Etsimällä laulua sekä tekijää googlen hakukoneesta on mahdollista päästä käsiksi Kadettikunnan julkaisemaan tiedostoon, josta laulun sanat löytyvät. OUTI-verkkokirjaston mukaan "Maanpuolustajat" laulu sisältyy myös "Leijonan pojat : "lauluja sotapojille ja kotirintamalle" : sävellyskilpailun tuloksia ja muita sotatalven 1939-40 lauluja"-nuottikokoelmaan, jos laulun sanoja haluaisi tarkastella fyysiestä teoksesta käsin. OUTI-verkkokirjaston kautta teos löytyy tästä linkistä: https://outi.finna.fi/Record/outi.252823/…
Drooni-varoitusten vaikutuksesta palkanmaksuun keskustellaan edelleen.Muissa vaaratiedotetilanteissa kannattaa noudattaa ensin viranomaisten ohjeita ja sitten ottaa yhteyttä työnantajaan.Varmasti yleisemmätkin ohjeet saadaan selville drooni-varoitus keskustelussa.Työsopimuslain 2 luvun 12 §:n 2 momentin mukaan:”Jos työntekijä on estynyt tekemästä työtään työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen hänestä tai työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi, työntekijällä on oikeus saada palkkansa esteen ajalta, enintään kuitenkin 14 päivältä.” https://www.finlex.fi/fi/oikeuskaytanto/korkein-oikeus/ennakkopaatokset/2008/35
Verkkosivulta https://katolinen.fi löytyy tietoa katolisen kirkon toiminnasta Suomessa. Sivuston mukaan katolilaisia arvioidaan olevan Suomessa noin 20 000 ja "noin 45 % jäsenistä on syntyperäisiä suomalaisia. Heistä ruotsinkielisiä on noin 5 %." Loput ovat ei-syntyperäisiä suomalaisia. Lähde: Kirkko Suomessa - Katolinen kirkko Suomessa
Julkaisusta E. J. Ellilän kirjaston luettelo löytyy tieto, että Alma Viinikivi oli Alma Viitasen salanimi. Alma Viitasia on ollut Suomessa useita, mutta ehkä kyseessä on ollut lehtiinkin kirjoitellut Alma Viitanen, todennäköisesti ammatiltaan opettaja; koko nimi ehkä oli Alma Aliina Viitanen. Viitasesta löytyy vain vähän tietoja, mahdollisesti hän oli kihloissa Sulo Lindströmin kanssa, mutta Lindström purki kihlauksen. Alma Viitanen mainitaan myös Uuraisten kierokoulun opettajattarena. Hän oli opiskellut Kuortaneen esi- ja kiertokoulunopettajaseminaarissa ja saanut päästötodistuksen vuonna 1914. Geni-verkkosivuilta löytyy Keuruulla 29.12.1892 syntynyt Alma Aliina Viitanen (Vinstén), jonka ikä ja vaihtoehtoinen nimi tuntuisi sopivan näihin…
Kyseisellä ammattiliitolla oli hieman monimutkaiset vaiheet, jotka selviävät parhaiten Työväen arkiston sivuilta, ks. myös Puualan ammattijärjestöjen sukupuu. Liitto toimi mainitulla nimellä vain pari vuotta, n. 1928 - 1930, jolloin se lakkautettiin. Reisjärven ja Kalajan osastojen omistuksista löytyi vain satunnaista tietoa:Rientola-niminen palstatila, ks. Kalajokilaakso 21.1.1932Muistola-niminen tila, ks. Kaleva 6.6.1936Ilmeisesti kyseessä olivat juuri työväentalot.Muuta tietoa omistuksista en löytänyt. Työväen arkistolla voi olla lisää tietoa, ks. linkki edellä.
Joulupukin taustalla on piispa Pyhä Nikolaus. Santa Claus on johdettu tämän latinankielisestä nimestä Sanctus Nicolaus hollannin kielen kautta. Alankomaissa Sint Nikolaus muuttui muotoon Sinterklaas. Alankomaalaiset siirtolaiset toivat joulupukkiperinteen Yhdysvaltoihin 1600-luvulla, ja eräästä hollanninkielisen Sinterklaas-runon käännöksestä tuli ilmaisu Santa Claus.St. Nick on lyhennelmä Nikolauksen englanninkielisestä nimestä Saint Nicholas. Tuntemattoman kirjoittajan runo "A Visit from St. Nicholas" vuodelta 1823 loi pohjan yhdysvaltalaiselle käsitykselle joulupukista.Lähteet:Joulupukki – WikipediaSanta Claus - WikipediaSinterklaas - WikipediaA Visit from St. Nicholas | Christmas Poem, Twas the Night Before Christmas, Authorship,…
Kyseinen runo on kokoelmassa Omarin malja (Aura 1945), kokoelman XXIX runo. Kokoelma löytyy myös muun muassa yhteisteoksesta Teltantekijä ; Viisaan viini (WSOY 1981). Teokset ovat saatavissa Helmet-kirjastoista.
Se näyttää olevan idätetyistä soijapavuista valmistettua tofua, https://shop.vegetableandbutcher.com/blogs/more-than-food/what-is-sprouted-tofu-and-why-we-use-it Soijapavut lähtevät kasvattamaan itua, kun niitä liotetaan.
Hannu Saari levytti kappaleen "Palkkapäivämiljonääri" vuonna 1984. Sen sävelsi ja sanoitti Esko Toivonen.Lähteet:Hannu Saari – Palkkapäivämiljonääri – Vinyl (7", Single), 1984 [r2112123] | DiscogsHannu Saari - Palkkapäivämiljonääri (YouTube)
