Kyse saattaa olla Eira Stenbergin kirjasta Oven takana (Tammi, 2005). Kirjassa suomalainen toimittaja Ilse matkustaa Afrikkaan kirjoittaakseen Afrikan naisten asemasta. Hänen on tarkoitus tehdä yhteistyötä tuntemansa suomalaisen valokuvaajan Synnoven kanssa. Ilse raportoi matkastaan kirjeitse entiselle miesystävälleen, joka on kulttuuri- ja uskontotutkija. Hän tutkii uskonnon ja seksuaalisuuden välistä suhdetta ja vaikuttuu lähellä asuvista afrikkalaistaustaisista naisista niin että tutkijan rooli unohtuu. Ilsen matka ei onnistu ihan odotetulla tavalla, koska Synnove kokee matkalla rakkauden, joka suistaa hänet kriisiin ja vaikutta myös Ilsen mahdollisuuksiin toteuttaa suunnitelmaansa.
Pahoittelen, että vastaaminen on viipynyt. Kysyin asiaa Helsingin seurakuntayhtymästä. Malmin hautausmaan ylipuutarhuri vastasi, että "puiden koon ja karttatietojen perusteella puiden tiedetään olevan noin 80 vuotta vanhoja. Silloin ne olisi istutettu 1940-luvulla." Lisätietoa Malmin hautausmaasta:Malmin hautausmaa : puisto-opas. Dentrologinen seura ry, 2010
Tampereen suomalaisen yhteiskoulun vuosikertomus 1911–12 osaa kertoa, että tänä lukuvuonna koulua kävi kaksi Ahoniuksen poikaa: Ejwind neljättä ja Rainer viidettä luokkaa. Rainer tuplasi V luokan, joten 1912–13 pojat olivat samalla luokalla. Veljensä lailla Ejwind jäi luokalleen viidennellä, eli lukuvuoden 1913–14 Ahoniuksen pojat olivat taas eri luokka-asteilla vuoden ikäeronsa mukaisesti: Eywind toistamiseen viidennellä ja Rainer kuudennella. Rainer jätti Tampereen yhteiskoulun VI luokan jälkeen, joten syyslukukaudella 1914 karsserirangaistuksen saanut asemapäällikkö Ahoniuksen poika on ollut Ejwind. Ejwind erosi koulusta kevätlukukaudella 1915.1911–12 Ejwindin kanssa samalla luokalla olivat myös Väinö Ahomaa sekä Aarni ja Siviä Ajo.…
Yleinen palvelusohjesääntö 2017 kertoo seuraavaa:"36. Vakinaisesta tai määräaikaisesta palveluksesta eronneen sotilaan sotilas- ja palvelusarvojen jäljessä käytetään lyhennettä evp (eronnut vakinaisesta palveluksesta). Evp-lyhenteen käyttöoikeus edellyttää, että sotilas on ollut nimitettynä vakituiseen tai määräaikaiseen sotilasvirkaan.Sotilaasta, joka ei ole palvellut puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen virassa, käytetään sotilasarvon jäljessä lyhennettä res (reservissä, reservin sotilasarvo). Sopimussotilaasta, joka on eronnut vakinaisesta palveluksesta, käytetään sotilasarvon jäljessä lyhennettä res (reservissä, reservin sotilasarvo)."Tämän perusteella sanoisin siis että kyseessä on evp. Lyhyt jakso MPO:ssa on myös ollut…
Tässä joitakin kaivoksia ja kaivosteollisuutta eri näkökulmista käsitteleviä kirjoja. Bassey, Nnimmo: Kiehuva ja köyhtyvä Afrikka : raaka-aineteollisuuden aiheuttamat tuhot ja Afrikan ilmastokriisi (Like, 2014)Afrikan luonnonvarojen, kuten fossiilisten polttoaineiden, alkuperäiskansojen metsien ja muiden resurssien hyväksikäyttö palvelee pääasiassa muita kuin paikallisia asukkaita. Luonnonvarojen hyödyntämisen karmivat jäljet eri puolilla Afrikkaa ovat länsimaisen hyvinvoinnin hinta.Kaivos koettuna (Lapland University Press, 2018)Kaivostoiminta herättää paljon tunteita. Kaivos lupaa alueelle elinvoimaisuutta, työpaikkoja ja taloudellista kasvua. Samalla se vaikuttaa ratkaisevasti alueen asumiseen, elinkeinoihin, luonnonsuojeluun ja…
Katkelma on runosta Aviolitto-elegiat 1-7, ja se on kokoelmasta Under (1984). Runon suomentaja on Pentti Saaritsa. Ensimmäinen säe on: "Me lojumme alasti vierekkäin selällään".
Lääkärintarkastusohjesääntö (L.T.O.) : 1943 löytyy digitoituna Doriasta. Siinä sanotaan, että 70g on "Peräsuolen esiinluiskahtaminen, ahtauma (Prolapsus, strictura recti)", A II -luokassa vaiva on luokiteltu oireettomaksi.
Sotamuseolta tiedettiin kertoa, että kyseessä näyttäisi olevan Linnoituspatteristo 6:n (alkuvuodesta 1944 Kevyt patteristo 17) asevelimerkki. Merkistä on lyhyt kuvaus teoksessa Jatkosodan asevelimerkit (Docendo 2021), s. 307. Patteristo ehti osallistua Lapin sotaan. Patterin päällikkönä toimi kuvataiteilija Mikko Asunta. Teoksessa kerrotaan, että merkistä itsestään ei ole löytynyt tietoja. Verkossa olevasta Reijo Soinisen Sotilasmerkkejä Suomen sodista 1939 - 1945 -luettelosta merkki löytyy paikoilta 592 ja 852. Luettelon merkit ovat erilaisia kuin kuvassa, sillä toisessa ei ole alasakarassa vuosilukua ja toisessa on vuosiluku 1944.Patteristosta on laadittu 1990-luvulla historiikki, ja sotapäiväkirja löytyy digitoituna Kansallisarkiston…
Hannele Huovin runo "Jätti-ihme" alkaa: "Rantaan pärskii pullea nuppu". Runo sisältyy hänen kirjaansa "Ihme juttu! : runoja isoista ja pienistä ihmeistä" (Kirjapaja, 2012). Kirjan on kuvittanut Karoliina Pertamo.
Katso esim. André Swanström: Separatistisia virtauksia lännestä itään (teoksessa Kahden puolen pohjanlahtea 1, s. 108 - 152) sekä André Swanström: Separatistledare i 1700-talets Österbotten (2004).
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannan mukaan Maria Vuoriolla on Nallejen mieskuoro -niminen kertomus. Se löytyy kokoelmasta Olen nähnyt sellaisen (Tammi, 1999).
Hei,Hieman haastava tehtävä. Useinkaan ei kirjakuvauksissa tai muuuten mainita välttämättä konkreettista kunnia- tai ansiomerkkiä. Muutamia tarjokkaita kyllä löysin, jotka enemmän tai vähemmän voisivat sopia aiheeseen.Parhaiten sopii ehkäpä Joseph Rothin Kapina (suom. Atena, 2002). Kirja kertoo Andres Pum -nimisestä henkilöstä, joka on ensimmäisen maailmansodan sotainvalidi, jolle univormu, kunniamerkki ja posetiivarilisenssi ovat hänen elantonsa ja omantunnonarvonsa kulmakivet.Hieman aihetta liippaa Thomas Bernhardin Palkintopuhetta (suom. Teos, 2014), joka on kokoelma muisteluksia hänelle myönnetyistä palkinnoista.Benjamin Labatut'n Maailman vihreä kauneus (Tammi, 2023) on faktaa/fintiota 1900-luvun keskeisimmistä ja palkituista…
Tällaista ohjelmaa ei ole näillä näkymin tulossa Helmetiin. Lainaushistorian Lataa lainaushistoria -toiminnolla voi kopioida lainat esimerkiksi Excel-tiedostoksi, minkä jälkeen voi etsiä teosta ohjelman Etsi-toiminnolla. Lainaushistorian voi viedä myös suosikkeihin ja käyttää hakuun selaimen Etsi-toimintoa. Myös suosikeissa listan voi järjestää eri tavoin ja lisäksi valita, kuinka monta teosta sivulla näkyy.
Kisu Jernström ja Arto Nuotio levyttivät kumpikin tahollaan kappaleen "Luotan huomiseen", Veikko Samulin suomentaman version Arthur Cobbin ja Leroy Gomesin laulusta "You're My Everything", vasta vuonna 1978. Kisun versio julkaistiin singlenä, mutta se ei näytä nousseen listoille. Nuotion versio julkaistiin vain kokoelmalla Jokamiehen suosikit 2. Sen sijaan vuonna 1977 Taiska levytti kappaleen nimeltä "Luotan huomiseen", joka oli Hannu Seppäsen suomentama versio Claudio Gizzin ja Costantino Paolinin laulusta "Ete d'amour". Se julkaistiin singlen "Ihmemaa" B-puolella samana vuonna, ja single oli tuon vuoden listalla sijalla 56. Toisin kuin monissa lähteissä mainitaan, Nuotion "Luotan huomiseen" ei ole versio tästä laulusta.…
Tällainen runo sisältyy Mia Bernerin kirjaan "PS : merkintöjä suruvuodelta" (Tammi, 1986). Saarikoski on kirjoittanut runon alun perin ruotsiksi ja sen on suomentanut Kaj Westerberg. Ruotsinkielinen runo alkaa: "Hjärtat den ensammaste av alla varelser" (s. 457). Suomenkielinen runo alkaa: "Sydän kaikista olennoista yksinäisin" (s. 349). Suomenkielinen runo on julkaistu myös "Suomen kuvalehden" vuoden 1986 numerossa 36 sivulla 46.
Kaukolainan voi tilata, joko asioimalla kirjaston asiakaspalvelussa tai itse verkossa. Molemmissa tilanteissa täytetään lomake, joka lähetetään kaukopalveluun. Kaukopalvelu sitten selvittää aineiston saatavuuden ja hinnan. Kaukolaina edellyttää voimassa olevaa ja yhteystiedoiltaan ajantasaista Vaski-kirjaston kirjastokorttia.Kaukopalvelutilauslomakkeelle pääsee Vaski-kirjastojen verkkosivulta. Vaskin etusivulla klikataan sivun yläreunassa olevasta valikosta kohtaa "Asiakkaalle". Tämä avaa valikon ja tästä valikosta klikataan kohtaa "Asiakkaan opas".Asiakkaan oppaassa näkyy harmaalla taustalla valikko. Tässä näkymässä klikataan kohtaa "3. Kokoelmat". Aukeavan sivun vasemmalla reunalla on kolme sinistä linkkiä, joista yhden otsikko on "…
Kollega löysi sadun, joka sopii kuvaukseen, Kissakartano, joka löytyy Valittujen palojen Suuresta satukirjasta vuodelta 1970. Satu on italialainen ja sen on suomentanut Marjatta Kureniemi. Se löytyy myös verkosta Andrew Langin versiona nimellä A Colony of Cats, https://etc.usf.edu/lit2go/142/the-crimson-fairy-book/5123/the-colony-o…
Normandian maihinnoususta kertova pieni artikkeli on sarjan ensimmäisessä osassa. Kirjasarja on sen verran vanha, että se on Jyväskylän kaupunginkirjaston varastossa. Kirjan saa varaamalla esim. tämän linkin kautta: Nuorten tieto : lukemista hyödyksi ja huviksi. 1 | Keski-kirjastot | Keski-Finna
