”Suomen sanojen alkuperä” (osa 2; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1995) kertoo, että sanan ”lava” merkitys on ollut vanhastaan ’saunan tai riihen lauteet, makuusija, kärryn tai reen lava, pyyntilava, uunin puusalvos’. Vastaavia merkityksiä on myös suomen sukukielissä. Alkuperäksi on epäilty balttilaista lainaa, josta on peräisin esimerkiksi liettuan kielen sana ”lóva” (’makuusija’) tai slaavilaista lainaa, josta on tullut esimerkiksi venäjän ”láva” (’tuvan seinänvieruspenkki, lautta, silta, pyyntilava’). Molemmat alkuperät ovat kuitenkin epävarmoja.
En pitäisi itse mahdottomana, että sanalla voisi olla jokin yhteys sanaan ”lavea” (’laaja, avara, leveä’), joka juontuu sanasta ”laaja”, joka puolestaan…
Jos olet saanut kirjastokortin alle 15-vuotiaana, se on voimassa, kunnes täytät 15 v. Siinä yhteydessä korttiin tehdään muutoksia.
Jos olet hukannut kirjastokorttisi, se tulee kuolettaa ilmoittamalla asiasta kirjastoon. Kirjastokortin katoamisesta voi jättää ilmoituksen nauhalle kirjastojen ollessa suljettuna soittamalla puhelinnumeroon 09-310 85309. Et ole vastuussa siitä aineistosta, joka on lainattu kadonneella kortilla sen jälkeen kun ilmoitus kortin katoamisesta on tehty.
Kadonneeksi ilmoitettu kirjastokortti poistetaan käytöstä. Uusi kirjastokortti on maksullinen. Alle 15-vuotias saa maksaa uudesta kortista kaksi euroa ja yli 15-vuotias kolme euroa.
Alle 15-vuotias saa kirjastokortin huoltajan tai toisen täysi-ikäisen vastuuhenkilön…
Kysymyksestäsi ei käy ilmi, minkälaista tietoa kellosta kaipaat. Mikäli olet kiinnostunut hinta-arviosta, niitä antavat huutokauppakamarit ja antiikkikauppiaat. Yhteystietoja löytää Internetistä esim. Google-hakukoneen avulla.
Suomen Antiikkikelloklubin internetsivut löytyvät täältä: http://www.antiikkikelloklubi.org/id1.html. Klubilla on myös keskustelupalsta, jolla voi esittää kelloaiheisia kysymyksiä: http://www.suomenantiikkikelloklubi.com/forum/index.php.
Suomen Kellomuseosta (http://www.kellomuseo.fi/) kerrottiin, että kyseessä on suurella todennäköisyydellä suomalaisella nimellä markkinoitu, mutta ulkomaista alkuperää oleva kello. Veljekset Sundqvist on siis valmistuttanut kellot ulkomailla ja merkityttänyt kellotauluun oman nimensä…
Ensimmäinen Vääpeli Körmy elokuva eli Vääpeli Körmy ja marsalkan sauva on filmattu vuonna 1990.
Tiedot elokuvan filmauspaikoista löytyvät Suomen kansallisfilmografian osasta 10, sivulta 519.
Tiedot löytyvät Kansallisen audiovisuaalisen arkiston tallentamana myös Finnasta.
https://www.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_133701
Ulkokuvauksia on tehty mm. Saaren kartanon mailla Mäntsälässä ja Nuuksiossa.
Filmografiassa ja Finnassa on tarkat tiedot myös sisäkuvauspaikoista osoitteineen.
Tässä vastauksessa oletetaan, että halutaan löytää lapsen kasvamiseen liittyviä runoja.
Kirjastossa on kirja, jossa lastenrunoja on aiheittain. Teos on Koski, Mervi: Lastenrunojen hakemisto 1 ja 2. Aiheesta kasvaminen tai kasvu on mainittu nimeltä mm. seuraavia runoja (suluissa teos): Piis piis pientä lasta (Kuukernuppi), Enkös mieheltä jo näytä (Immi Hellen: Lapsuuden lauluja), Iso ja pieni (Kaija Pakkanen: Runoretki), Kodin tyttöselle (Immi Hellen: Lapsuuden lauluja), Kukapa muu (Ester Ahokainen: Soita, soita kissankello), Pienet jalat - isot jalat (Kaija Pakkanen: Hassu noita), Päivä paistaa (Martti Haavio: Aarteiden kirja), Vuodet (Arvid Lydecken: Kotoa ja kaukaa).
Runoja on toistaiseksi asiasanoitettu hyvin vähän, joten kannattaa…
Niin & näin -lehden numerossa 4/2009 on Ville Lähteen artikkeli "Naisten maa ilman naiseutta?", jossa mainitaan seuraavat teokset:
Charlotte Perkins Gilman: Herland (Savukeidas 2009) - kirjoitettu 1915
William Morris: Huomispäivän uutisia (Savukeidas 2008) - kirjoitettu 1890
Näiden yhteydessä artikkelissa mainitaan myös H.G.Wellsin teos Nykyaikainen utopia (Savukeidas 2006), joka on kirjoitettu 1905.
Keravan kaupunginkirjastossa on asiakkaiden käytössä digitointiasema, jolla voi siirtää VHS-videokasetin sisällön DVD-levylle. Digitointiaseman käyttöön tarvitaan voimassa oleva Kirkes-kirjastojen kirjastokortti. Asiakas opastetaan tarvittaessa digitointiaseman käytön alkuun.
Lisätietoja digitointiasemasta ja sen käytöstä voit tiedustella Keravan kaupunginkirjaston neuvonnasta, puh. 09 2949 2580. Katso myös nettisivu: http://www.kerava.fi/kirjasto_yleisopaatteet.asp
Väreissä ja A3-koossa tulostaminen onnistuu Turun kaupunginkirjaston muissa toimipisteissä paitsi Skanssin Monitorissa, jossa tulostus onnistuu vain A4-koossa mustavalkoisena, sekä kirjastoautoissa, joissa tulostaminen ei onnistu lainkaan. Omatoimikirjastoissa voi myös tulostaa, mutta omatoimiaikana tulee tätä varten tuoda oma tulostuspaperi. Pääkirjastolla tulostaminen onnistuu muilla osastoilla paitsi vastaanotossa sekä Saagassa ja Stoorissa (lasten ja nuorten osastot). Väritulostus ja A3-koossa tulostaminen onnistuvat kuitenkin vain uuden rakennuksen katukerroksen Uutistorilla sekä vanhan rakennuksen toisessa kerroksessa, musiikkiosastolla.
Tulostaminen maksaa 20 senttiä per sivu riippumatta tulosteen…
Tilastokeskus julkaisee tilastoja niin kunnan, valtion kuin yksityisen sektorinkin palkoista, esim. kuntasektorin palkat http://www.stat.fi/tk/hp/palkkatilastot_julsektorikk.html . Nämä ovat siis kuitenkin keskiansioita, eivät peruspalkkoja. Kirjastonhoitajien palkkaluokat kunnissa ja valtiolla löytyvät Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimuksesta, valtion osalta Valtion yleisesta virka- ja työehtosopimuksesta. Nämä löytyvät Internetistäkin, http://www.hus.fi/default.asp?path=1,46,15173,15179,9663 . Valtion työehtoihin, sopimuksiin ja palkkamääräyksiin kannattaa tutustua Valtiovarainministeriön julkaisemassa kokonaisuudessa Valtio työnantajana, http://www.vm.fi/vm/fi/12_Valtio_tyonantajana/index.jsp . Valtion virka- ja työehtojen…
Tein lukuisia nettihakuja kyseisten runojen tiimoilta. Tarkastin tilanteen myös Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta. Valitettavasti en onnistunut varmentamaan runojen tekijää. Kummastakin runosta löytyi kuitenkin mainintoja internetissä.
"Se ihminen elää" -runo mainittiin eräässä blogissa, jonka mukaan runoa on siteerannut lotta Esteri Hiltunen jo elokuussa 1942. On mahdollista mutta epätodennäköistä, että runo olisi Hiltusen laatima.
"Hetken helmistä" -runo mainittiin useislla onnentoivotuksia ja värssyjä sisältävillä nettisivustoilla. Eräällä keskustelupalstalla runon kerrottiin olevan Helmet.fi-tietokannastakin löytyvässä Leena Järvenpään kirjoittamassa kirjassa "Muistoa minulta pyysit". On jälleen epävarmaa, onko runo mainitun…
Kappale on Lasse Heikkilän levyllä Kaikki mitä näen - lauluja elämänpuusta (vuodelta 2001). Levyä ei ole pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa, mutta voit kaukolainata sen muualta Suomesta lähikirjastosi kautta.
Arnold Lobelin teos Hiirisoppaa löytyy hyvinkin monista HelMet-kirjastoista. Alla linkki kirjan tietoihin. Napsauttamalla painiketta "Näytä kaikki sijainnit" näette, missä kirjastoissa se on tällä hetkellä hyllyssä. Malmin kirjastossa sitä ei tosiaan enää näytä olevan, mutta varaamalla sen saa sinne parissa päivässä.
Simo on Simonin ja Simeonin kansanomainen muoto. Simeon on peräisin Vanhasta Testamentista ja Simon Uudesta Testamentista. Kumpikin merkitsee 'rukouksen kuulemista'. Simo on ollut kansanvalistusseuran kalenterissa jo vuonna 1882.
Xavier Brummer oli saksalainen sotilas, joka kaatui kansalaissodassa vuonna 1918. Vuonna 1923 hänelle pystytettiin Ville Vallgrenin suunnittelema muistomerkki. Katso tarkemmin:
http://weegee.espoo.fi/museot/verkko/valli/vasak.htm
Lauri Pohjanpää: Jänikset julkaistiin vuonna 1917 Pohjanpään kokoelmassa Uusi kevät ja muita runoja ja sittemmin hänen Valittujen runojen antologiassaan, Kaipuu ylitse ajan (3.p. 2002).
Amerikkalaisesta historiallisten romaanien kirjoittajasta Gwen Bristowista (1903) voi katsoa tietoja Internetistä ainakin sivuilta: http://en.wikipedia.org/wiki/Gwen_Bristow ja
http://www.awhf.org/bristow/html.
Hakuteoksista hänestä löytyy tietoja yllättävän vähän, vuodelta 1974 peräisin olevassa Encyclopedia Americanan osassa 4 kerrotaan hänestä lyhyesti.
Wikipedian sivuilta Internetistä löytyy täydellinen luettelo Gwen Bristowin kirjoittamista kirjoista. Bristowin kirjoja ovat mm.: Deep summer (1937, suom. Keskikesä), The handsome road (1938, Tammikuja), This side of glory (1940, Uudet tuulet). Nämä kirjat muodostavat The plantation -trilogian eli Louisiana-sarjan. Kaksi ensimmäistä osaa sijoittuu Amerikan sisällissodan ja kolmas…
Teija on joko lyhentymä Dorotean muunnoksesta Toroteija (Dorotea on kreik. Jumalan lahja) tai lähtökohtana on murresana teija (karjakko, navettapalvelija; ruotsiksi vastaava on deja). Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja
Helmet-kirjastokortti lakkaa toimimasta, jos asiakas ei ole käyttänyt sitä kolmeen vuoteen. Uuden saat maksutta käymällä jossain helmet-kirjaston toimipisteessä pääkaupunkiseudulla. Henkilöllisyys on todistettava. Kortti on maksuton.
