Finna-hakupalvelun mukaan Suomen kirjastoista löytyy etsimistäsi teoksista valitettavasti vain Dante's numbers (2008).https://finna.fi/Record/vaari.1642395?sid=5230736410Lizard’s Bite näyttäisi olevan saatavana kaukolainaan Norjasta, muut vain Pohjoismaiden ulkopuolelta.https://helmet.finna.fi/Content/kaukopalvelu
Sain seuraavat ehdotukset lastenkirjallisuutta tuntevalta kollegaltani: Tunnetaitoja ja omien rajojen vetämistä käsitellään Julia Pöyhösen ja Heidi Livingstonin Fanni ja kiusattu kaveri -kirjassa ja Mervi Juusolan kirjassa Kuinka minusta tuli rohkea: opi tunnetaitoja.Pija Lindenbaumin Henna hiipii piiloon -kirja sopisi osin aihepiiriltään tähän tilanteeseen: kirjassa lapsi mokaa, ja sen seurauksena lastenhoitaja korottaa ääntään kun menettää malttinsa/säikähtää. Näiden lisäksi lapsen ja aikuisen riitoja käsittelee ainakin Vesta-Linnea ja hirviöäiti, sekä Memmuli karkaa sirkukseen, mutta näissäkin riita päättyy aina sovintoon...Tom Percivalin Amandan huoli, Deborah Marceron Purkista, sekä Petra Heikkilän Huolisyöppö voivat…
Ester Melanderin säveltämä ja sanoittama "Mummola" alkaa: "Paras paikka maailmassa mummola on mulle. Siellä päivä aina paistaa murhetta ei tulle". Laulu sisältyy nuottiin Melander, Ester: "Päivä paistaa : lauluja ja leikkejä" (WSOY, 1952).
Pyöräilyhistoriaa Hollannissa käsittelevässä artikkelissa Marian Rijk, "Headwind, Tailwind. How the Bicycle Became a Dutch Symbol" mainitaan tämmöinen vaihe. Siinä kerrotaan, että 1800-luvun lopulla maaseudulla pyöräilijöiden perään saatettiin usuttaa koiria tai heitä saatettiin lyödä raipalla, kun he ajoivat hevoskärryn ohi,https://www.the-low-countries.com/article/headwind-tailwind-how-the-bicycle-became-a-dutch-symbol/Muista lähteistä en löytänyt vastaavaa, esim.Guide Holland Bicycle history, https://www.guideholland.com/histbike.htmlWikipedian hollanninkielinen pyöräilyn historia artikkeli, Geschiedenis van het fietsen in Nederland - WikipediaHollanninkielisen historiasivuston artikkeli pyöräilystä Alankomaissa, Hoe Nederland hét…
Suomen Kirjailijaliiton sivuilla kerrotaan, että agenttien palkkiot ovat usein provisio myynnistä, lisää tietoa palkkioista löydät Kirjailijaliiton sivulta, jossa luetellaan myös Suomessa toimivat kirjallisuusagentuurit: Agentuuri vai neuvottelenko itse? - KirjailijaliittoKotimaiset kirjamarkkinat ovat hyvin pienet, joten usein agentit tulevat kuvioon lähinnä siinä vaiheessa kun kotimaisen kirjan käännösoikeuksia markkinoidaan ulkomaisille toimijoille esimerkiksi kansainvälisillä kirjamessuilla. Kotimaisilla markkinoilla agentit eivät samalla tavalla toimi kuin isommilla kielialueilla.Mitään yleispätevää tietoa ei ole siitä millaisia markkinointisuunnitelmia kustantamot kirjailijoilleen laativat tai miten paljon kustannuksiin osallistuvat…
Olavinlinnasta on kirjoitettu monta mielenkiintoista tietokirjaa. Tässä lista sieltä kevyemmästä päästä:Juhani Seppovaara: Olavinlinna / kivestä syntyi lauluMatti Laamanen: Olavinlinnan opaskirjaPäivi Hakanpää: Muurien suojassa : elämää OlavinlinnassaJussi Iltanen: Linnat ja linnoituksetHistoriallisia romaaneja ovat esimerkiksi:Eeva Tenhunen: Mustat kalat (dekkari)Markku Turunen: VaeltajaNämä edellämainitut kirjat löytyvät Kyyti-kirjastojen kokoelmasta, johon Haminan kirjastokin kuuluu. Esko Holmin kirjaa Vilina: Olavinlinnan tytär ei löydy Kyyti-kirjastojen kokoelmasta, mutta on kaukolainattavissa muualta Suomesta. Löydät tästä linkistä ohjeet siihen, miten sinun tulee toimia, jos haluat jättää kaukolainapyynnön: Kyyti-kirjastojen…
Ensimmäinen vaikuttaisi olevan E. T. A. Hoffmannin novelli Nukuttaja, mutta kyseisessä novellissa ei ole Aino-tematiikkaa. Novelli sisältyy kokoelmaan Yökappaleita (2011). Toinen kysytty kirja on Miina Supisen Mantelimaa.Linkit:Kirjasampo: Nukuttaja https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aufa1edb78-e145-4b38-8b2d-7e4e2ec40c9bKirjasampo: Mantelimaa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_4207103
Tekijänoikeudellisista syistä tähän ei voida runoa kokonaisuudessaan laittaa, mutta kerrotaan, että tuo runo löytyy ainakin antologiasta Elämän kaari (1982), sivulta 158. Teos on lainattavissa muun muassa Jyväskylän pääkirjastolta.https://keski.finna.fi/Record/keski.23504?sid=5384850385
Hevosaiheisia kirjoituskilpailuja ei näytä olevan tällä hetkellä käynnissä Suomessa. Mistään ei myöskään löydy tietoa, että tällaisia kilpailuja olisi tulossa lähitulevaisuudessa.Esimerkiksi Suomen ratsastajainliitto ja Suomen Hippos ry ovat joskus järjestäneet hevosaiheisia kirjoituskilpailuja. Kannattaa seurata heidän toimintaansa, jos uusia kilpailuja julkistettaisiin.Etusivu - Suomen RatsastajainliittoSuomen Hippos ry, raviurheilun ja hevoskasvatuksen keskusjärjestöKirjoittaminen.fi-sivusto ylläpitää aika kattavaa listausta Suomessa käynnissä olevista kirjoituskilpailuista. Sieltä voi myös käydä katsomassa kilpailuja, johon hevosaiheinen kirjoituksesi mahdollisesti sopisi.Kirjoituskilpailut 2026
Näyttää siltä että Jaana-lehtiä ei ole digitoitu, mutta esimerkiksi Helsingissä Kansalliskirjastossa voi katsella lehtiä mikrofilmeiltä ja paperisia lehtiä voi katsella lukusalissa. Molemmat aineistot on syytä tilata etukäteen käytettäviksi. Kansalliskirjastosta kannattaa kysyä asiasta lisää, yhteystiedot:Yhteystiedot | KansalliskirjastoEsimerkiksi Åbo Akademin kirjastosta löytyy vanhoja Jaana-lehtiä. Niistä voi jättää Vanamokirjastoihin kaukolainapyynnön, jolloin selvitämme, antaako Åbo Akademi lehtiä kaukolainaksi. Silloinkin voi olla, ettei asiaks voi lainata lehtiä kotiin, vaan lukea niitä ainoastaan kirjastossa.Yksittäisestä artikkelista voi jättää myös kaukolainapyynnön. Yritämme silloin saada artikkelin joko kopioituna tai…
Iittala.com-sivulla on lista Arabian tehtaanmerkeistä. Kuvassasi olevan leimatyypin kohdalla sanotaan, että "Vuosien 1949 - 1964 vientileimaa käytettiin yleensä myös kotimaan tuotteille". Lautasen kuviopuolella näkyy signeeraus O E, mutta vastaavaa ei löytynyt Antiikkia ja arkipäivää -blogista, jonne on listattu Arabian taiteilijoiden signeerauksia. Astiataivas.fi-sivulle kootusta Arabian taiteilijoiden listauksesta ei myöskään löydy nimikirjaimiin sopivaa.On myös mahdollista, että astia on Arabian mallistoa, mutta kuvion on maalannut joku posliinimaalausharrastaja. Mielestäni kuvio hieman mukailee Birger Kaipiaisen tunnettua Paratiisi-sarjaa.Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa emme anna hinta-arvioita esineistä, tauluista yms.Lisätietoja…
Kovin tarkkaan tätä kuvausta vastaavaa kuvakirjaa en löytänyt, mutta hieman vastaavia joissa yksityiskohdat eivät aivan täsmää:
Amrhein, Annette: Pikku pesukarhun joulukirje (2019) - Pikku pesukarhu löytää hangesta joulukirjeen, joka kotiin päästyä osoittautuu olevan hänelle itselleen.
Gliori, Debi: Pingviinipostia (2002) - Pikku Pingviini lähtee jakamaan postia isänsä puolesta, ja viimeiseksi postisäkkiin jää sinne vahingossa päätynyt hänen pikkuveljensä muna.
Jos kyseessä ei ole kumpikaan näistä kirjoista, voin välittää kysymyksen valtakunnalliselle kirjastolaisten sähköpostilistalle, josko joku siellä keksisi kirjan. Muistatko lisätietoja, esimerkiksi miten vanha kirja on tai milloin olet lukenut sen tai oliko se suomalainen vai…
Mahgrebin alueen määrittelyn löydät Wikipediasta, https://fi.wikipedia.org/wiki/Maghreb. Sen jälkeen voit tarkastaa maittain, esimerkiksi valtioiden virallisilta sivuilta tai BBC:n Country Profilesta maan kielen, esim. Tunisiassa mainitaan kieleksi arabia, https://www.bbc.com/news/world-africa-14107241. Myös Wikipediasta voit tutkia aihetta, https://en.wikipedia.org/wiki/Languages_of_Tunisia.
Marokko, https://www.bbc.com/news/world-africa-14121438
Algeria, https://www.bbc.com/news/world-africa-14118852
Voit myös tutkia Library of Congressin Country Studies, https://countrystudies.us/
Hei,
Kiitos kysymyksestäsi. Valitettavasti meillä täällä Varkauden kaupunginkirjastolla
ei ole enää mahdollisuutta digitointiin. Ja kysyin tilannetta myös Leppävirran
kirjastolta, niin ikävä kyllä se ei onnistu enää heilläkään. Joroisten kirjaston
kotisivuilla sanotaan, että siellä se on vielä mahdollista, ja asian tarkistettuani
sainkin vahvistuksen.
Joroisten kirjaston yhteystiedot:
Mutalantie 3 A
79600 Joroinen
040 017 6166
kirjasto@joroinen.fi
Yst. terv.
Virpi Naumanen
Jyväskylän kaupunginkirjastosta on saatavissa vain tämän ja viime vuoden Psykoterapia-lehtiä.
Jyväskylän yliopiston kirjaston kokoelmakeskuksesta voi tilata kyseisen lehden Yliopiston Lähde-kirjastoon lukusalikäyttöön.
Lähteen yhteystiedot: https://jyu.finna.fi/OrganisationInfo/Home?id=JYU#86047
Olympiakisojen seiväshypyssä on suurin ero voittajan ja hopealle sijoittuneen välillä ollut miesten sarjassa Antwerpenissa 1920, 39 cm:1. Frank Foss USA 409 cm (ME)2. Henry Petersen DEN 370 cmNaisten sarjassa suurin ero syntyi Pekingissä 2008, 25 cm:1. Jelena Isinbajeva RUS 505 cm (ME)2. Jennifer Stuczynski USA 480 cm
Sosiaaliteknologiaan/sosiaalitekniikkaan kuuluu sosiaalitoimen hoitamien palvelujen edistämiseen käytettävät laitteet ja menetelmät sekä niiden käytönosaaminen. Näitä ovat mm. asunnon esteettömyysratkaisut, toimintarajoitteisen henkilön nostolaite tai vaikkapa turvapuhelin.Lisätietoa esim.Vanhustyön keskusliitto ja Jaana Leikas. Ikäteknologia. 1. p. [Helsinki]: Vanhustyön keskusliitto, 2014.Nordlund, Marika, Lea Stenberg, Kristina Forsberg, Jaana Nykänen, Paula Ranta, ja Anne Virkkunen. Ikäteknologian Monimuotoinen Maailma: KÄKÄTE-projektin Loppuraportti. Helsinki: Vanhustyön keskusliitto : Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto, 2014.
Voimistelutossujen keksijästä ei löydy tarkkaa, historiallisesti dokumentoitua tietoa. Niiden kehitys liittyy voimistelun historiaan, eli sopivat jalkineet ovat muotoutuneet ajan myötä vastaamaan voimistelijoiden tarpeita. Näin ollen voidaan olettaa, että saksalaisella Friedrich Ludwig Jahnilla, jota pidetään nykyaikaisen voimistelun isänä, oli 1800 -luvun alkupuolella todennäköisesti oma osuutensa varhaisten voimisteluvarusteiden kehityksessä.Lähteet: Suomela, Klaus: Urheilun maailmanhistoria (1953)Kanerva, Juha ; Tikander, Vesa: Urheilulajien synty (2012)
