Liisa Mäntymiehen (Suurla 1975-1992) kirjan ”Neitsyt Marian kuva-albumi” (1995) luvussa ”Äiti ja poika” kerrotaan mm. Kaanan häistä, mutta aiheeseen liittyvää runoa en hänen teoksistaan löytynyt. Mäntymiehellä on muutakin kirjallista tuotantoa, hän mm. kirjoitti kolumneja noin kahteenkymmeneen lehteen. Varmuudella kysymykseen on näin ollen vaikea vastata.Muistaisikohan joku lukijoista kyseisen runon? Alla linkki Liisa Mäntymiehen (1947-2025) muistokirjoitukseen Helsingin Sanomissa:https://www.hs.fi/muistot/art-2000011226492.html
Ison härän runoa käsitelevät mm. akateemikot Martti Haavio teoksessa Karjalan jumalat (WSOY 1959) ja Anna-Leena Siikala teoksessa Itämerensuomalaisten mytologia (SKS 2012). Mahdollisesti aihetta sivuaa myös emeritusprofessori Juha Pentikäinen teoksessa Kalevalan mytologia, mutta tätä en päässyt tarkistamaan teoksen ollessa lainassa.
Viron sotamuseon Eesti ohvitserid 1918-1940 -tietokannasta löytyy teloitetut upseerit, mutta tietokanta ei nähdäkseni mahdollista meriupseerien suodattamista erilliseksi listaksi. Teloitetut meriupseerit löytyvät nimellä hakemalla myös Eesti Kommunismiohvrid 1940–1991 -muistomerkin tietokannasta, mutta meriupseerien suodattaminen erilliseksi listaksi ei näyttäisi olevan tässäkään mahdollista. Tietokannan lähteissä mainittu Peter Kaasikin koostama luettelo Kommunistliku terrori läbi hukkunud Eesti ohvitseride nimestik ei ole virolaisten kirjastojen Ester-tietokannan perusteella julkaistu. Mahdollista erillistä meriupseerien listausta voisi yrittää tiedustella esimerkiksi Viron historiallisen muistin instituutista: https://…
Finna-hausta löytyy hakusanalla Raasakka oy ja rajauksella aiheeseen pari tulosta. Linkki hakutulokseen.Molemmat aineistot löytyvät Helsingin työväenarkistosta, jossa niitä voi käydä lukemassa. Linkki Työväenarkistoon.Toivottavasti aineistosta löytyy vastauksia. Kenties myös joku tämän palvelun lukijoista voi auttaa?
Mika Toivasen säveltämästä ja Sinikka Svärdin sanoittamasta laulusta "Matka" ei ole ilmeisesti julkaistu lainkaan nuottia. Kappaleen soinnut voi löytää esimerkiksi Chordify- tai ChordU-sivustoilta
Todennäköisesti laulu on suomenkieliseltä nimeltään "Leipuri", mutta täysin varma en voi olla, koska nuotti "Laula äiti kanssamme! III, 21 pientä laulua" (Helsingin Uusi Musiikkikauppa, K. G. Fazer, [1910]), johon laulu sisältyy, on vain Kansalliskirjaston kokoelmassa tilattavissa lukusalikäyttöön. Se sisältää Alice Tegnérin säveltämiä lauluja, jotka on "Suomen lasten iloksi mukaellut Edit Polón". Laulu alkaa: "Tääll' leipoo leipuri niin taitavasti". Alkuperäisteos "Sockerbagaren" on ilmestynyt Alice Tegnérin nuotissa "Sjung med oss, mamma! III".Tegnér, Alice: "Sjung med oss, mamma! III":https://carkiv.musikverk.se/www/fore2020/Tegner_Alice_Sjung_med_oss_mamma_3_rost_piano.pdfTegnér, Alice: "Laula äiti kanssamme! III" (Kansalliskirjaston…
Keskustelin tästä kysymyksestä Pasilan kirjaston kukkaisihmisten kanssa ja totesimme yhteisellä kokemuksella, että daalian kasvatus ainoastaanasuinhuoneessa on toivoton yritys. Daalia on upea kukka, joka vaatii kasvattajaltaan moninaisia toimenpiteitä. Mm. juurakot pitää syksyllä nostaa maasta ja niitten säilömiseksi seuraavaan kesään täytyy olla hyvä kellari. Netissä on paljon tietoa daalian kasvattamisestä.
Arvo Rydberg hyväksyttiin opiskelijaksi Kajaanin seminaariin vuonna 1925 ja hän valmistui sieltä kansakoulunopettajaksi vuonna 1930 (Kajaani 21.8.1925; Uusi Suomi 8.6.1930).Sanomalehdistä löytyvien tietojen perusteella Rydberg toimi opettajana 1930-luvulla ainakin näissä kouluissa:1930: Mäntylän kansakoulu1934: Tervasalmen kansakoulu1938: Itäjärven kansakouluDigitoidut sanomalehdet eivät ulotu 1940-luvulle, joten siltä ajalta tietoa ei ole.
Samaa asiaa on kysytty englanninkielisellä Doors-keskustelupalstalla, ja vastauksen mukaan pätkät ovat Edward S. Curtisin elokuvasta "In the land of the head hunters" (1914):https://www.reddit.com/r/thedoors/comments/16rxqpt/original_source_of_the_american_native_pplElokuvasta käytetään myös nimeä "In the land of the war canoes". Tämä mykkäelokuva ei ole dokumenttielokuva. Se löytyy verkosta. Siitä on tehty myös restauroituja versioita. In the land of the head hunters (elokuvan kesto 40:05):https://www.youtube.com/watch?v=73u7eugbbu8 Elokuvan restauroitu versio, johon on lisätty John Brahamin elokuvan esitykseen säveltämä musiikki (elokuvan kesto 1:06:34):https://www.youtube.com/watch?v=IcRXw4fdyYE Return to the land of the…
Voisin suositella kokeilemaan näiden kirjailijoiden teoksia, ovat samantyyppisiä: Jo Nesbø, Jussi Adler-Olsen, Stefan Ahnhem, Erik Axel Sund ja suomalaisista Max Seeck.
Jos ei nyt ihan romahda , niin kaikki ainakin tuntui mielettömältä Veijo Meren Mannerheim-kirjassa sivulla 179.Mannerheim oli kuumeinen 39,5, sairaalahoidon tarpeessa ja hänen on pakko ratsastaa. Kaiken huipuksi hänen kouluttamansa oma hevonen ammutaan kuoliaaksi hänen altaan.TEKIJÄ Meri, VeijoTEOS C. G. Mannerheim, Suomen marsalkka / Veijo Meri ; [työryhmä: Sampo Ahto, Tarmo Mäki-Kuutti, Mauno Saari] ; [asiantuntijat: Yrjö Blomstedt, Matti Klinge]PAINOS 4. painos - 6. painos 2003Julkaisutiedot Porvoo : WSOY, 1994ULKOASU 468 sivua : kuvitettu
Saksalaisen säveltäjän Engelbert Humperdinckin lauluteoksista löytyy suomeksi ainakin "Lasten iltarukous", Hilkka Norkamon käännös oopperan Hannu ja Kerttu laulusta "Abends will ich schlafen gehen".Jos tarkoitat englantilaista laulajaa Arnold Dorseya, hänen esittämistään sävellyksistä on levytetty suomeksi ainakin seuraavat:"Can't Help Falling in Love" nimellä "Jos alkaa saan uudestaan", suomennos Sauvo Puhtila."Can't Take My Eyes off You" nimellä "Kai vielä katsoa saan", suomennos Jyrki Lindström."The Last Waltz" nimellä "Viimeinen valssi", suomennos Jyrki Lindström."Man without Love" nimellä "Milloinkaan en löydä samanlaista", suomennos Juha Vainio."Quando quando quando" nimellä "Milloin milloin milloin", suomennos Kari Tuomisaari."…
Museoviraston sivuilta voit lukea Kumpulanlaakson kiviaidasta. Tarkkaa syntyä ei tunneta: "Karttojen tai ilmakuvien perusteella kiviaitojen ikään ei tule selvyyttä, mutta todennäköisesti ne eivät ole 1800- tai 1900-lukua vanhempia." Kumpulanlaakson kiviaitaKumpulan kartanon maa-alueet olivat laajoja, joten raja-aidasta ei liene kysymys. 1840-luvulla kartanon maat olivat pinta-alaltaan yli neljä neliökilometriä. Rajojen sisäpuolelle jäivät mm. sellaisten nykyisten kaupunginosien alueet kuin Hermanni, Toukola, Kumpula, osa Käpylää ja palanen Vanhan kaupungin rantaa. Aleksi Neuvonen, Kronikka Kumpulasta 1993, s. 4.
Arkki on kappalemitta, joka tarkoittaa yksittäistä suorakulman määrämittaan leikattua paperia. Paperia voidaan mitata arkeissa, kirjoissa ja riiseissä.Krossi taas on kappalemitta, johon mahtuu 12 tusinaa eli 144 kappaletta.Koska arkki on yksi kappale ja krossi 144 kappaletta, yksi krossi on 144 arkkia. Arkille voi toki sijoittaa useita pieniä kappaleita, ja niitä voisi olla kuvitteellisessa tapauksessa yksi krossi eli 144 kappaletta. Arkin ja krossin välillä ei kuitenkaan ole yleistä muuntosuhdetta.Lähteet: Tiima, tiu, tynnyri : miten ennen mitattiin : suomalainen mittasanakirja. Turun museokeskus, 2015. 7. uudistettu ja täydennetty painos. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/krossi https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/…
Valitettavasti en löytänyt kysyttyä tietoa käytettävissäni olevista lähteistä. Kansalliskirjaston digitoimat Aamulehdet ovat vapaasti verkossa luettavissa vuoteen 1939 saakka. 7.10.1934 lehdessä on julkaistu mainos, jossa kerrotaan sairaalan synnystysosaston lääkärin olevan tri Malmio (ks. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1721988?term=L%C3%A4%C3%A4k%C3%A4ri&term=Tampereen%20Yksityissairaala&page=1, mainos etusivulla). Tämä on siis tilanne kymmenen vuotta ennen kysyttyä ajankohtaa.Tampereella vanhoja Aamulehden vuosikertoja on mahdollista tutkia mikrofilmeinä pääkirjasto Metsossa. Mikrofilmiskannerin voi varata etukäteen käyttöönsä joko kirjaston laitteiden ajanvarausohjelmassa tai ottamalla yhteyttä…
Satakunnan työllisyysalueen muodostavat Harjavalta, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kokemäki, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Siikainen ja Ulvila. Satakunnan työllisyysalueen vastuukuntana toimii Porin kaupunki.https://www.pori.fi/tyo-ja-yrittaminen/satakunnan-tyollisyysalue/
HeiKyseessä on varmastikin vanha kansanlaulu ja kansansävelmä " Sä kasvoit neito kaunoinen" ja sen toinen säkeistö, joka alkaa "Lapsuutes ajan hellimmän, sä leikit kanssani" ja jatkuu muuten kuvaillulla tavalla. Tieto löytyi ja varmistui teoksesta 78.31 Partiolaulukirja (6. painos, 1985)Lisäyksenä kerrottakoon, että kyseessä on kyseisen laulun modernimman version sanoitus. Alunperin kansanlaulu on kulkenut nimellä "Lapsuudenmuisto" ja se on kerätty 1870-luvulla Nurmeksen suunnalta, P. J. Hannikaisen toimesta. Tuon version sanoitusta Hannikainen piti siihen aikaan sopimattomana. Säveltä puolestaan kauniina. Tämä tieto löytyy laulukirjasta; 78.31209 Pajamo, Reijo - Koulun laulutunnilla, sivuilta 82-83.
Lääkärintarkastusohjesääntö (L.T.O.) : 1943 löytyy digitoituna Doriasta. Sen perusteella A II 3 olisi "Pienikasvuisuus, kääpiökasvu (Nanismus primordialis, hypophyseogenes, thyreogenes, chondrodrystrophia s. schondroplasia). Pituus vähintään 152 cm, ruumiinrakenne sopusuhtainen, henkinen kehitys säännöllinen." A II luokkaan määrättiin yleensä "tarkastettava, joka on taistelukelpoinen rintamaoloissa,, mutta jonka palveluskelpoisuutta jokin vähäinen rakennevirhe, vika, vamma tai sairaus rajoittaa."
