Osoitteesta helmet.finna.fi voi tarkennetulla haulla hakea esimerkiksi asiasanoilla "jännityskirjallisuus" ja "kolmiodraama" teoksia. Haku kannattaa rajata aineistotyypiltään kirjoihin ja myös kielirajausta on hyvä käyttää. (Tässä tapauksessa suomi ja englanti.) Julkaisuvuoden rajaaminen vaikuttaa toki myös hakutuloksiin. Tässä muutamia ehdotuksia:Anna Ekberg - Uskottu nainen Clare Leslie Hall - Missä maa murtuuSaara Kesävuori - Keskeneräinen kuolemaAnnamari Marttinen - Mitä ilman ei voi ollaJenny Kangasvuo - Hiukset takussaTarryn Fisher - The opportunist Terry Wayne - The Winner
"Voi, che sapete" on Cherubinon aaria Mozartin oopperasta "Figaron häät" (Le nozze di Figaro, KV492), sen toisesta näytöksestä. Nuotinnos lauluäänelle ja pianolle sisältyy koko oopperan pianopartituuriin ja myös lukuisiin laulu- ja aariakokoelmiin, esimerkiksi seuraaviin:Arien-Album : berühmte Arien : mit Klavierbegleitung. Für Sopran (Peters, [19-?])Audition songs for female singers. Classical greats : ten classical songs and arias ideal for auditions (Wise, 2006)Operatic anthology : celebrated arias from operas by old and modern composers : in five volumes. Vol. 2 : mezzo-soprano and alto (Schirmer, [19-?])Nuotteja löydät myös verkosta, esimerkiksi Petrucci Music Librarysta (https://imslp.org), esimerkiksi:https://ks15.imslp.org/files/…
Barbara Kramer on kirjoittanut vuonna 2003 englanninkielisen elämäkerran Toni Morrisonista.Kirjan nimi on Toni Morrison : a biography of a nobel prize-winning writer. Valitettavasti kirjaa ei ole suomalaisissa kirjastoissa. Linkki WorldCat hakutulokseen. Kirjan voisi tilata kaukolainana tai amazon.com kaupasta.Morrison on itse kirjoittanut esseekokoelman elämästään, Toiseuden synty : rodusta, rajoista ja kirjallisuudesta. Linkki helmet hakutulokseen.
En löytänyt tietoa, että kyseisestä teoksesta olisi tulossa ainakaan lähiaikoina suomennosta. Voit halutessasi tiedustella asiaa suoraan kustantajilta, mutta ennakkotietoa suomennoksesta ei löydy. Fernando J. Múñezilta ei ole muitakaan suomennettuja teoksia, joten on vaikea sanoa mikä kustantaja olisi todennäköisin julkaisija suomennokselle jos sellainen on suunnitteilla.Jos haluat suomennoksen puuttuessa lukea kirjan englanniksi, teosta on hankittu Helmet-kirjastoon, josta se on myös mahdollista saada kaukolainaan muihin Suomen kirjastoihin. Kaukolainat ovat yleensä maksullisia, hinnasto vaihtelee eri kirjastoissa. Vaihtoehtoisesti voit tehdä teoksesta hankintapyynnön omaan kirjastoosi.Jos käännetty espanjalainen kirjallisuus kiinnostaa…
Junanvaunujen ulkopuolella oli ennen vanhaan portaita ja muita ulokkeita, joissa oli mahdollista seistä junan liikkuessakin, ks. kuva. "Jäniksenä" matkustaminen on ollut rautateillä aina tuttua, ks. esim. Uusi Rautatielehti 15.1.1912 tai Kansan kuvalehti 30.6.1933. En löytänyt mainintaa pummilla matkustamisesta juuri portailla seisten, mutta varmasti se oli mahdollista.Rautatiemuseosta kerrottiin seuraavaa: Ilman lippua / pummilla (tai ”pommilla”, kuten nähtävästi ennen sotia puhuttiin) on pyritty matkustamaan junaliikenteessäkin eri tavoin ja hyvin pitkään, ellei aina. Ilmiö ei ole siis millään tavoin uusi.Tästähän löytyy esimerkkejä vanhemmista lehdistä:”Neljä pinnaria matkusti vaunun katolla Savonlinnasta Pieksämäelle” (Sisämaa, 2.…
Tässäpä muutamia ajatuskarttasovelluksia:CryptPad- Avoimen lähdekoodin ratkaisu päästä päähän -salauksella- Puhuu suomea- Rekisteröityminen ei ole pakollista- Dokumentteihin pääse linkillä ja erilaisia dokumenttityyppejä on tarjolla paljonPadlet- Virtuaalinen valkotaulu, johon käyttäjät voivat lisätä tekstiä, kuvia, videoita, linkkejä ja tiedostoja- Erilaisista Padlet-malleista voit valita käyttötarkoitukseen sopivan pohjan- Helppo, soveltuu kevyeen ideointiin tai opetukseen- Ei kannata syöttää mitään yksityisempää tai tietoturvaa vaativaaMindmup- Selainpohjainen ja hyvin suoraviivainen- Yhteiskäyttö + tallennus esim. Google Driveen- Selkeä ja käytännöllinenMuita ajatuskartatsovelluksia, ks. Mestariharjoituksia
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa ei saa tekijänoikeussyistä jakaa kokonaisia runoja, mutta löydät etsimäsi runon Lauri Viidan teoksesta Betonimylläri. Se on kokoelman avausruno, tunnetaan vain nimellä "Runo". Ensimmäinen säe kuuluu "Kerran alla merenpainon".
Katriina Murtomaa on säveltänyt ja sanoittanut neljä laulua, joissa kaikissa on sama melodia ja samat muistamasi alkusanat. Laulut ovat "Kiiltomadon sadelaulu", "Kiiltomadon tähtilaulu", "Kiiltomadon kynttilälaulu" ja "Kiiltomadon joululaulu". Nämä laulut sisältyvät nuotteihin Murtomaa, Katriina: "Kiiltomato laulupolulla = Lysmasken på sångarfärd" (WSOY, 1998) ja Murtomaa, Katriina: "Kiiltomato laulupolulla : opas" (WSOY, 2000). Nuoteissa on myös laulujen ruotsinkieliset sanat.
Tämä Sotilaspojan uni -niminen runo on sanoittaja, radiotoimittaja ja kirjailija Reino Palmrothin (1906-1992) käsialaa. Hänet tunnettiin nimimerkeillä Reino Hirviseppä ja Palle. Runo on julkaistu Reino Hirvisepän teoksessa Isänmaa: runoja ja lauluja aseveljille ja kotirintamalle. Runo, tai ainakin osa siitä, löytyy myös Aseveli-lehdestä Kansalliskirjaston digitoiduista aineistoista. Aseveli 2/1939, s.4
Kyseessä saattaa olla Kustaa Vilkunan sedän Kyösti Wilkunan kirjoittama Viimeiset luostarin asukkaat. Kirja on historiallinen romaani ja sijoittuu 1500-luvun uskonpuhdistuksen ajalle. Suuri osa kirjan tapahtumista sijoittuu Naantalin luostariin.Kirja löytyy Vaski-tietokannasta Vaikea tie ; Viimeiset luostarin asukkaat | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastot
Tämä joulunuotti löytyy F-kustannuksen nuottikirjoista: Suuri joululaulukirja, Kauneimmat joululaulut, Valkea joulu ja Suuri toivelaulukirja 18. Tähän kysymykseen vastaamisessa olisi voinut auttaa myös lähin kirjasto, josta kannattaa tiedustella näitä nuotteja.
Suomi on useana vuonna peräkkäin valittu maailman onnellisimmaksi maaksi YK:n World Happiness Report -raportissa:Muun muassa seuraavat tekijät ovat edesauttaneet Suomen kärkisijoitusta kyseisen raportin paremmuusjärjestyksessä:Korkea elintaso: Suomi sijoittuu korkealle bruttokansantuotteella mitattuna, mikä tarkoittaa, että ihmisillä on hyvä taloudellinen tilanneSosiaalinen tuki: Suomalaiset kokevat saavansa tukea yhteisöltään ja läheisiltäänVapaus: Suomessa on korkea henkilökohtainen vapaus tehdä elämänvalintojaTerveys: Suomalaisilla on pitkä elinajanodote ja hyvä terveydenhuoltojärjestelmäKorruption vähäisyys: Suomi on yksi maailman vähiten korruptoituneista maistaLuottamus instituutioihin: Suomalaiset luottavat vahvasti yhteiskunnan…
Kyllä. Varroapunkkia on tavattu Suomenkin mehiläistarhoilla 1980-luvulta alkaen. Suomalaiset mehiläistarhaajat ja Ruokavirasto tekevät aktiivisesti työtä varroapunkin torjumiseksi. Ahvenanmaa on ollut EU:n komission päätöksellä virallisesti vapaa varroapunkkitartunnoista. Heinäkuussa 2021 Ahvenanmaan koillisosassa sijaitsevassa Brändön kunnassa kuitenkin todettiin varroatartunta kahdella mehiläistarhalla. Ruokavirasto seurasi tilannetta.Lähteet:Meihiläistaudit - Suomen mehiläiskasvattajien liittoVarroapunkkiVarroapunkki Ahvenanmaalla
Mika Waltarin lehdissä olleita matkakertomuksia on ilmestynyt "Matkakertomuksia - Mika Waltarin matkassa 1927-1968" WSOY 1988. Waltarin matkakirjoja ovat "Lähdin Istanbuliin - totta ja tarua Euroopasta 1947" WSoy 1948 ja "Yksinäisen miehen juna " Wsoy 1929.
20.12.1979 oli torstai.Tuon päivän Helsingin Sanomat kertoo, että sää oli Etelä-Suomessa laajoilla alueilla selkeää. Lämpötila oli -15 ja - 25 asteen välillä. Rannikolla pilvisyys kuitenkin lisääntyi ja paikoin oli heikkoa lumisadetta, lämpötila oli enimmäkseen -7 ja -13 asteen välillä.HS/Aikakone
Oheisista lähteistä kerätyn tiedon mukaan jäähdytysvettä ei päästetä takaisin järveen vaan se kierrätetään. Lämmennyt vesi voidaan jäähdyttää uudelleen kierrättämällä se takaisin kaukojäähdytyslaitokselle, jossa järvestä tuotava kylmä vesi (tai tarvittaessa vedenjäähdytyskoneet ja lämpöpumput) viilentää sen uudelleen, tai ohjata veden lämmönnousu kaukolämpöverkkoon, jossa lämpöä voidaan hyödyntää eri kohteiden lämmityksessä.Kuopiossa toimii harvinainen vapaajäähdytysjärjestelmä - www.sahkoviesti.fiYmpäristöystävällistä kaukojäähdytystä Savilahden alueen kiinteistöille – KestävyysloikkaItä-Suomen yliopisto osaa tarvittaessa vastata alueen ympäristötutkimukseen liittyviin kysymyksiin : Ympäristö- ja biotieteiden laitos | Itä-Suomen yliopisto
Lentobensiiniä käytetään lähinnä pienkoneissa, helikoptereissa ja vanhoissa potkurikoneissa. Lentobensiinissä on lisäainetta, yleensä lyijytetraetyleeniä, jota ei moottoribensiinissä ole enää käytetty. Lisäaineella saavutetaan suurempi oktaaniluku, minkä ansiosta polttoaineesta saadaan irti enemmän energiaa ja estetään itsesytytys. Pienkoneiden moottoreissa voidaan käyttää moottoribensiiniä, mutta tehokkaampiin moottoreihin niiden oktaaniluku ei riitä. Lyijy myös voitelee moottorin venttiilejä, ja tietyt lentomoottorit vaativat tätä toimiakseen tehokkaimmin. Lentobensiinin höyrynpaine on myös pienempi kuin moottoribensiinillä. Korkeammalla lennettäessä ilmanpaine alenee ja moottoribensiini voi alkaa höyrystyä. Kaasukuplat…
