Jamppa Tuomisen levyttämän "Tähdenlento"-kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Jukka Koivisto. Kappale alkaa: "Tuntuu niinkuin tuhat vuotta mä kulkenut oisin".Jamppa Tuominen on levyttänyt myös kappaleen "Tähden lento" (tai joissakin julkaisuissa "Tähdenlento"), jonka on säveltänyt ja sanoittanut Reijo Lumisalmi. Se alkaa: "Kerran kun mä matkallain".Lähde:Kansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fi
Valitettavasti uudemmista runoista ei ole olemassa noin kattavaa tietokantaa.Vanhempia runoja voi hakea esim. Runosto.net tai Suomen kansan vanhat runot -sivustolta.Ehkä joku lukija muistaa mikä runo olisi kyseessä.
Lähettämäsi sitaatti on William Butler Yeatsin esseestä The philosophy of Shelley's poetry (teoksesta Ideas of Good and Evil, 1900).Valitettavasti teoksesta ei ole suomennosta. Mainitsemasi sitaatti sisältyy kyllä esimerkiksi Hannu-Pekka Björkmanin teokseen Valkoista valoa (2012, s. 26), mutta Björkman ei mainitse lähdettä."I think too that as he knelt before an altar, where a thin flame burnt in a lamp made of green agate, a single vision would have come to him again and again, a vision of a boat drifting down a broad river between high hills where there were caves and towers, and following the light of one Star; and that voices would have told him how there is for every man some one scene, some one adventure, some one picture that is the…
Detroit Red Wings selvisi vuosina 1967-72 vain kerran pudotuspeleihin, 1969-70, ja putosi silloinkin jo neljännesfinaaleissa, joten voidaan sanoa, että seura ei ollut NHL:n aatelia. Vielä kaudella 1965-66 Detroit pelasi Stanley Cupista häviten kuitenkin Montreal Canadiensille. 1967–68 Detroit Red Wings season - Wikipedia1968–69 Detroit Red Wings season - Wikipedia1969–70 Detroit Red Wings season - Wikipedia1970–71 Detroit Red Wings season - Wikipedia1971–72 Detroit Red Wings season - Wikipedia1966 Stanley Cup Final - Wikipedia
Voisit kokeilla etsiä sopivaa monologia esimerkiksi näistä romaaneista:Franny ja Zooey / J. D. Salinger (klassikko nuoruuden murroksesta uskonnollis-filosofisella pohjasävyllä)Lasienkeli / Marja Aho (nuortenromaani särkymisestä, ystävyydestä ja toivosta, sisältää rankkoja teemoja)Nora & Alicia / Cecilia Samartin (rakkautta, surua, koti-ikävää Havannassa)Runoilija X / Elizabeth Acevedo (säeromaani, joka peilaa nuoruuden epävarmuuksia)Tarkista saatavuus Helmet-kirjastosta.
Se näyttää olevan idätetyistä soijapavuista valmistettua tofua, https://shop.vegetableandbutcher.com/blogs/more-than-food/what-is-sprou… Soijapavut lähtevät kasvattamaan itua, kun niitä liotetaan.Tofun saatavuudesta voi kysyä esimerkiksi Vegaanihaasteesta, https://vegaanihaaste.fi/, info@vegaanihaaste.fi
Väestön liikehdintään lienee ollut useita syitä. Kirkon roolia sodanjälkeisessä Itä-Karjalassa voi tutkia esim. perehtymällä Aarne Ylä-Jussilan väitöskirjaan Heimo, uskonto ja isänmaa: kirkollinen kansallistamistoiminta Itä-Karjalassa 1941–1944 (2020). Se on luettavissa vapaasti verkossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-3569-4
Talvi- ja jatkosodan muistoristejä sivutaan usein alan kirjallisuudessa, laveimmin Lauri Jäntin ja Christer Karnilan teoksessa Kunniamerkit ja niiden käyttö (WSOY 1991). Teoksessa kerrotaan jatkosodan muistoristien lyöttämisen tulleen mahdolliseksi vasta noin kymmenen vuotta sodan päättymisen jälkeen, ja ensimmäisenä 1953 valmiiksi saatiin Rukajärven suunnan muistoristi. Perässä seurasi rannikkojoukkojen muistoristitoimikunta, ja 1955 17.D, 8.D. ja 9.D. Tällöin havahduttiin lyöttämisperusteiden vakiintumattomuuden, heraldisen asun häilähtelyn ja käyttöohjeitten puutteen aiheuttamiin ongelmiin. Näitä haasteita ratkomaan perustettiin 1956 jatkosodan muistoristien keskustoimikunta ja jalkaväenkenraali E. Heinrichsin johtama jatkosodan…
Valitettavasti en löytänyt vuoden 1929 kuolinsyiden luokituksesta tuota numeroa. Voisiko se olla yhdistelmä kahdesta numerosta? Linkki Karoliinisen instituutin sivuille. ja Linkki Manual of the International List of Causes of Death Based on the FourthKyseessä voi olla myös kirjausvirhe, sillä en löytänyt numeroa myöhemmistäkään koodistoista. Linkki med.ki.se ja Linkki https://www.cdc.gov/nchs/hus/sources-definitions/cause-of-death.htmKenties asiaa voisi vielä kysellä Suomen lääketieteen historian seurasta. Linkki sivustolle.
Hei,En löytänyt tietoa, että Helene Schjerfbeck olisi käynyt koskaan Alankomaissa. Hän matkusti kyllä uransa aikana Euroopassa, pääasiallisesti Ranskassa ja Englannissa, mutta myös esim. Wienissä ja Firenzessä. 1900-luvun alkupuolella hän sai enemmän kosketusta moderniin taiteeseen, ja hän kirjoitti taiteilijatovereilleen esimerkiksi alankomaalaisesta Vincent van Goghista. Sen enempää en tiedä, tunsiko hän hollantilaista taidetta.Lisää tietoa Helene Schjerfbeckistä voit saada alla olevasta lähdelinkistä, tai esimerkiksi Lena Holgerin kirjoittamasta kirjasta Helene Schjerfbeck vuodelta 2016.Lähde: https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/4115
Valitettavasti tilanne on se, että käytyäni läpi kaikki Celanin teosten suomennokset sekä antologiat, joissa luetteloidemme mukaan on Celanin runoja, ei tätä runoa löytynyt. En löytänyt sitä myöskään ruotsin kielellä. Ruotsinnoksista on vielä tarkastamatta Det sena verket, joka oli lainassa ja jonka saan käsiini vasta, kun se palautetaan. Runo löytyy verkosta saksaksi, ranskaksi ja englanniksi, Lob der Ferne (Eloge du lointain), https://poetrysociety.org/assets/homepage/Paul-Celan.pdf ja lisäksi italiaksi ja portugaliksi, https://lyricstranslate.com/en/lob-der-ferne-praise-distance.html
Se on julkaistu alunperin teoksessa "Der Sand aus den Urnen”. Tuota kokoelmaa ei ole suomennettu.
Ehdotan, että kysytte vielä…
Valitettavasti emme löytäneet nimeä tälle iskelmälle. Muistaisikohan joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja kappaleesta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Keravan kaupunginkirjastoon näyttää ilmestyvän Talouselämä-lehti. Lainattavissa on sekä tämän vuoden, että vuoden 2024 numerot.Täältä voi katsoa lisätietoja.
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Juha Ruusalolta tai Ruutsalosta ei ole elämäkertaa tai muutakaan kirjaa.https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Osoitteesta helmet.finna.fi voi tarkennetulla haulla hakea esimerkiksi asiasanoilla "jännityskirjallisuus" ja "kolmiodraama" teoksia. Haku kannattaa rajata aineistotyypiltään kirjoihin ja myös kielirajausta on hyvä käyttää. (Tässä tapauksessa suomi ja englanti.) Julkaisuvuoden rajaaminen vaikuttaa toki myös hakutuloksiin. Tässä muutamia ehdotuksia:Anna Ekberg - Uskottu nainen Clare Leslie Hall - Missä maa murtuuSaara Kesävuori - Keskeneräinen kuolemaAnnamari Marttinen - Mitä ilman ei voi ollaJenny Kangasvuo - Hiukset takussaTarryn Fisher - The opportunist Terry Wayne - The Winner
Outi-kirjastoista löytyy Erik Lindströmin sävellyksiä -kokoelma, jossa on myös Virran viemää -kappale. Nuottikokoelman voi kaukolainata, kysy kaukolainaamisesta omasta kirjastostasi. https://finna.fi/Record/outi.322393Nuotti on myös Kansallisarkistossa ja Musiikkiarkistossa, mutta tuo Outi-kirjastojen nuotti on helpoiten saatavissa.
"Voi, che sapete" on Cherubinon aaria Mozartin oopperasta "Figaron häät" (Le nozze di Figaro, KV492), sen toisesta näytöksestä. Nuotinnos lauluäänelle ja pianolle sisältyy koko oopperan pianopartituuriin ja myös lukuisiin laulu- ja aariakokoelmiin, esimerkiksi seuraaviin:Arien-Album : berühmte Arien : mit Klavierbegleitung. Für Sopran (Peters, [19-?])Audition songs for female singers. Classical greats : ten classical songs and arias ideal for auditions (Wise, 2006)Operatic anthology : celebrated arias from operas by old and modern composers : in five volumes. Vol. 2 : mezzo-soprano and alto (Schirmer, [19-?])Nuotteja löydät myös verkosta, esimerkiksi Petrucci Music Librarysta (https://imslp.org), esimerkiksi:https://ks15.imslp.org/files/…
