Laulu "Antti laskee tähtiä" alkaa: "Antti katsoo tähtiin, on huivi kaulassaan". Laulun alkuperäinen nimi on "Anton räknar stjärnor". Sen on säveltänyt ja sanoittanut Finn Zetterholm. Suomenkieliset sanat on tehnyt Kari Tuomisaari. Laulu sisältyy nuottiin "Musica : oppilaan kirja. 1-2" (Warner/Chappell Music Finland, 1995). Sen ovat toimittaneet Anne Lindeberg-Piiroinen ja Juha Tynninen.
Munuaisen luovuttajista löytyy tilastotietoa vuodesta 1964, jolloin ensimmäinen munuaisensiirto tehtiin Suomessa. ”Ensimmäinen munuaisensiirto elävältä luovuttajalta tehtiin Suomessa vuonna 1964. Elinsiirtorekisterin mukaan Suomessa 713 henkilöä on toiminut munuaisluovuttajana vuoden 2023 loppuun mennessä, ja elossa heistä on noin 600. Koska munuaisten loppuvaiheen vajaatoimintaa sairastavien määrä lisääntyy maassamme, munuaisensiirtoa odottavia on yhä enemmän. Lähes 400 potilasta odottaa siirrettä, ja useita potilaita kuolee vuosittain elinsiirtoa odottaessaan.” Linkki Duodecim.Suurin osa munuaisista saadaan kuolleilta luovuttajilta. Vuonna 2023 eläviä luovuttajia oli vain 45 ja siirtoja tehtiin 321. Tilasto ei kerro onko munuaisen…
Voisikohan tämä olla Mitsumasa Annon Kuningas, joka rakasti suuria asioita, joka löytyy Lastenkirjainstituutin tietokannasta hakusanoilla aihe kuninkaat, luokitus 85.22, julkaisuaika 1970-1989? Siellä sitä kuvataan näin: "Kuningas haluaa kaiken olevan itsellään suurempaa ja parempaa kuin muilla. Niinpä hänen täytyy syödäkin niin suurilla haarukoilla ja veitsillä, että se on jo hieman hankalaa. Suureen ruukkuun istutetusta sipulistakin kasvaa vain tavallisen kokoinen tulppaani." Hammaslääkäriä ja suuria tonkia tässä tosin ei mainita.
Kaj Chydenius on säveltänyt laulun Kuolemaantuomitun vaimo Elvi Sinervon samannimiseen runoon. Runo on teoksesta Pilvet (1944).https://archive.org/details/elvi-sinervo-pilvet-runot-1941-56/page/n5/mode/2uphttps://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5277143?sid=5298600237
Etsimäsi kirja saattaisi olla Kersti Juvan Seikkaileva leikkimökki (1956). Kirjassa Hiittisten perheen lapset lähtevät etsimään isäänsä leikkimökin näköiseksi asuntoautoksi muutetulla linja-autolla.
Aiemman Kysy kirjastonhoitaja-sivuston vastauksen perusteella kyseessä on Reino Hirvisepän "Maanpuolustajat" niminen laulu. https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-runo-yrjo-jylhan?language_content_entity=fi Etsimällä laulua sekä tekijää googlen hakukoneesta on mahdollista päästä käsiksi Kadettikunnan julkaisemaan tiedostoon, josta laulun sanat löytyvät. OUTI-verkkokirjaston mukaan "Maanpuolustajat" laulu sisältyy myös "Leijonan pojat : "lauluja sotapojille ja kotirintamalle" : sävellyskilpailun tuloksia ja muita sotatalven 1939-40 lauluja"-nuottikokoelmaan, jos laulun sanoja haluaisi tarkastella fyysiestä teoksesta käsin. OUTI-verkkokirjaston kautta teos löytyy tästä linkistä: https://outi.finna.fi/Record/outi.252823/…
Kukola-nimisiä kyliä on Suomessa useampia. Suomalaisen paikannimikirjan (2019) mukaan Pyhärannassa sijaitsevan Kukolan kylän nimi juontuu ”talonnimestä, jonka taustalla on yleiskielen sanan kukko lounaissuomalainen murremuoto kukò”. Talonnimeksi taas se on saattanut päätyä esimerkiksi henkilön lisänimestä tai paikannimestä, jonka jälkiosaan on asutuksen nimessä liitetty -la. Lähteet"Kukola". Suomalainen paikannimikirja. Kotimaisten kielten keskus & Karttakeskus, Helsinki 2019. https://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk63/SuomalainenPaikannimikirja_e-kirja_kuvallinen.pdf
Kyseessä vaikuttaisi olevan Elsa Beskowin (1874-1953) Täti Vihreä, Täti Ruskea ja Täti Sinipunainen -lastenkirja, joka on suomennettu ensimmäisen kerran vuonna 1973. Beskowia pidetään yhtenä Ruotsin lastenkirjallisuuden uranuurtajista.Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy kokoelmateos Tätien sadut, johon kyseinen kirja/tarina sisältyy. Lisäksi Täti Vihreä, Täti Ruskea ja Täti Sinipunainen on julkaistu selkokirjana.
Kyseessä oli vuosina 1988-1991 tuotettu China Beach. Sarja sijoittui amerikkalaiseen sotilassairaalaan Vietnamin sodassa. Suomessa sen ensimmäinen jakso tuli MTV1-kanavalta 15.1.1990. Sarja on uusittu 2000-luvun alussa.
Kirja ilmestyy suomeksi ensi vuoden puolella. Kirja varmasti tulee Helmet-kirjastoihin, mutta sitä ei ole vielä tilattu. Seuraa Helmetiä, pääset varaamaan kirjan heti, kun se on tilattu.Lähteet: Tammi-kustantamo
Pierre Lemaitresta ei ole kirjoitettu elämäkertaa suomeksi tai englanniksi. Lemaitre ei juuri anna haastatteluita suomalaisille (tai ilmeisesti muille kuin ranskankielisille) tiedotusvälineille, joten tietoja voi yrittää etsiä googlailemalla kirjailijan nimellä ja englanninkielisillä hakusanoilla kuten biography tai interview. Tietoa yksityiselämästä ei tosin löydy niistäkään englanninkielisistä haastatteluista, joita googlailemalla sai esiin. On myös mahdollista, että kirjailija on itse halunnut pitää yksityiselämänsä poissa haastatteluista ja siksi keskittynyt lähinnä omista kirjoistaan puhumiseen.
Enemmän tietoa voi saada etsimällä ranskankielisiä haastatteluita ja kopioimalla haastattelutekstin Googlen käännöstyökaluun. Aiemmassa…
Tuntomerkkien perusteella kyseessä lienee Léa Poolin vuonna 1999 ohjaama kanadalais-ranskalais-sveitsiläinen "Emporte-moi" (suom. "13 ja risat", engl. "Set Me Free").
Elokuva on esitetty Ylen kanavilla vuonna 2005 kahdestikin (5.5. Yle TV1, 1.11. Yle Teema). Elokuvan päähenkilöä Hannaa esittää Karine Vanasse.
Lisätietoja elokuvasta mm. Elonetissä ja IMDb:ssa.
Fono.fi:stä ei löytynyt yhtäkään, ja Violasta eli Suomen kansallisdiskografiasta, josta pitäisi löytyä kaikki tiedot, löytyi vain hänen esittämänsä kappale Pieni sana yksinkertainen.
Hei,
Kyseessä on kappale "El Cóndor Pasa (If I Could)". Kyseessä on alun perin perulaisen Daniel Alomía Roblesin 1913 säveltämä kappale, josta Simon & Garfunkel teki cover-version 1970 levylle "Bridge over troubled water".
Gornick kertoo kirjan eräässä kohdassa, miten New Yorkin City Collegessa ja sen kellarikahvilassa hän oppi kirjallisuudesta ja rakastui siihen. Oppimikseen asioiksi hän listaa muun muassa seuraavat: että Faulkner oli yhtä kuin Amerikka, että Dickens oli yhtä kuin politiikka, että Marx oli yhtä kuin seksi, että Jane Austen oli yhtä kuin kulttuurin idea, että hän itse tuli getosta, ja että D. H. Lawrence oli visionääri.Gornick, V., & Lethem, J. (2005). Fierce Attachments: A memoir. Farrar, Straus and Giroux.
Evakkojen muistamiseksi liputettiin 20.4.2025, jolloin tuli kuluneeksi 85 vuotta Karjalan liiton perustamisesta. Aloitteen liputuksesta oli tehnyt Karjalan liitto. Ainakaan toistaiseksi päivää ei ole merkitty vakiintuneiden liputuspäivien luetteloon.Valtakunnallisista liputukseen liittyvistä asioista päättää sisäministeriö. Sisäministeriölle tehdään vuosittain liputuspäiväesityksiä monista asioista. Liputusasioiden luonteeseen on kuulunut, että esitykset saattavat olla vireillä melko pitkään ministeriön harkitessa mahdollisuuksia uusien liputuspäivien vakiinnuttamiseen. Harkitessaan asiaa ministeriö pyrkii ottamaan huomioon Suomen lippu -komitean jo 1970-luvulla ilmaiseman kannan, että uusien liputuspäivien tulisi olla aiheeltaan…
