Georg Otsin esittämä Kalastajan laulu on alun perin virolainen laulu nimeltä Rannakolhoosis. Sen on säveltänyt Valter Ojakäär ja alkuperäiset sanat on tehnyt Debora Vaarandi. Suomenkielisen laulutekstin tekijä on tuntematon.
Arto Nybergin haastattelusarjaan suomalaisista taiteilijaperheistä on tehty uusia jaksoja. Uudet jaksot julkaistiin YLE Areenassa 1.6.2026 ja televisioesitykset alkoivat YLE Teema -kanavalla 4.6.2026 klo 21.00.Lähteet:Samaa sukua | Yle AreenaSeitsemän kiinnostavaa uutuusohjelmaa tuleville päiville | HS.fi (tilaajille)
Tampereen suomalaisen yhteiskoulun vuosikertomus 1911–12 osaa kertoa, että tänä lukuvuonna koulua kävi kaksi Ahoniuksen poikaa: Ejwind neljättä ja Rainer viidettä luokkaa. Rainer tuplasi V luokan, joten 1912–13 pojat olivat samalla luokalla. Veljensä lailla Ejwind jäi luokalleen viidennellä, eli lukuvuoden 1913–14 Ahoniuksen pojat olivat taas eri luokka-asteilla vuoden ikäeronsa mukaisesti: Eywind toistamiseen viidennellä ja Rainer kuudennella. Rainer jätti Tampereen yhteiskoulun VI luokan jälkeen, joten syyslukukaudella 1914 karsserirangaistuksen saanut asemapäällikkö Ahoniuksen poika on ollut Ejwind. Ejwind erosi koulusta kevätlukukaudella 1915.1911–12 Ejwindin kanssa samalla luokalla olivat myös Väinö Ahomaa sekä Aarni ja Siviä Ajo.…
PlM tarkastustoimisto: Puolustusministeriön tarkastustoimisto. Puolustusministeriö toimi talvisodan aikana pääosin Helsingin alueella.2. Pr, pikakiväärimies (18.2.1040): 2. Prikaati, toimi keväällä 1940 Kannaksella. KSS-koulu: Kaasusuojelukoulu, toimi alkuvuonna 1941 Santahaminassa. Muutti nimensä Kaasusuojelukoulutuskeskukseksi 17.6.1941.KSS materiaalitoimisto: Viittaisi kaasusuojelumateriaalitoimistoon, mutta tästä ei voi päätellä olisiko kyseessä esimerkiksi jokin kaasusuojelukoulun tai kaasuojelukoulutuskeskuksen osastoista vai esimerkiksi Päämajan kaasusuojelukomentajan alainen toimisto. Myöhempi kss-mat.tsto viittaa kuitenkin selvästi Päämajan sotatalousesikunnan alaiseen toimistoon. Sotatalousesikunta toimi kevääseen 1944 asti…
Hei, kiitos kysymyksestä. Arkistoilla, kirjastoilla ja museoilla on sovittu ja osin lainsäädännön tasolla määritelty tallennusvastuita koskeva työnjako. Arkistojen kokoelmat painottuvat asiakirjoihin, mutta niihin on tallennettu paljon myös yksityisten ihmisten ja sukujen aineistoja sekä muistitietoa. Kirjastojen kokoelmissa painopiste on erimuotoisissa julkaisuissa. Esine-, valokuva- ja taidekokoelmat painottuvat museoihin ja Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI) keskittyy suomalaiseen audiovisuaaliseen kulttuuriperintöön. Työnjaosta huolimatta arkistojen, kirjastojen ja museoiden kokoelmat ja palvelut ovat kuitenkin usein hyvin lähellä toisiaan ja yhteistyö luontevaa. Kaikilta osin tallennusvastuut eivät ole selvärajaisia…
Hei, kyseessä on varmaankin tämä kappale: Drunks & Children ja se on alun perin esitetty The Mighty Bosstones - yhtyeen albumilla Devil's Night Out (1989). The Mighty Mighty Bosstones Drunks and Children
Ei ole. Sarjan kolme ensimmäistä, 1940-luvulla ilmestynyttä osaa julkaistiin suomeksi 1950-60 -luvuilla. Neljäs osaa ilmestyi alkukielellä vasta vuonna 1983 eikä sitä ole käännetty suomeksi.Lähteet:GoodReads: https://www.goodreads.com/series/49416-the-moffatsKirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aub17299b8-2023-455c-a245-532929d6fe11
Hei,kumpaankaan kysymääsi kappaleeseen ei näyttäisi löytyvän nuottia Keski-kirjastoista tai Finna.fi -sivuston hakutuloksen perusteella muistakaan kirjastoista.
Valitettavasti kukaan vastaajista ei tunnistanut runoa näin vähistä tiedoista. Ehkä joku palstan lukijoista osaisi ehdottaa, mistä runosta voisi olla kyse? Vastauksen voi kirjoittaa kommenttikenttään.
Lempi Jääskeläisen tuotanto on listattu Kirjasammon verkkosivulla: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176028229183Voit tarkistaa Helmet-verkkokirjastosta, mitkä Jääskeläisen kirjoista ovat lainattavissa Helmet-kirjastoista. Kirjoita Helmet.fi-sivuston teoshakukenttään "Lempi Jääskeläinen", niin saat hakutuloksena seuraavaa: https://helmet.finna.fi/Search/Results?lookfor=lempi+j%C3%A4%C3%A4skel%C3%A4inen&type=AllFields
Hei, löysitkin Finnasta tiedon, että Mina Loyn runoja on ilmestynyt suomeksi runouslehdessä Tuli&Savu (4/2006, sivut 10-12). Teemu Manninen ja J.P. Sipilä ovat suomentaneet Loyn runot "Kuun Baedeker" ja "Nerouden puolustus". Mainittu Tuli&Savun numero on lainattavissa useista Vaski-kirjastoista, muun muassa Turun pääkirjastosta, jonne voi tehdä verkkokirjastossa varauksen tai tulla käymään kirjaston neuvontatiskillä. https://vaski.finna.fi/Record/vaski.639670?sid=5209917146
Minna Canthin näytelmä Työmiehen vaimo (1885) on näytelmä, eikä sitä ole kirjoitettu romaanimuotoon.https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_17392
Varmaa vastausta en valitettavasti onnistunut käytettävissäni olevista lähteistä löytämään, mutta voisiko kyseessä olla jompikumpi näistä kirjoista?Serraillier, Ian; HopeaveitsiPuolalaislasten selvitymistarina toisen maailmansodan Euroopassa. Kun perheen isä joutuu vankileirille ja äiti viedään pakkotyöhön, lapset 13-vuotias Ruth, 11-vuotias Edek ja 3-vuotias Bronia joutuvat selvitymään keskenään toisen maailmansodan keskellä Varsovassa Puolassa ja sitten pakenemaan Sveitsiin. (Kirjasampo)Fuchs, Ursula: Julia ja sotaKasvukertomus kirjan alussa 6-vuotta täyttävästä Juliasta, jonka elämää alkanut sota varjostaa. Julian näkökulmasta seurataan hänen ja muun perheen elämää vuodesta 1939 aina vuoteen 1945, jolloin sota loppuu ja Saksa jaetaan…
Sisäministeriön sivuston mukaan Suomessa on virallisia ja vakiintuneita liputuspäiviä. Virallisina liputuspäivinä liputtaminen on valtion virastojen velvollisuus, vakiintuneet liputuspäivät taas ovat nimensä mukaisesti päiviä, joina liputtaminen on vakiintunut tapa ja vahvasti suositeltua. Helmikuussa on yksi virallinen liputuspäivä, joka on Kalevalan päivä eli suomalaisen kulttuurin päivä 28.2. J. L. Runebergin päivä 5.2. puolestaan on vakiintunut liputuspäivä, joka on alkuperältään Suomen lippua huomattavasti vanhempi, sillä sitä on juhlittu ensimmäisen kerran vuonna 1854, jo omana aikanaan hyvin kuuluisan runoilijan 50-vuotispäivänä. Alvar ja Aino Aallon päivä 3.2. ja saamelaisten kansallispäivä 6.2. ovat suositeltuja liputuspäiviä…
Tätä henkilöä ei löytynyt Finna.fi-, Kirjasampo- eikä Digi.kansalliskirjasto.fi-hauissa, Ritva-tietokannasta, sarjakuvatietokannoista, ei myöskään Helsingin Sanomien arkistosta eikä Merkin hausta.Kirjasampo 2.0, https://analyysi.kirjasampo.fi/fi/people/faceted-search/table?page=0Finna.fi, https://finna.fi/Digi.kansalliskirjasto.fi , https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivuMerkin museo ja arkisto, https://yksa.disec.fi/Yksa4/public/PLA/Ritva-tietokanta, https://www.rtva.kavi.fi/Sarjakuvahakuteoksia, https://www.makupalat.fi/fi/search/node/sarjakuvat%20AND%20hakuteoksetEhkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?
Elokuva löytyy Finna.fi haulla kahdesta kirjastosta. Kavista eli kansallisesta audiovisuaalisesta instituutista ja videokasettina Lahden pääkirjastosta. Linkki hakutulokseen. Vielä filmi ei ole nähtävissä kavin Elonet palvelussa.
