Ikävä kyllä kaukolainoista tai aiemmista lainoistasi ei ole saatavissa lainausdataa. Tietosuojasyistä tavallisen asiakkaan lainat pyyhitään järjestelmästä heti palautuksen jälkeen, jos asiakas ei halua lainahistoriansa tallentuvan. Olet antanut lainahistorian tallennusluvan vasta vuonna 2019.
Makupalat.fi:stä löytyy aivojumppasivustoja, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae?sort=title&order=desc&f%5B0%5D=fi…Näistä esimerkiksi Ryhmärengissä, Älypäässä ja Muistipuistossa on päättelytehtäviä,Ryhmärenki https://ryhmarenki.fi/paattelypahkinat/Muistipuisto, https://www.muistipuisto.fi/tietoa/treeneja-aivoille/Älypää, https://alypaa.com/
Kiskobussiliikenne Kemin, Tornion ja Haaparannan välillä loppui vuonna 1988.Ks. esim. Resiina-lehden artikkeli: https://resiinalehti.fi/artikkeli/49, Ylen uutinen: https://yle.fi/a/74-20231524 Aikataulutietoja 1970- ja 1980-luvuilta löytyy Suomen kulkuneuvot -julkaisusta, jonka vanhat numerot ovat luettavissa Tampereen pääkirjasto Metson lehtiosastolla.Vanhempi, vuoden 1939 julkaisu on verkossa vapaasti luettavissa Kansalliskirjaston digitoimana: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/933145?page=1
Hei ja kiitos viestistä!Kirjaan voi tehdä varauksen heti kun se näkyy verkkokirjastossa Keski-Finnan aloitussivu | Keski-Finna. Vielä kirjaa ei verkkokirjastosta löydy, joten siihen ei voi vielä varausta tehdä. Voit halutessasi tehdä verkkokirjastoon itsellesi uutuusvahdin kirjailijan nimellä. Näin saat tiedon sähköpostiin, kun hakuusi osuvia aineistoja on lisätty verkkokirjastoon ja pääset heti varaamaan kirjan. Tässä ohje uutuusvahdin tekemiseen: Näin käytät verkkokirjastoa | Keski-Finna
Kielitoimiston sanakirjan mukaan yhteiskunta-sanan merkitys on "kansa tms. ihmisyhteisö sosiaalisena, (valtioksi, kunniksi ym.) järjestyneenä kokonaisuutena", kun taas eläimistä puhuttaessa tavallisempi termi on yhdyskunta. Sanakirjasta löytyy myös substantiivi yhteiskuntahyönteinen, jonka kohdalla mainitaan niin ikään, että tavallisempi sana on yhdyskuntahyönteinen. Kumpaakaan termiä ei tämän perusteella voi pitää vääränä.Lähde:Kielitoimiston sanakirja: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/yhteiskunta?searchMode=all, https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/yhteiskuntahy%C3%B6nteinen
Vinkkejä kotimaisesta kirjallisuudesta löytyi hyvin niukasti. Kollegoiden avustuksella löytyi vain nämä:Piia Leino: Taivas https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…Salla Simukka: Lukitut https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…Elina Rouhiainen: Väki-trilogia, ensimmäinen osa Muistojenlukija https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f… Laitan tähän vielä lisäksi käännöskirjavinkkejä:Seanan McGuire: Ovi joka sydämessä https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…Alice Oseman: Ilman rakkautta https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aufd7a08a4-446a-4b41-99e9-80580f7d31aaAlice Oseman: Yksinpeli https://www.kirjasampo.fi…
En löytänyt Kemijärveltä baaria, jolla olisi erityisen pitkä nimi, mutta Sallassa on ollut Äteritsiputeritsipuolilautatsi-baari, jonka nimi on tiettävästi Suomen pisin. Se on lopettanut toimintansa vuonna 2006.LähteetUusi Suomi: Päivän kuva: Tämä pitkän nimen baari ei ole enää olemassa | Uusi Suomi
Kantapäästä otettavasta näytteestä etsitään synnynnäisiä aineenvaihduntatauteja. Näitä sairauksia on Lääkärilehden artikkelin mukaan seulottu vuodesta 2015.
Jouko Vahtola kirjoittaa väitöskirjassaan "Tornionjoki- ja Kemijokilaakson asutuksen synty - nimistötieteellinen ja historiallinen tutkimus", että sanan velle merkitys peräpohjalaismurteissa on "suvantopaikka, tyyni, hiljaa virtaava paikka joessa". Väitöskirjan sivulla 303 on kartta, jossa Kittilän kohdalla on merkitty velle-sanaa käytetyn juuri tässä tarkoituksessa. Lähteenä Vahtolalla on Suomen murteiden sanakirjan kokoelmat.
Haikaranvelle löytyy myös Kotuksen nimiarkistosta:
https://nimiarkisto.fi/wiki/Q6208253
Hei,Vernakulaari-termi on tullut akateemisen tutkimuksen kautta muuallekin käyttöön, mutta nimenomaan valokuvaukseen liittyen siitä on aika niukasti tietoa. Vernakulaari valokuvaus eroaa jonkin verran amatöörivalokuvauksesta ja ns. "löytyneistä (usein tuntemattomien valokuvaajien) valokuvista", jotka eivät ole taidevalokuvia, mutta joille tulee tässä yhteydessä esteettistä arvonnousua.Lähinnä englanninkielisiä teoksia, joita löyhtyy korkeintaan erikoiskirjastoista, joiden opetustarjontaan kuuluu valokuvaus, mm. Aalto-yliopistoesim. Campt, Tina, et al. Imagining Everyday Life: Engagements with Vernacular Photography. Steidl Publishers, 2020.Lisäksi aiheesta on väitöskirja:Näsi, Altti. Visual Discussions: Understanding the Socio-cultural…
Sain apua Suomen Rautatiemuseosta, josta löytyy 1980-luvun Turisteja, jossa on sekä aikatauluja että myös mainoksia bussilinjasta. 1987 kirjassa on 18.15 Tukholman ja Göteborgin suuntaan lähtevää linja-autovuoro ja sitä liikennöivät Pohjolan Liikenne sekä oletettavasti ruotsalainen GDG Biltrafik AB.Jos ei ole kyse tuosta vuorosta, kannattaa kysyä lisää Rautatiemuseosta, https://rautatiemuseo.fi/ tai auto- ja tieliikenteen museo Mobiliasta, https://mobilia.fi/fi/museo/kokoelmat/Mobiliasta suositeltiin seuraavia kirjoja:Euroopan parasta bussiliikennettä, Kurkinen, Jari 2008Helsinki & Malmi & Maaseutu, Leinomäki, Pertti ym. 2015Linjavaunu: Bussiliikenteen tutkimusseura ry:n vuosikirjat
Kyseinen Finntrion levy julkaistiin vuonna 1982 aikoinaan ainoastaan LP-levynä ja C-kasettina. Julkaisu ajoittui ajankohtaan, juuri ennen CD-levyjen läpimurtoa maailmalla. Suomessa tämä läpimurto tapahtui sitten vähän myöhemmin. Eli levyä ei ole julkaistu CD-formaatissa ollenkaan.Mikäli C-kasetti tai LP-versio kuitenkin kiinnostaa, molempia löytyy vielä muutamista Suomen kirjastoista. C-kasetti esim. pääkaupunkiseuden Helmet-kirjastoista ja LP Eepos-ja Vaara-kirjastoista. LP-levy on kaukolainattavissa oman kirjastosi kautta.
Tuulikki-nimestä on kysytty palvelusta ennenkin. Vastauksen pääset lukemaan tästä linkistä: Tuulikki -nimi, mikä on nimen merkitys ja mistä se on peräisin. | Kysy kirjastonhoitajalta
Runoa on yritetty kovasti löytää siinä onnistumatta. On hyvin erikoista, että runoa ei löydy Lars Huldénin ruotsinkielisestä kirjasta, mutta se löytyy suomenkielisestä. Suomenkielisessä versiossa on useampia runoja, joita ei ole ruotsinkielisessä versiossa, vaikka Huldén kirjoitti ruotsiksi. Tämä kysymäsi runo on Huldénin teoksessa "Erään marjamatkan seikkaperäinen kuvaus" lopussa olevassa kokoelmassa. Huldénia oli pyydetty kirjoittamaan kesärunoja vuonna 2005 ja niitä olikin syntynyt noin 100 kpl. Ne on liitetty marjamatka-kirjan loppuun ja nimetty Suvirunoiksi (Sommardikter). Niitä ei siis ole julkaistu muussa kokoelmassa aikaisemmin.Kävin läpi Huldénin runokirjoja, mutta valitettavasti en löytänyt kysyjän runoa ruotsiksi. Kysyimme asiaa…
Se tarkoittaa, että teos on todennäköisesti jouduttu poistamaan kokoelmasta ja tietue näkyy vielä hetken Helmetissä. Saatetaan hankkia uusi kappale tai sitten ei.
Kätilökoulutuksen historiasta löytyy tietoa teoksesta: Viisaista vaimoista nykyajan kätilöiksi : kätilökoulutus Suomessa 175 vuotta / toimittanut Arja Laiho (Kätilöopisto, 1991)
