Boris Pasternakin runosta Hamlet on ainakin kaksi suomennosta. Yksi kuuluu Tohtori Živagon runoihin ja sisältyy siis teokseen Tohtori Živago (s. 307) ja teokseen Tohtori Živagon runot (1958). Runon on suomentanut Arvo Turtiainen.Marja-Leena Mikkola on myös suomentanut runon. Suomennos sisältyy Mikkolan kokoamaan ja suomentamaan Pasternakin runojen kokoelmaan Sisareni, elämä: runoa (2003).
Löysin Tuusulan kirjaston sivuilta Kirkes kirjastojen aineistonkorvausohjeet:"Aineiston korvaushinnat: Kadonneen tai turmeltuneen DVD-, Blu-ray- tai 4K Ultra HD-levyn korvaushinta on 35 € /kpl. Lehtien korvaushinta on 5 € /aikuisten lehti ja 3 € /lasten tai nuorten lehti. Muusta korvattavasta aineistosta (kirjat, konsolipelit, äänikirjat ym.) peritään täysi hankintahinta.Asiakas voi myös sopia tuovansa tilalle uuden kappaleen korvattavaa teosta. Poikkeuksena elokuvateokset (DVD-levyt, Blu-ray-levyt ja 4K Ultra HD-levyt), joita ei voi tekijänoikeussyistä korvata vastaavalla. Voit olla aineistokorvausasioissa yhteydessä omaan kirjastoosi.Kirjasto ei palauta aineistokorvausmaksua."Kannattaa siis ottaa yhteyttä kirjastoon, josta on kirjan…
Sisäministeriön sivuston mukaan Suomessa on virallisia ja vakiintuneita liputuspäiviä. Virallisina liputuspäivinä liputtaminen on valtion virastojen velvollisuus, vakiintuneet liputuspäivät taas ovat nimensä mukaisesti päiviä, joina liputtaminen on vakiintunut tapa ja vahvasti suositeltua. Helmikuussa on yksi virallinen liputuspäivä, joka on Kalevalan päivä eli suomalaisen kulttuurin päivä 28.2. J. L. Runebergin päivä 5.2. puolestaan on vakiintunut liputuspäivä, joka on alkuperältään Suomen lippua huomattavasti vanhempi, sillä sitä on juhlittu ensimmäisen kerran vuonna 1854, jo omana aikanaan hyvin kuuluisan runoilijan 50-vuotispäivänä. Alvar ja Aino Aallon päivä 3.2. ja saamelaisten kansallispäivä 6.2. ovat suositeltuja liputuspäiviä…
Muokkaus: Sykäri-nimelle löytyy seuraava selitys teoksesta Suomen maatilat I, Uudenmaan lääni, s. 263:"Kirkonkirjojen mukaan sen perusti Lemmilän talon Matti-niminen poika antaen sille raamatullisen nimen Sichar, josta Sykäri on johdettu."Sichar lienee Johanneksen evankeliumissa mainittu samarialainen kaupunki Sykar, jossa olevalla kaivolla Jeesus lepäsi matkallaan.Ensimmäisen kerran Sykäri esiintyy talonnimenä kirkonkirjoissa 1700-luvulla, ks. Suomen sukututkimusseuran historiakirjat. Löysin Kansallisarkistosta kaksi Sykäri-nimisiä tiloja koskevaa maanmittausasiakirjaa 1800-luvulta, toinen tiloista (Sykärinsaari) sijaitsi Sykärin/Laitilanjärven pohjoispuolella ja toinen Oitissa lähellä nykyistä Töytynmäkeä. Sukunimenä Sykäri alkaa…
Hakusanoilla tavukirjat ja suuraakkoskirjat löydät Helmetistä listan lyhyistä kirjoista, joiden teksti on suuraakkosilla (tikkukirjaimilla) ja se on tavutettu.Suomenkieliset tavutetut suuraakkoskirjat Helmetissä 3/2026
Virallisten konserttilistausten mukaan Chris Rean viimeinen julkinen konsertti oli joulukuun 9. päivänä 2017 Oxfordin New Theatre Oxfordissa Colin McLeodin kanssa. Konsertti keskeytyi, kun Rea pyörtyi lavalla. Sovittu konsertti 10. päivänä Brighton Centressä peruuntui.Lähteet:Chris Rea | Concerts Wiki | FandomChris Rea Concert & Tour History | Concert Archives
Finna.fi-verkkosivuilta näkee suuren osan Suomen kirjastojen kokoelmasta. Esimerkiksi hakemalla Koululainen 2026 -hakutermillä voi selailla mihin eri kirjastokimppoihin lehti on tilattu tänä vuonna. Kirkes-kirjastoista Koululainen tulee tänä vuonna Jokelan, Järvenpään, Kellokosken, Keravan ja Tuusulan kirjastoon sekä Tuusulan kirjastoautoon.
Katriina Murtomaa on säveltänyt ja sanoittanut neljä laulua, joissa kaikissa on sama melodia ja samat muistamasi alkusanat. Laulut ovat "Kiiltomadon sadelaulu", "Kiiltomadon tähtilaulu", "Kiiltomadon kynttilälaulu" ja "Kiiltomadon joululaulu". Nämä laulut sisältyvät nuotteihin Murtomaa, Katriina: "Kiiltomato laulupolulla = Lysmasken på sångarfärd" (WSOY, 1998) ja Murtomaa, Katriina: "Kiiltomato laulupolulla : opas" (WSOY, 2000). Nuoteissa on myös laulujen ruotsinkieliset sanat.
Kyllä, voit palauttaa Jyväskylästä lainatut kirjat mihin tahansa Keski-kirjastoon. Poikkeuksena voi olla kuntakohtaisesti joitain aineistoja (esim. soittimet ja liikuntavälineet), joita ei voi palauttaa toisen kunnan kirjastoon.
Arto Nybergin haastattelusarjaan suomalaisista taiteilijaperheistä on tehty uusia jaksoja. Uudet jaksot julkaistiin YLE Areenassa 1.6.2026 ja televisioesitykset alkoivat YLE Teema -kanavalla 4.6.2026 klo 21.00.Lähteet:Samaa sukua | Yle AreenaSeitsemän kiinnostavaa uutuusohjelmaa tuleville päiville | HS.fi (tilaajille)
Ajatus voisi olla brittiläisen kirjailijan ja taidekriitikon John Bergerin teoksesta Miksi katsoa eläimiä? (Tutkijaliitto, 2025). Teos koostuu Bergerin vuosina 1971-2009 kirjoittamista eläin- ja luontoaiheita käsittelevistä esseistä, joiden aiheet ulottuvat aina modernin eläinkuvan kritiikistä luontoon sulautumisen kuvailuun, eläintarhoista ja ihmisen evoluutiosta eläimen elämästä uneksimiseen ja ruokatapojen luokka-analyysista esteettisen tunteen perusteisiin.
Ikävä kyllä kaukolainoista tai aiemmista lainoistasi ei ole saatavissa lainausdataa. Tietosuojasyistä tavallisen asiakkaan lainat pyyhitään järjestelmästä heti palautuksen jälkeen, jos asiakas ei halua lainahistoriansa tallentuvan. Olet antanut lainahistorian tallennusluvan vasta vuonna 2019.
Makupalat.fi:stä löytyy aivojumppasivustoja, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae?sort=title&order=desc&f%5B0%5D=fi…Näistä esimerkiksi Ryhmärengissä, Älypäässä ja Muistipuistossa on päättelytehtäviä,Ryhmärenki https://ryhmarenki.fi/paattelypahkinat/Muistipuisto, https://www.muistipuisto.fi/tietoa/treeneja-aivoille/Älypää, https://alypaa.com/
Kiskobussiliikenne Kemin, Tornion ja Haaparannan välillä loppui vuonna 1988.Ks. esim. Resiina-lehden artikkeli: https://resiinalehti.fi/artikkeli/49, Ylen uutinen: https://yle.fi/a/74-20231524 Aikataulutietoja 1970- ja 1980-luvuilta löytyy Suomen kulkuneuvot -julkaisusta, jonka vanhat numerot ovat luettavissa Tampereen pääkirjasto Metson lehtiosastolla.Vanhempi, vuoden 1939 julkaisu on verkossa vapaasti luettavissa Kansalliskirjaston digitoimana: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/933145?page=1
Hei ja kiitos viestistä!Kirjaan voi tehdä varauksen heti kun se näkyy verkkokirjastossa Keski-Finnan aloitussivu | Keski-Finna. Vielä kirjaa ei verkkokirjastosta löydy, joten siihen ei voi vielä varausta tehdä. Voit halutessasi tehdä verkkokirjastoon itsellesi uutuusvahdin kirjailijan nimellä. Näin saat tiedon sähköpostiin, kun hakuusi osuvia aineistoja on lisätty verkkokirjastoon ja pääset heti varaamaan kirjan. Tässä ohje uutuusvahdin tekemiseen: Näin käytät verkkokirjastoa | Keski-Finna
Kielitoimiston sanakirjan mukaan yhteiskunta-sanan merkitys on "kansa tms. ihmisyhteisö sosiaalisena, (valtioksi, kunniksi ym.) järjestyneenä kokonaisuutena", kun taas eläimistä puhuttaessa tavallisempi termi on yhdyskunta. Sanakirjasta löytyy myös substantiivi yhteiskuntahyönteinen, jonka kohdalla mainitaan niin ikään, että tavallisempi sana on yhdyskuntahyönteinen. Kumpaakaan termiä ei tämän perusteella voi pitää vääränä.Lähde:Kielitoimiston sanakirja: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/yhteiskunta?searchMode=all, https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/yhteiskuntahy%C3%B6nteinen
Vinkkejä kotimaisesta kirjallisuudesta löytyi hyvin niukasti. Kollegoiden avustuksella löytyi vain nämä:Piia Leino: Taivas https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…Salla Simukka: Lukitut https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…Elina Rouhiainen: Väki-trilogia, ensimmäinen osa Muistojenlukija https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f… Laitan tähän vielä lisäksi käännöskirjavinkkejä:Seanan McGuire: Ovi joka sydämessä https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…Alice Oseman: Ilman rakkautta https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aufd7a08a4-446a-4b41-99e9-80580f7d31aaAlice Oseman: Yksinpeli https://www.kirjasampo.fi…
En löytänyt Kemijärveltä baaria, jolla olisi erityisen pitkä nimi, mutta Sallassa on ollut Äteritsiputeritsipuolilautatsi-baari, jonka nimi on tiettävästi Suomen pisin. Se on lopettanut toimintansa vuonna 2006.LähteetUusi Suomi: Päivän kuva: Tämä pitkän nimen baari ei ole enää olemassa | Uusi Suomi