Kysymyksestäsi ei käy ilmi, minkälaista tietoa kellosta kaipaat. Mikäli olet kiinnostunut hinta-arviosta, niitä antavat huutokauppakamarit ja antiikkikauppiaat. Yhteystietoja löytää Internetistä esim. Google-hakukoneen avulla.
Suomen Antiikkikelloklubin internetsivut löytyvät täältä: http://www.antiikkikelloklubi.org/id1.html. Klubilla on myös keskustelupalsta, jolla voi esittää kelloaiheisia kysymyksiä: http://www.suomenantiikkikelloklubi.com/forum/index.php.
Suomen Kellomuseosta (http://www.kellomuseo.fi/) kerrottiin, että kyseessä on suurella todennäköisyydellä suomalaisella nimellä markkinoitu, mutta ulkomaista alkuperää oleva kello. Veljekset Sundqvist on siis valmistuttanut kellot ulkomailla ja merkityttänyt kellotauluun oman nimensä…
Runo on Lempi Vihervaaran "Jeesuksen seimellä", joka löytyy esim. teoksesta Lapsuuden joulu. Osa 1: kauneimmat joulun runot ja laulut (koonneet Satu Marttila ja Juha Virkkunen) (http://www.helmet.fi/record=b1057386~S9*fin).
Saimme vastauksen kysymykseen Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta:
W. O. Streng-Renkonen kirjoittaa v. 1938 kirjassaan "Siivekkäitä sanoja ja sivistyssanoja" silmätikusta ja "tikkuna silmässä" olemisesta näin (s. 89):
"Ruotsin kielessä en nagel i ögat merkitsee samaa ja perustuu ilmeisesti Mooseksen kirjan sanoihin, joissa kerrotaan miten Jehova käski Mooseksen sanoa Israelin lapsille, että heidän piti karkottaa Moabin kankailla Jerikoa vastapäätä elävä kansa ja että ellei niin tapahtuisi, "niin ovat ne, jotka heistä jätätte, teille niinkuin orjantappurat silmissänne ja keihäs kyljessänne" (IV Moos. 33:55). Ruotsin nagel ei tässä ole 'kynsi' vaan kuten saks. Nagel ("spitzes Werkzeug zum Einschlagen in einen Gegenstand") samaa kuin…
En löytänyt lähdettä, jossa tulkittaisiin biisi-sanan syntyneen ruotsin kielen pjäs-sanasta englannin kielen piece-sanan sijaan. Itse pjäs on kehittynyt samasta ranskan sanasta pièce kuin englannin piece, Svenska.se SAOB (Svenska Akademiens ordbok) pjäs.
Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan sana on välittynyt englannin kielestä suomeen, Suomen kielen etymologinen sanakirja biisi.
Helsingin kaupunginkirjaston kesätyöntekijöiden alaikäraja on 18 vuotta. Sitä nuoremmat voivat päästä kokeilemaan kirjastotyötä ainoastaan peruskoulun TET-harjoittelujaksona tai oppilaitosten harjoittelijoina. Näistä harjoittelijana tehdyistä töistä ei makseta palkkaa.
Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan Once In Royal David's City on suomennettu useampaan kertaan: Hilkka Norkamon käännös on nimeltään Daavidin on kaupungissa, Pekka Sipilän Tallin seimen luona ja kolmas Pitkää tietä Betlehemiin. Kolmannen suomentajaa ei mainita. Lavyt ja julkaisut löytyvät Violasta:
https://finna.fi
God rest Ye Merry, Gentlemen on käännetty nimillä On ilon päivä (suomentaja Kaija Toivanen), Vanha joululaulu (suomentaja Liisa Tenkku), Ah, iloitkaatte ystävät (suomentaja V. Arti), Nyt kristikunta riemuitse (suomentaja Liisa Tenkku), jo löytämäsi Herran rauhaa teille (suomentaja Paavo Alanne) ja Jumalan rauhaa ihmiset (suomentaja R. R. Ryynänen). Alla Linkki Violan tietoihin:
https://finna.fi
I Saw Three Ships on…
Maan virallinen omakielinen nimi on Koninkrijk der Nederlanden eli Alankomaiden kuningaskunta. Monikkomuoto johtuu virallisesti siitä, että käsitteeseen luetaan Euroopassa olevan Nederlandin lisäksi myös Karibian alueella edelleen ovat Aruba, Curaçao ja Sint Maarten. Hollantilaiset itse eivät välttämättä puhu monikkomuodossa tarkoittaessaan Euroopan aluetta, mutta muihin kieliin monikkomuoto on vakiintunut (englannissa The Netherlands). Suomessa on sallittua käyttää maan nimenä myös muotoa "Hollanti", joka varsinaisesti viittaa vain kahteen keskeiseen maakuntaan aivan kuten Viro viittaa nimenä yhteen maakuntaan.
Heikki Poroila
Tuoretta tietoa ja opastusta yritystä perustavalle ja hoiva-alan yrittäjälle löytyy mm. seuraavista teoksista: Holopainen: Yrityksen perustajan opas (2006), Puustinen: Avain omaan yritykseen (2006), Sairaanhoitaja yrittäjänä (2006) ja Tenhunen: Yrittäminen sosiaali- ja terveysalalla (2004). Kaikkia näitä teoksia voi lainata tai varata kirjastosta. Myös esim. YritysSuomen sivuihin kannattaa tutustua: http://www.yrityssuomi.fi/liston/portal/page.lsp?r=3678&l=fi.
Kuulostaa hiukan oudolta tilanteelta. Kaikki tietokoneiden cd-lukijat soittavat kyllä ääni-cd:itä, mutta onko sinulla asennettuna soitin esim. Real Player tai Windows Media Player? Soittimia on lukuisia muitakin, mutta nämä ovat yleisimmät.
Voit ladata soittimia ilmaiseksi netistä, esim. seuraavista osoitteista:
http://www.microsoft.com/windows/windowsmedia/fi/player/download/downlo…
http://europe.real.com/realplayer/
Hei,
kyseessä on vuosina 1999-2001 kolmen kauden verran pyörinyt brittikomedia Gimme, gimme, gimme. Suomessa sarjaa esitti Nelonen 2000-luvun alkupuolella.
Pääosissa räävittöminä kämppiksinä olivat Kathy Burke ja James Dreyfus.
Sarjaa ei valitettavasti löydy yleisten kirjastojen kokoelmista, mutta sitä lienee mahdollista ostaa BBC:n omasta kaupasta tai etsiä antikvariaateista.
Urbaani sanakirja kertoo, että Diftata tarkoittaa: Vetää jollain nelipyörisellä sivuluisua/polttaa kumia/ruopia. Esim. Asko driftasi koulun pihaan kunnon jäljet
https://urbaanisanakirja.com/word/driftata/
Pienen nettihaeskelun jälkeen sanoisin, että driftata tarkoittaa jollain moottorikulkuneuvolla sivuluisussa ajamista. Moottoripyörällä myös Lintata, ajaa lintassa.
Driftaus on myös kilpailulaji. Se on lähtöisin japanista ja hyväksytty SM lajiksi 2011.
Tuomarit jakavat pisteitä seuraavasti: "Itse drifting-kilpailu on arvostelulaji, jossa tuomarit ovat pääosassa. Nopeus-, kulma- ja ajolinjatuomarit jakavat kilpailussa ensin 90 pistettä (30/30/30). Tämän lisäksi annetaan kymmenen niin sanottua show-pistettä savusta ja…
New Yorkiin sijoittuvia romaaneja löytyy varsin paljon, joten tässä joitakin vinkkejä uudemmista kirjoista.
Auster, Paul: Oraakkeliyö
Cunningham, Michael: Säkenöivät päivät
Itkonen, Juha: Anna minun rakastaa enemmän
Krauss, Nicole: Rakkauden historia
McLaughlin, Emma: Nanny - lastenhoitajan päiväkirja
Tuuri, Antti: Taivaanraapijat
Westerfeld, Scott: Niin eilistä
Lisää kirjoja voit etsiä esim. Helmet-tietokannasta (http://www.helmet.fi/) laittamalla aiheeksi "New York".
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan "Sukunimet"-teoksessa sukunimen 'Ahonen' syntyhistoriaa selitetään seuraavalla tavalla:
"Asuinpaikkaa ilmaiseva nimi on saatu -inen-johtimella aho-sanasta. Ahoisia on ollut vanhastaan paljon, sillä ahojakin on varmasti ollut runsaasti;sanan aho merkityshän on 'viljelyn jälkeen nurmettunut, niittynä tai laitumena oleva entinen kaskimaa".
Ahoinen-sukunimeä on esiintynyt jo 1500-luvulla Savossa ja 1600-luvulla myös Pohjanmaalla. 1800-luvulla nimi on alkanut muuttua muotoon Ahonen. 1800-luvun lopulla Ahonen on ollut runsaslukuisimpia nimiä Savossa.
1900-luvun alkupuolella Etelä-Suomessa useat perheet vaihtoivat tämän nimen ruotsalaisen sukunimensä tilalle.
Länkä-sanan varsinainen merkitys on "käyrä, koukistunut", mutta kysymyksen kansanrunokatkelmassa ei ole kyse tästä. Loitsun "länkä" on alkusointua tavoitteleva tilapäismuodoste, joka merkitsee pilvenlonkaa: "-- nosta lonka luotehesta, länkä lännestä lähetä." (Kalevala, 45. runo, 324-5).
Lähteet:
Raimo Jussila, Kalevalan sanakirja
Aimo Turunen, Kalevalan sanat ja niiden taustat
Esimerkiksi HelMet-kirjastojen tietokannassa on Percy Montrose hyväksytty säveltäjäksi, mutta näin vanhat asiat ovat usein hankalasti varmistettavissa. Myös Yhdysvaltojen Kongressin kirjastossa on Montrose hyväksytty laulun säveltäjäksi ja sanoittajaksi, mutta sielläkään ei näytä löytyvän tekijän elinvuosia.
Suomessa tekijänoikeuden suoja on 70 vuotta tekijän kuolemasta. Teoriassa on mahdollista, että Montrose - jos hän todella on laulun tekijä -, olisi elänyt hyvin pitkän elämän ja kuollut niin myöhään, että suoja olisi edelleen voimassa (tällä hetkellä suojattuja ovat vuonna 1945 tai myöhemmin kuolleet). Kun tämän Montrosen elinvuosia ei ilmeisesti kukaan tiedä, asia jää ratkaisematta. Todennäköisesti laulun suoja on päättynyt jo aikoja…
Miesaiheisia runoja on kovin erilaisia, alla on luettelo aihetta eri tavoin lähestyvistä teoksista. Toivottavasti niiden joukosta löytyy sopivia. Kaikki kirjat ja cd löytyvät Helmet-kirjastojen kokoelmista (www.helmet.fi).
- Pimeän kirkkaus : runoja / Claes Andersson (2010)
- Kynnä "elämänsarkaa" syvältä / Matti Hulkkonen (2009)
- Erosta elossa : ero-opas miehille / Jouni Linnankoski, Markku Valtonen, (tietokirja, sisältää myös runoja, runot: Sampo Puoskari, 2008)
- Kantelettaren lauluja miehen elämästä (cd-levy, 2005)
- Matka on unta : runoja ja kuvia / tekstit Timo Hildén ; kuvat Juha Kärkkäinen (2002)
- Suomalainen mies ja muita runoja / Eero Toiviainen (1998)
- Pojat lennättävät runon leijaa / Claes Andersson .. [et al.] ; toimittanut…
Suomen rahat arviohintoineen 2008 -kirjan mukaan vuoden 1916 25 pennin hopearahan arvo olisi ollut rahan kunnon mukaan 50 sentistä 3 euroon. Verkkokaupassa tätä kolikkoa näytetään myyvän 7 euron hintaan:
https://www.holmasto.fi/webshop/juhlarata
Annetta on italialainen hellittelymuoto Anna-nimestä, joka on kristikunnan käytetyimpiä nimiä ja siitä on kymmenittäin muunnoksia ja lyhentymiä. Anna on kreikkalainen muoto heprean sanasta hannah, joka tarkoittaa armoa.
Anna viettää Suomessa nimipäiväänsä 9.12. yhdessä Annen, Annin, Anun, Annikin, Annukan, Annikan ja Annelin kanssa. Suomen ruotsinkielisessä almanakassa samana päivänä on mm. Annan ranskalainen muoto Annette. Annetta voi varmasti viettää nimipäiväänsä samana päivänä.
Lähde: Lempiäinen: Suuri etunimikirja
http://en.wikipedia.org/wiki/Anna_(name)
Kuntien kirjastot toimivat itsenäisesti, eli jokainen kunnankirjasto tai kirjastokimppa valitsee aineistonsa itse, ja myytävää on siis tarjottava jokaiselle erikseen. Kunnankirjastojen yhteystiedot voit saada excel-taulukkona Kirjastot.fi-toimitukselta:
http://www.kirjastot.fi/toimitus
Kirjastoilla on kilpailutetut sopimukset aineiston hankinnasta, ja hankinnat tehdään näiden sopimushankkijoiden kautta.
BTJ kirjastopalvelu ja Kirjavälitys ottavat listoilleen yksittäisiä kirjoja ja tarjoavat niitä kirjastoille:
http://www.btj.fi/
http://www.kirjavalitys.fi/
Voi myös laittaa ilmoitukset Kirjastot.fi-sivuston Pienkustantajien uutuuksia –palstalle, ja saada näkyvyyttä kirjalleen:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjallisuus/…
Kirsi Kunnaksen kirjoittamassa Tiitiäisen satupuussa on 43 lastenlorua. Tunnetuimpia loruja lienevät Vanha vesirotta, Haitula, Tunteellinen siili, Tiitiäisen tuutulaulu, Muusa ja Ruusa, Herra Pii Poo sekä Ville ja Valle. Lisäksi kokoelmassa seikkailevat ainakin kissa Krumeluu, Kelvoton Riika, papukaijat Elinoora ja Fassiloora, metsähiisi, Jansmakko Erikois, pikku paimen Laritsa, Kili Von-Der-Ferro sekä monia muita. Tarkemmin voit tutustua hahmoihin ja loruihin lainaamalla kirjan kirjastosta.
Kirsi Kunnas: Tiitiäisen satupuu (WSOY 1956)
