Valitettavasti kukaan vastaajista ei tunnistanut kyseistä satukirjasarjaa. Ehkä joku palstan lukijoista tietää, mistä saduista on kyse? Vastauksen voi kirjoittaa kommenttikenttään.
Kysymyksen sitaatti on peräisin Borgesin kirjaan El hacedor (1960) sisältyvästä novellista El simulacro. Anu Partasen suomennoksessa Jäljitelmä se kuuluu seuraavasti: "Millainen mies (mietin mielessäni) keksi ja toteutti tuon hautajaisfarssin? Oliko hän fanaatikko, painoiko häntä suru vai oliko hän hullu tai huijari tai kyynikko?" (Kertomukset, s. 434–435)
Etsimäsi teos voisi olla Wilkie Collinsin Kuunkivi (ilm. aiemmin nimellä Kuun kivi). The Moonstone: A romance ilmestyi alunperin v. 1868 ja sen katsotaan olevan maailman ensimmäinen yhtenäisenä teoksena julkaistu salapoliisiromaani. Kirjasammon kuvaus kirjasta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_911 Teoksesta enemmän Wikipediassa (englanniksi): https://en.wikipedia.org/wiki/The_Moonstone
Petri Laaksosen säveltämä "Maailma on kaunis " löytyy ainakin nuottijulkaisusta Messulauluja 3 vuodelta 2023. https://anders.finna.fi/Record/anders.1931868?sid=5227618352Teos on saatavilla Kokkolan kaupunginkirjastosta. Teos sisältää sanat, melodia / 3-4-ääninen kuorosovitus, sointumerkit, pieniä soitinsovituksia.
Voisiko kyseessä olla Frederick Forsythin romaani Odessan miehet (englanniksi The Odessa File, 1972)? Se on tosin ilmestynyt suomennettuna ja Otavan kustantamana jo vuonna 1973, mutta juoni voisi sopia kuvaukseen ainakin osittain. Kirjasta on tehty myös elokuva vuonna 1974.
Jamppa Tuomisen levyttämän "Tähdenlento"-kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Jukka Koivisto. Kappale alkaa: "Tuntuu niinkuin tuhat vuotta mä kulkenut oisin".Jamppa Tuominen on levyttänyt myös kappaleen "Tähden lento" (tai joissakin julkaisuissa "Tähdenlento"), jonka on säveltänyt ja sanoittanut Reijo Lumisalmi. Se alkaa: "Kerran kun mä matkallain".Lähde:Kansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fi
Ensimmäisen maailmansodan osalta suomalaisia Yhdysvaltain asevoimien palvelleita käsitellään seuraavassa teoksessa:Westerlund, L. (toim.) (2004). Suomalaiset ensimmäisessä maailmansodassa: Venäjän, Saksan, Ison-Britannian, Ranskan, Australian, Uuden Seelannin, Etelä-Afrikan, Yhdysvaltain, Kanadan ja Neuvosto-Venäjän armeijoissa vuosina 1914–22 menehtyneet suomalaiset sekä sotaoloissa surmansa saaneet merimiehet. Valtioneuvoston kanslia.Ensimmäisessä maailmansodassa Yhdysvalloissa palvelleista suomalaisista päiväkirjansa julkaisi ainakin tykistön kersantti Antti Aho:Aho, A. (1919). Sotilaan muistiinpano-päiväkirja: 3:sta päivästä toukokuuta 1917-25:teen päivään huhtikuuta 1919. Tekijä. Ahon kokemuksista on kerrottu myös myöhemmin…
Kyseessä voisi olla vuonna 1969 julkaistu Osaammeko kuunnella ja auttaa : lähimmäiskeskeisen sielunhoitomenetelmän opas (WSOY). Sen takakansitekstissä viitataan Kilpeläisen uraan psykiatrisen sairaalan sairaalateologina.
Finna-haun mukaan vuoden 1959 Iltasanomat olisivat luettavissa Kansalliskirjaston vapaakappaletyöasemilla. Linkki hakutulokseen.Kasalliskirjasto sijaitsee Helsingissä. Linkki yhteystietoihin.
Kotimaisten kielten keskuksen ohjepankista löytyy ohjeita tavutukseen: https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/tavutus/. Ohjeen mukaan tavuraja on yleensä konsonantin ja vokaalin yhdistelmän edellä sekä sellaisten vokaalien välissä, jotka eivät muodosta diftongia. Näin ollen sana tavutetaan al-ma-nak-ka.
Etsimäsi on kirja on brittikirjailija Benedict Brownin Marius Quin -sarjan ensimmäinen osa Murder at Everham Hall. Sarjassa on ilmestynyt kuusi osaa eikä sitä ole toistaiseksi suomennettu.
Orm Punainenhan on ruotsalaisen Frans G. Bengtssonin viikinkiaikaan sijoittuva romaani. Päähenkilö Orm Punaisen miekan nimi on Blåtunga ja Ormin vanhan ystävän Tooken miekan nimi on taas Rödnäbba.
Turun Varissuon suunnittelu on alkanut asemakaavakilpailusta, joka järjestettiin vuonna 1972. Rakentaminen on aloitettu vuonna 1975, ja asuinrakennusten rakentaminen on saatu valmiiksi vuonna 1985.Lähde:Rasinkangas, Jarkko (1998): Yksi lähiö - monta puolta: Nousukierre-projektin raportti Varissuon lähiöstä https://vaski.finna.fi/Record/vaski.334259?sid=5395188403
Lerppahatun selitystä ei löytynyt kirjoista, mutta Helsingin Sanomat 27.10.1995 kertoo, että nimityksellä viitataan pääesikunnan tutkintaosaston upseereihin. Ilmeisesti nimitystä on käytetty muistakin etsivistä tai vakoojista - Hollywood popularisoi ajatuksen lierihattuun pukeutuvasta etsivästä, ks. esim. Humphrey Bogartin rooli elokuvassa Maltan haukka (1941). Sanaa lienee käytetty vakoilijamerkityksessä lähinnä 1900-luvulla.
Helsingin Sanomissa julkaistiin 12.11.1956 laaja reportaasi Rytin hautajaisista, eikä Paasikiveä mainita osallistujien joukossa. Hautajaisten kulku on kuvattu niin yksityiskohtaisesti, että olisi hyvin epätodennäköistä, että näin arvovaltainen vieras jätettäisiin mainitsematta. Polvisen ja Immosen (2003) mukaan Paasikivi ei esiintynyt enää julkisuudessa elokuun lopun 1956 jälkeen. Rytin hautajaiset jäivät Paasikiveltä todennäköisesti väliin hänen terveydentilansa vuoksi. Paasikivi menehtyi sydänsairauteen 14.12.1956 vietettyään tätä edeltävät kaksi viikkoa sairaalahoidossa. Lähteet:Helsingin Sanomat 12.11.1956Helsingin Sanomat 15.12.1956Polvinen & Immonen. 2003. J. K. Paasikivi: valtiomiehen elämäntyö 5 (1950–1956). WSOY.…
Varsinaista historiikkia en löytänyt, mutta hajatietoja omistajista löytyi. Asian selvittämistä vaikeuttaa, että kartano ilmeisesti jaettiin 1920-luvulla kahdeksi erilliseksi tilaksi, ja lähteissä on jonkinlaista sekaannusta sen suhteen, oliko alkuperäinen Terriniemen kartano myöhemmin nimeltään Terriniemi vai Mallusniemi.1904 asti(?) Sofia Magdalena Aminoff (Sofia Magdalena Björkenheim?; ks. geni.fi)1905 Viktor Jokinen (Karl Viktor Niilonpoika Jokinen?)Jokinen, Jakobsson, R. Olsson (Karl Oskar Jakobsson, Richard Alexander Olsson?)1918 Suomi-Yhtiö1925 Frans Malmivirta tai Kustaa ja Sanna Alasippola (Ala-Sippola?) sekä Kustaa ja Lempi Fränti1935 Katri Tuomalainen (Charlotta Katariina? ks. linkki)1963 Sävy Valjakka Lähteet (jos muuta ei…