Hei,Hieman haastava varmasti sanoa. Keittokirjoja tulee sen verra ja uusiutuminen on nopeaa. Nämä kuitenkin löysin, joista joku voisi olal haettu teos. Osassa on laajemminkin Välimeren ja Aasian alueelta, mutta osa keskittyy tarkemmin kysymällesi alueelle.Kyseessä voisi olla joku seuraavista:Eksoottisia herkkuja / Helen Flink (Orientalisk mat från Marocko till Iran, suom. 1998)Arabialainen Ruokakulttuuri / Sari Siltala ja Kirsi Riisiö (1993).Välimeri : herkuttelijan keittiö : alkuperäisiä ruokaohjeita Välimeren maista / Joyce Goldstein (2000)Herkkujen maailma / Aura Liimatainen, Heikki Riipi (2001) Välimeren maiden herkut / Norma Miller (1990)
Lerppahatun selitystä ei löytynyt kirjoista, mutta Helsingin Sanomat 27.10.1995 kertoo, että nimityksellä viitataan pääesikunnan tutkintaosaston upseereihin. Ilmeisesti nimitystä on käytetty muistakin etsivistä tai vakoojista - Hollywood popularisoi ajatuksen lierihattuun pukeutuvasta etsivästä, ks. esim. Humphrey Bogartin rooli elokuvassa Maltan haukka (1941). Sanaa lienee käytetty vakoilijamerkityksessä lähinnä 1900-luvulla.
Varsinaista historiikkia en löytänyt, mutta hajatietoja omistajista löytyi. Asian selvittämistä vaikeuttaa, että kartano ilmeisesti jaettiin 1920-luvulla kahdeksi erilliseksi tilaksi, ja lähteissä on jonkinlaista sekaannusta sen suhteen, oliko alkuperäinen Terriniemen kartano myöhemmin nimeltään Terriniemi vai Mallusniemi.1904 asti(?) Sofia Magdalena Aminoff (Sofia Magdalena Björkenheim?; ks. geni.fi)1905 Viktor Jokinen (Karl Viktor Niilonpoika Jokinen?)Jokinen, Jakobsson, R. Olsson (Karl Oskar Jakobsson, Richard Alexander Olsson?)1918 Suomi-Yhtiö1925 Frans Malmivirta tai Kustaa ja Sanna Alasippola (Ala-Sippola?) sekä Kustaa ja Lempi Fränti1935 Katri Tuomalainen (Charlotta Katariina? ks. linkki)1963 Sävy Valjakka Lähteet (jos muuta ei…
Kyseessä voisi olla Jonathan Latimer, jonka teos Viides hauta ilmestyi 1951. Teoksesta mainitaan vielä "kovaksikeitetty amerikkalainen salapoliisiromaani".Finna.fi https://www.finna.fi/Record/piki.24454?sid=5498991131
Hei,Yritin selvitellä tätä. Kyseessähän oli vajaan kauden pituinen sarja. En löytänyt vahvistusta, että tätä olisi näytetty Suomen televisiossa. Tuolta ajalta on Suomen televisiossa näytetty Larry Hagmanin tähdittämistä sarjoista ainakin Unelmatyttöni (I dream of Jeannie, 1965-1970), jossa hän näyttelee astronauttia, joten vaikea uskoa, että olisit sotkenut tuota sarjaa tähän. Vuonna 1973 hän oli pääosassa myös sarjassa Here we go again, mutta sitäkään ei tietojeni mukaan esitetty Suomessa.Olisiko mahdollisesti jollain Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kysymysten seuraajilla muistikuvaa tästä sarjasta?
Muutamakin mahdollinen vaihtoehto tulee mieleeni:Ranskalaisia:Jean-Claude Forestin Barbarella; sen eponyyminen naispäähenkilö on vähäpukeinen, eroottisesti kuvattu sekä seksualisoitu ja seikkailee avaruudessa useillakin eri planeetoilla. Osa teoksista on väritetty.Thierry Cailleteaun Aquablue, jonka päähahmo tosin on miespuolinen ja seikkailee pääasiassa yhdellä ja samalla meriplaneetalla, mutta sarja sisältää myös vierailuja muualle.Léon eli Luiz Eduardo de Oliveiran (syntyi Brasiliassa) dystooppinen Aldebaran-sarja (Les Mondes d'Aldébaran) koostuu useammasta syklistä, joista jokainen sijoittuu eri planeetalle; ainakin osa albumeista on kansikuviltaan sinisävyisiä ja kuvastossa esiintyy myös vähäpukeisia naisia.Alejandro Jodorowskyn ja…
Kirjasto ottaa vastaan lahjoituksia Jyväskylä-kotiseutukokoelmaan. Voit toimittaa kirjan mihin tahansa toimipisteeseen, samalla täytetään myös lahjoitussopimuslomake.
Kyseessä voisi olla Raija-Sinikka Rantalan romaani Optimisti (Like, 2005).Ks. lisätietoa esim. Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_45735
Singer ompelukoneiden sarjanumerot on listattu International Sewing Machine Collectors' Societyn sivuille mallien kirjaintunnusten mukaan:
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-sewing-machine-serial-number-database.html
Kyseinen Singer on valmistettu vuonna 1952.
Aihetta käsitteleviä julkaisuja ovat ainakin seuraavat:
Helenius, Koppermäki ja Virkkunen (toim.) 2017: Agroekologinen symbioosi ravinne- ja energiaomavaraisessa ruoantuotannossa. Ympäristöministeriön raportteja 18/2017.
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/80004
Virkkunen ym. 2016: Agroekologinen symbioosi tuottaa lähiluomua ja bioenergiaa ravinteita kierrättäen. Maataloustieteen päivät 2016.
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/176051
Nieminen ym. 2008: Pellon käyttö, maaperän ominaisuudet ja lieroyhteisöjen maantieteellinen vaihtelu. Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote 2008: 23, s. 1–7.
https://journal.fi/smst/…
Oletan kotikuntasi perusteella, että olet Heili-kirjastojen asiakas ja käyttänyt heidän e-kirjapalveluaan. Heili-kirjastojen e-kirjapalvelu on osoitteessa https://ellibslibrary.com/heili Klikkaa oikeasta ylänurkasta Kirjaudu sisään ja laita sinne kirjastokorttisi tunnus sekä pin-koodi. Lainaamasi kirjat löydät Oma kirjahylly -linkin takaa.
Jos käytät kuunteluun Ellibsin sovellusta niin siellä lainasi ovat Kirjahylly-painikkeen (alareunassa) takana.
Eräpäivämuistutukset lähetetään järjestelmästä automaattisesti, mutta jos viestit eivät tule perille, tarkista osoitteesi oikeinkirjoitus. Varmista lisäksi, ettei sähköpostin roskapostisuodatus estä kirjaston ilmoituksia. Joskus liian täysi sähköpostilaatikko estää viestien saapumisen.
Helmet-kirjastot lähettävät ilmoituksia ja muistutuksia tekstiviestinä, sähköpostitse ja postitse. Kirjautuneena Omiin tietoihisi voit kohdassa Muuta yhteystietojasi tarkistaa, että kaikki yhteystietosi ovat ajan tasalla.
Kyseessä voi olla joskus tilapäinen tekninen häiriö, mutta yleensä näistä katkoksista, jos ne koskevat useita asiakkaita, tiedotetaan erikseen Helmet.fi:n etusivulla.
Kyseinen Reetta Onkelin kolumni on julkaistu Helsingin Sanomissa 21.12.2009 otsikolla Sinä riität. Vanhat Helsingin Sanomien numerot ovat luettavissa Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan toimipisteessä.Mikäli olet Helsingin Sanomien tilaaja ja sinulla on digilukuoikeudet, voit lukea kolumin netissä.
Tässä sinulle joitakin vaihtoehtoja:Lassila, Sirkka : Uusi käytöksen kultainen kirja - hyvät tavat, luonteva käytös (WSOY, 1997-2004)Saukkola, Mirva : Etiketti (WSOY,2014)Valonen, Helena ; Hyvä käytös : kaikki mitä tulee tietää (Auditorium, 2014)
Voisikohan kyseessä olla Anneli Ilosen väitöskirja Rajan lapset : identiteettityö Kannaksen evakkojen sukupolvissa (Lapin yliopistokustannus, 2013)?Se on luettavissa myös verkossa: https://lauda.ulapland.fi/handle/10024/61677.
