Jouko Tekoniemen säveltämä ja Sanni Kotirannan sanoittama laulu, joka alkaa: "Raito rantaa kaartaa", sisältyy ainakin seuraaviin nuotteihin:Lapinlasten laulukirja (nimenä "Kehtolaulu"; Lapin lääninhallitus, 1985)Vauvojen laulun aika (nimenä "Komsajoiku"; WSOY, 1993)Kuoron aika : oheislaulustoa peruskoulun ala-asteelle ja lapsikuorolle (nimenä "Raito rantaa kaartaa"; WSOY, 1995)Musiikin aika. 3-4 (nimenä "Raito rantaa kaartaa"; WSOY, 1998) "Marian laulusta" en löytänyt suomenkielistä nuottia, mutta nimellä "Mariavisa : folkvisa från Västra Nyland" se sisältyy nuottiin "Advent- och julsånger" (Finlands svenska kyrkosångsförbund, 1970; Editio Carminalia EC 202; Kyrkokörernas repertoar XVIII). Nuotin ovat toimittaneet Kaj-Erik Gustafsson…
Iltasanomat on uutisoinut 2007, että Juha Mieto en tehnyt rap-levyn. "STT-IS 11.7.2007 14:50Miedon kimppakaveri Kekkonen on kokkolalainen Dj Thomas. Juha Miedon rooli rap-singlellä jää perin pieneksi.Kekkonen on yhtä kuin 21-vuotias kokkolalainen DJ Thomas. Kaksi vuotta sitten, hänen NodBat -duo oli kovassa huudossa nuorten keskuudessa.Hitti Eletään sai paljon soittoaikaa YLE X:n ja NRJ: n taajuuksilta." Linkki sivulle. Laulu löytyy Youtubesta.Muita levytyksiä ei löydy Finna-haulla.Omakustanteita ja markkinointimateriaaleja saattaa tietenkin olla liikkeellä.
Löysin Järjestelykeskuksen paikat nettihaulla. Järjestelykeskus on ollut ainakin Kuopiossa, Kontiolahdella, Pieksämäellä, Lappeenrannassa ja Kouvolassa. Järjestelykeskus 1 edeltäjä Järjestelykeskus 18 oli Hämeenlinnassa. Linkki sotapolku.fi. Linkki digihakemisto.net.Tarkemmissa tiedoissa paras paikka kysyä lienee Maanpuolustuskorkeakoulu. Linkki Maanpuolustuskorkeakoulu yhteystiedot.Tomi Saikkonen on kirjoittanut 2007 pro gradu tutkielman Henkilötappioiden täydentäminen Talvi- ja Jatkosodassa. Siinä käsitellään myös järjestelykeskus 1. Linkki tutkielmaan.
Ikävä kyllä emme onnistuneet saamaan selville, mistä kirjasta kyseinen kohtaus voisi olla. Jos olet lainannut tuon kirjan kirjastosta ja sinulla tallentuu lainaushistoria, voit löytää kirjan kirjautumalla verkkokirjastoon ja tarkistamalla sieltä lainaushistoriasi.
Orm Punainenhan on ruotsalaisen Frans G. Bengtssonin viikinkiaikaan sijoittuva romaani. Päähenkilö Orm Punaisen miekan nimi on Blåtunga ja Ormin vanhan ystävän Tooken miekan nimi on taas Rödnäbba.
Asia on juuri niin kuin sanoit. Lehtien ja muiden kausijulkaisujen haku kirjaston tietokannasta on vähän erilaista kuin yksittäisten kirjojen. Sinun on ensin löydettävät lehden / sarjajulkaisun tiedot. Tässä tapauksessa asian tekee monimutkaisemmaksi vielä se, että Helmetistä löytää erikseen Suuri Käsityö Helsinki, Suuri käsityö Vantaa, Suuri käsityö Espoo ja Suuri käsityö Kauniainen. Näin siksi, että kaikkien kaupunkien lehdet olisivat samassa tietueessa, lista olisi hallitsemattoman pitkä.Kun siis olet löytänyt esimerkiksi Suuri käsityö - Helsinki -tietueen tiedot. Sinun täytyy käydä saatavuustiedoissa läpi yksittäisten kirjastojen tiedot, jotta voit jättää tietystä numerosta varauksen. Tällä hetkellä esimerkiksi kyselemäsi lehden…
Viiniköynnökset (vitis) kuuluvat viiniköynnöskasveihin. Kasvitieteellisesti viinirypäle on marja, koska sillä ei ole kiveä. Viiniköynnöksiin kuuluu useita lajeja, joista aitoviiniköynnös on se, jota yleisimmin viljellään syötäväksi ja viinin valmistukseen.Viiniköynnöksen taksonomia:KasvitPutkilokasvitSiemenkasvitKoppisiemenisetKaksisirkkaisetVitalesVitacaeaVitisEnglanniksi ylläoleva löytyy tästä linkistä. Suomeksi tietoa löytyy laji.fistä tästä linkistä, mutta tällä hetkellä sinne on kirjauduttava sisään, jos tietokantaa haluaa tarkastella.
Täysin kuvauksesi kaltaista kirjaa en onnistunut löytämään, mutta hyvinkin samankaltaiselta vaikuttaisi esimerkiksi Diane Duanen "Haluatko velhoksi?" (suom. 2003), joka on Velhonuoret-sarjan avausosa. Sen taikuudesta tietämätön päähenkilö löytää kirjastosta kirjan, joka osoittautuu velhouden oppikirjaksi. Protagonisti alkaakin opiskella velhoutta ja päätyy lopulta myös toiseen ulottuvuuteen, mutta varsinaista sisäoppilaitosta tai taikakoulua teos ei ilmeisesti sisällä.Toinen mieleeni tullut vaihtoehto on Reeta Aarnion "Maan kätkemät" (2008), jossa päähenkilö löytää kirjastosta oven, jonka kautta hän päätyy salaperäisille taikatunneille. Myös tämä on sarjan ensimmäinen osa.Taikakouluihin sijoittuvista kirjoista on kysytty palvelusta…
Sosiaaliteknologiaan/sosiaalitekniikkaan kuuluu sosiaalitoimen hoitamien palvelujen edistämiseen käytettävät laitteet ja menetelmät sekä niiden käytönosaaminen. Näitä ovat mm. asunnon esteettömyysratkaisut, toimintarajoitteisen henkilön nostolaite tai vaikkapa turvapuhelin.Lisätietoa esim.Vanhustyön keskusliitto ja Jaana Leikas. Ikäteknologia. 1. p. [Helsinki]: Vanhustyön keskusliitto, 2014.Nordlund, Marika, Lea Stenberg, Kristina Forsberg, Jaana Nykänen, Paula Ranta, ja Anne Virkkunen. Ikäteknologian Monimuotoinen Maailma: KÄKÄTE-projektin Loppuraportti. Helsinki: Vanhustyön keskusliitto : Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto, 2014.
Hei,voit tehdä elokuvasta myös kaukolainapyynnön Helmetin kautta. Aineistoa voidaan tilata sitä kautta myös ulkomailta, toki se on maksullista. Tässä suora linkki osoitteeseen:Kaukopalvelu | helmet.fiGooglettamalla löytyi myös tieto, että elokuva olisi mahdollista katsoa myös AppleTV+:n kautta. Tässä linkki siihen: Kalev - Apple TV (EE)
Useimmista suurvalta-ajan joukko-osastoista on laadittu historiateoksia, joista tiedot ovat löydettävissä. Teoksia löytyy suomalaisista kirjastoista Finna.fi -palvelun kautta. Yhtä kokoavaa ja täysin kattavaa hakuteosta joukkoyksiköistä en tunnista, vaikka esim. Herlitzin, Kjellanderin ja erityisesti Mankellin teokset voisivat olla lähellä haettua:Herlitz, C. (1967). Svenska arméns regementen: Regementstraditioner. Militärlitteraturföreningen.Kjellander, R. (2003). Sveriges regementschefer 1700-2000: Chefsbiografier och förbandsöversikter. Probus.Mankell, J. (1866). Anteckningar rörande svenska regementernas historia (2. uppl.). Lindh.Myös Hans Högmanin verkkosivuilla on oikein käyttökelpoinen kooste ruotsalaisista rykmenteistä…
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut etsimääsi kirjaa. Tietokannoista ei myöskään ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen kirjan? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kyseessä on varmaankin sama kasetti, josta on kysytty aiemmassa kysymyksessä Kysy kirjastonhoitajalta -tietopalvelussa: https://www.kirjastot.fi/kysy/90-luvulla-kuuntelin-c-kasettia?language_content_entity=fiIkävä kyllä näyttää siltä, ettei kyseistä C-kasettia ole kirjastoissa saatavissa muualla kuin Kansalliskirjaston kuunteluhuoneessa kuunneltavaksi: https://finna.fi/Record/fikka.5775225?sid=5087719207 Toinen vaihtoehto on yrittää etsiä sitä levyantikvariaateista tai käytetyn tavaran verkkokaupoista. Monen levyantikvariaatin valikoimasta löytyy luettelo netissä. Voit löytää relevanteille sivustoille hakemalla netistä sen tapaisilla hakusanoilla kuin "levydivari", "levyantikvariaatti" tai "käytetyt c-kasetit".
Lieska on varsin harvinainen sukunimi. Digi- ja väestöviraston tietokannan mukaan Suomessa asuu tällä hetkellä 37 henkilöä, jolla on Lieska sukunimenä. Entisenä nimenä Lieska on 28 suomalaisella. Wikipedian tietojen mukaan Lieska-nimi olisi suomennettu nimestä Lundberg. Nimen kuuluisa kantaja on ollut majuri Väinö Lieska (s. 1891), joka syntyi Lundberg-nimisenä ja vaihtoi nimensä Lieskaksi. Suomen sukunimistön suomalaistaminen alkoi 1870- ja 1880-luvuilla ja jatkui pitkälle 1900-luvulle. Lähteet:SukunimihaluSotapolku : Väinö LieskaWikipedia : suomennetut sukunimet
Valitettavasti "Kallen valssista" ei näytä olevan painettua nuottia. Teoksen soinnut löytyvät Chordify-palvelusta, mutta nuottikuvaa ei ole saatavissa.
Jouko Turkka toimi vuosina 1975–1981 Helsingin kaupunginteatterin apulaisjohtajana ja ohjaajana. Paavo Liski toimi Helsingin kaupunginteatterin johtajana vuosina 1975-1982.Lähteet:Microsoft Word - HKT JOHTOA 2017Helsingin kaupunginteatteri – WikipediaJouko Turkka – WikipediaPaavo Liski – Wikipedia
Ainakin Ville Hytösen kirjoittama ja M. K. Čiurlionisin kuvittama kuvakirja Birštonas (2019) löytyy Helmetistä. Hytösen lyyrinen satu on rakennettu liettualaisen Mikalojus Konstantinas Čiurlionisin kuuluisien maalausten kunniaksi.Finna.fi https://finna.fi/Record/helmet.2394973?sid=5156680595
Voisikohan kyseessä olla Väinö Kirstinän runo Rautakaupan ikkunaan. Siinä rautakaupan ikkunassa on vanhantyylisiä öljylamppuja. Mies katselee niitä ja pohtii, että hän voi valita, mihin suuntaan lähtee kävelemään. Runo löytyy Väinö Kirstinän teoksesta Säännöstelty Eutanasia (Helsinki. Tammi, 1973), sekä ainakin kokoelmasta Runoja 1958-1977 (Helsinki. Tammi, 1979).
Barbara Helsingiuksen nimissä on seitsemän albumijulkaisua CD-muodossa. Lisäksi hänen laulujaan on mukana kokoelmilla. Tästä linkistä näet kaikki Suomen kirjastojen kokoelmissa olevat CD-julkaisut. Voit tehdä kaukolainapyynnön levyistä, joita ei ole oman kirjastosi kokoelmissa.
