Kyse lienee enemmänkin tyyliseikasta kuin varsinaisesta oikeakielisyydestä, mutta ainakin on huomattavasti tavallisempaa taistelukentälle jääneiden sotilaiden yhteydessä puhua kaatuneiden jäännösten löytymisestä kuin kuolleista sotilaista.34 artikla – Kuolleiden henkilöiden jäännökset Geneven yleissopimusten lisäpöytäkirjassa kansainvälisen aseellisten selkkausten uhrien suojelemisesta viittaa kohdassa 2c ilmauksen "kuolleiden henkilöiden jäännökset" ohella vainajiin myös "kuolleina" ja "kuolleina henkilöinä". Asiaa kirjallisesti käsiteltäessä tekstissä käytettyihin ilmauksiin voi vaikuttaa sekin, että halutaan välttää samojen sanojen liiallista toistoa ja siksi päädytään kömpelöltä tai jopa "vääriltä" tuntuviin kielellisiin ratkaisuihin.…
Hei,Tässä asiassa kannattaa kääntyä asiantuntijoiden puoleen. Tietoa löytyy myös tältä Maa- ja metsätalousministeriön ylläpitämältä sivustolta: https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/toimenpiteet/hakkuutahteen-korjuu-uudistushakkuualoilta/toteutus.
Auli Vuorelan esittämä kappale Vettä löytyy esimerkiksi julkaisusta Versova puu : yhteisen toivon lauluja. Kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Auli Vuorela. Tekijätiedot löytyvät, kun hakee julkaisun tiedot Kansalliskirjaston kokoelmasta Finna-sivustolta: https://finna.fi/Record/fikka.4957999?sid=5120434701.
Aihetta käsitellään ainakin näissä kuvakirjoissa, jotka sopivat myös 8-vuotiaalle lukijalle:Avril McDonald: Jukka Hukka ja kirjava takki https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_4540521Tom Percival: Ravi raivostuu https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_7185095Katri Kirkkopelto: Piki ja pöljä päivä https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_7036858Suzanne Lang: Kiukkuinen apina https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_7287102Timothy Knapman: Joskus minä raivostun https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%…
Näiden kirjojen kanssa voisit päästä alkuun, ne ovat varattavissa Helmet-kirjastosta:Kansallispuku / Leena Holst. "Kirjassa käydään läpi 1800-luvun rahvaan juhlapuvuista alkava kansallispuvun historia sekä kansallispuvun tyypit, osat, materiaalit ja tekniikat."Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut / Toini-Inkeri Kaukonen. "Kirja käsittelee kansanpukuja vaatekappale ja alue kerrallaan, kansallispukuja niiden syntyvaiheista lähtien sekä esittelee lyhyesti kaikki suomenkielisten alueiden puvut, jotka kirjan ilmestymiseen mennessä oli koottu." (Eerola)Tästäkin teoksesta voisi olla hyötyä, se on mahdollista tilata kaukolainana (maksullinen): Ken kantaa Kalevalaa : 1835 Kalevala 1985 : Museoviraston ja Kalevala koru oy:n näyttely (…
Tarkoitat ehkä kappaletta "Mä elän vieläkin", alkuperäiseltä nimeltään "The highwayman". Laulu alkaa: "Mä tapoin miehen". Toisessa säkeistössä lauletaan: "Mä puita uitin...suma seisoi..." Kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Jimmy Webb. Suomenkielisen sanoituksen tekijöiksi on merkitty Kansalliskirjaston tietokannassa (https://kansalliskirjasto.finna.fi) Hara Laukkanen, Eeki Mantere ja Juha Tapaninen. Sanat sisältyvät "Suuren toivelaulukirjan" osaan 25 ja löytyvät myös verkosta.Mä elän vieläkin (sanat):https://genius.com/Pate-mustajarvi-ma-elan-vielakin-lyrics
Finna-hakupalvelun mukaan Suomen kirjastoista löytyy etsimistäsi teoksista valitettavasti vain Dante's numbers (2008).https://finna.fi/Record/vaari.1642395?sid=5230736410Lizard’s Bite näyttäisi olevan saatavana kaukolainaan Norjasta, muut vain Pohjoismaiden ulkopuolelta.https://helmet.finna.fi/Content/kaukopalvelu
Tilastokeskuksella on pysäköinninvalvonnasta tietoa rikos- ja pakkokeinotilastossa (https://stat.fi/tilasto/rpk) , joka kuvaa rikollisuutta alueittain sekä poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen käyttämiä pakkokeinoja. Tiedot saadaan sisäministeriön poliisiasiain tietojärjestelmästä. Tiedot julkaistaan neljä kertaa ja kerran vuodessa. Vuoden 2025 tiedot julkaistaan 27.5.2026: https://stat.fi/fi/tilasto/rpk#calendar.Tietoja löydät taulukosta Kunnallinen pysäköinninvalvonta vuodesta 2017 alkaen: https://stat.fi/fi/tilasto/rpk#tables-cl441lvrzw5dg0cw3ogospasxja maksuttomasta tietokantataulukosta 11yy -- Kunnallinen pysäköinninvalvonta, 2013-2024 https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__rpk/statfin_rpk_pxt_11yy.px/.…
Voisiko kyseessä olla Frederick Forsythin romaani Odessan miehet (englanniksi The Odessa File, 1972)? Se on tosin ilmestynyt suomennettuna ja Otavan kustantamana jo vuonna 1973, mutta juoni voisi sopia kuvaukseen ainakin osittain. Kirjasta on tehty myös elokuva vuonna 1974.
Löysin kahdesta lähteestä viittauksen sanontaan "Maailma tämä on eikä mikään paratiisi". Ensimmäinen on Wikiaineistosta ja vuodelta 1860. Yrjö Koskisen kirjoitukseen sisältyy kohta "niin kauan kuin maailma ei ole mikään paratiisi eikä ihmiset enkeleitä" . Linkki koko tekstiin on seuraavassa:La'illisen Suojeluksen ja La'illisen Waiwaisholhon asiassa puolustusta (Yrjö Koskinen) – WikiaineistoLisäksi professori Matti Kuusi on koonnut suomalaista kansanhuumoria kirjaan KANSANHUUMORIN MITÄ MISSÄ MILLOINKIN | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastotKirjaan sisältyy mm. lyhyt, humoristinen juttu, jolle on annettu otsikoksi "Maailma tämä on eikä mikään paratiisi" (sivut 171-172), ja teksti on ajoitettu vuoteen 1909. Kirjaan voit tehdä varauksen…
Voisikohan tämä olla Mitsumasa Annon Kuningas, joka rakasti suuria asioita, joka löytyy Lastenkirjainstituutin tietokannasta hakusanoilla aihe kuninkaat, luokitus 85.22, julkaisuaika 1970-1989? Siellä sitä kuvataan näin: "Kuningas haluaa kaiken olevan itsellään suurempaa ja parempaa kuin muilla. Niinpä hänen täytyy syödäkin niin suurilla haarukoilla ja veitsillä, että se on jo hieman hankalaa. Suureen ruukkuun istutetusta sipulistakin kasvaa vain tavallisen kokoinen tulppaani." Hammaslääkäriä ja suuria tonkia tässä tosin ei mainita.
Tunnistusta kannattaa pyytää antiikkiliikkeitä, esim. Wanha Elias, https://www.wanhaelias.fi/ ja Astiataivas, https://www.astiataivas.fi/tuotteet.html?id=searchSigneerauksia voi tutkia Signaturer.se -sivustolla, kohdan Europeiska stämplar alta löytyy Arabian tehtaan sekä Kupittaan saven signeerauksia.
Laulu on nimeltään "Kaarnalaiva". Sen on säveltänyt Gugi (eli Vasilij Kokljuschkin) ja sanoittanut Jukka Kuoppamäki. Sen on levyttänyt lauluyhtye Gugi ja Titta (eli Titta Jokinen) vuonna 1970 (Love Records LRS1058). Se sisältyy myös cd-levyille Jokinen, Titta: "Lauluja matkan varrelta" (PVP-Voice, 2011) ja "Love Records : kaikki singlet. 1." (Universal Music, [2016]).Gugi ja Titta: Kaarnalaiva Youtubessa:https://www.youtube.com/watch?v=ec9Wul8Jyfk&list=PL3ZjJWY2bSfCvTXf_BKauHkrOn7yfw_4X&index=1Lähde:Kansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fi
Kanteleiden hintahaarukka riippuu merkistä ja kanteleen ominaisuuksista. Pikainen googlailu musiikkiliikkeiden nettikaupoista kertoi että halvimmillaan kanteleen saisi uutena vähän reilulla satasella ja käytettyinä kanteleita sitten liikkuu alle satasella. Käytettynä varmastikin uskaltaa hyvin ostaa, jos soitinta on hyvin pidetty niin ei sen pitäisi juuri erota uudesta ja usein käytettyjen tuotteiden myynti-ilmoituksissa näkyy kuntoarvio, mikä antaa osviittaa ja auttaa ostopäätöksessä. Kanteleen soiton opetusta löytyy maksutta netistäkin: 5-kielisen kanteleen alkuopetus videot nyt julkaistu! – Soivat MusikantitJa myös kursseja pääkaupunkiseudulta esimerkiksi työväenopistoilla ja musiikkiopistoilla, eivätkä hinnatkaan päätä huimaa…
