Tässä joitakin kirjoja, joista voit lähteä liikkeelle.
Tietokirjoja:
Kortelainen, Anna : Uusi Viipuri (Gummerus, 2021). Kirjan alkuosa kertoo Viipurin tunnelmista talvisodan aikana, evakuointisuunnitelmista ja jopa kunnallispolitiikasta. Kirjassa esitellään ajatus menetetyn Viipurin rakentamiseksi Pohjanlahden rannalle. Kirjan jälkiosaa voisi pitää kontrafaktuaalisena historiana. Siinä esitetään mahdollisuus siitä, kuinka oli käynyt, jos ...
Raevuori, Antero : Hyvästi Viipuri : Karjalan pääkaupungin kohtalonvuodet 1939, 1941 ja 1944. (Minerva, 2011). Viipurilaisten ja Viipuria puolustaneiden sotilaiden kokemuksia, jotka on taustoitettu sotatapahtumilla.
Romaaneja:
Kauranne, Antti : Kadonnut Viipurissa. (Gummerus…
Kyse saattaa olla Eira Stenbergin kirjasta Oven takana (Tammi, 2005). Kirjassa suomalainen toimittaja Ilse matkustaa Afrikkaan kirjoittaakseen Afrikan naisten asemasta. Hänen on tarkoitus tehdä yhteistyötä tuntemansa suomalaisen valokuvaajan Synnoven kanssa. Ilse raportoi matkastaan kirjeitse entiselle miesystävälleen, joka on kulttuuri- ja uskontotutkija. Hän tutkii uskonnon ja seksuaalisuuden välistä suhdetta ja vaikuttuu lähellä asuvista afrikkalaistaustaisista naisista niin että tutkijan rooli unohtuu. Ilsen matka ei onnistu ihan odotetulla tavalla, koska Synnove kokee matkalla rakkauden, joka suistaa hänet kriisiin ja vaikutta myös Ilsen mahdollisuuksiin toteuttaa suunnitelmaansa.
Tämä haku näyttää Helmet-järjestelmässä olevat nuottijulkaisut, joissa on George Michaelin sävellyksiä. Pianosovituksia löytyy muun muassa albumeista Faith, Songs from the Last Century ja Ladies & Gentlemen: the best of George Michael. Voit varata niitä ja noutaa varaukset haluamastasi Espoon kirjastosta.
Kirjaa löytyy Jyväskylän kaupunginkirjastosta 4 kappaletta. Voit varata kirjan keski.finna.fi -sivustolta lähimpään kirjastoosi. Kirjan tiedot: keto tokoi puiden asukkaat | Hakutulokset | Keski-Finna
Kysy kirjastonhoitajalta -tietopalvelussa ei voida vastata lain tulkintaa vaativiin kysymyksiin. Lakiasioita täytyy kysyä niihin pätevyyden omaavilta tahoilta. Tietoa saa lakitoimistoista ja oikeusaputoimistoista, https://oikeus.fi/oikeusapu/fi/. Ohjeita maahantulosta ja sen rajoituksista löydät myös Rajavartiolaitoksen verkkosivuilta.
Ei ollut, tuskin edes yksittäisiä harhailijoita. Kustaa III käynnisti hyökkäyssodan Venäjää vastaaan kesäkuussa 1788, jolloin pääosa venäläisten parhaista joukoista oli Turkin rintamalla. Kesän sotaretken taistelut Kymijoella ja Savossa jäivät vaille ruotsalaismenestystä, mutta myöskään harvalukuisista venäläisistä varuskuntapataljoonista ei ollut hyökkäämään, ennen kuin sota keskeytettiin talveksi ja armeijat siirrettiin talvimajoitukseen. Myöhempinäkin sotavuosina kahakointi jäi Savon ja Kymenlaakson alueelle. Sotaa käytiin vuosien 1788-1790 sodan aikana siis sangen kaukana Varsinais-Suomesta.Kustaa III:n sodasta voi lukea enemmän seuraavasta teoksesta:Viinikainen, S., & Mäki, H. (2015). Teatterikuninkaan sota: Kustaa III:n ja…
Kuvan symbolille ei valitettavasti löytynyt vastinetta, kun vertailin sitä symboliikkaa käsittelevässä kirjallisuudessa esiteltyihin esimerkkeihin. Kyse voi olla pelaamista varten tarkoitetusta pöydästä, jossa symbolilla on merkitty pelaajien paikat.
Ison Omenan kirjastossa ei valitettavasti pysty skannaamaan isompaa arkkia kuin A3. Valitettavasti HelMet kirjastoissa ei tällä hetkellä ole mahdollisuutta skannata isompaa kokoa kuin tuo A3. Suurkokoskannausta tarjoavat useat kaupalliset toimijat.
Suomalainen paikannimikirja ei noteeraa Lienperää, mutta voisi otaksua, että nimen alkuosan tausta on vastaava kuin joillakin kirjaan päätyneistä Lie-alkuisista nimistä (mm. Lielahti, Liesjärvi, Liesvesi, Lietvesi). Se voi pohjautua 'vetelää savea, mutaa, sakkaa' ym. merkitsevään sanaan lieju, 'vesiperäistä maata ja liejua' merkitsevään sanaan lieto, 'liejua, veden kuljettamaa hiekkaa' merkitsevään sanaan liete tai 'mutaa, liejua' merkinneeseen käytöstä kadonneeseen sanaan 'liesi'.
Björn Wahlroosin muistelmateos Nurkkahuone: eräänlaiset päiväkirjat 2001–2022 (Otava 2025) on varattavissa OUTI-verkkokirjastosta. Siitä on tällä hetkellä 75 varausta.
Sain seuraavat ehdotukset lastenkirjallisuutta tuntevalta kollegaltani: Tunnetaitoja ja omien rajojen vetämistä käsitellään Julia Pöyhösen ja Heidi Livingstonin Fanni ja kiusattu kaveri -kirjassa ja Mervi Juusolan kirjassa Kuinka minusta tuli rohkea: opi tunnetaitoja.Pija Lindenbaumin Henna hiipii piiloon -kirja sopisi osin aihepiiriltään tähän tilanteeseen: kirjassa lapsi mokaa, ja sen seurauksena lastenhoitaja korottaa ääntään kun menettää malttinsa/säikähtää. Näiden lisäksi lapsen ja aikuisen riitoja käsittelee ainakin Vesta-Linnea ja hirviöäiti, sekä Memmuli karkaa sirkukseen, mutta näissäkin riita päättyy aina sovintoon...Tom Percivalin Amandan huoli, Deborah Marceron Purkista, sekä Petra Heikkilän Huolisyöppö voivat…
Mikko Jokelan säveltämä ja Asko Raivion sanoittama "Sipuli-Sanni" sisältyy nuottiin Kaseva: "Kun maailma elää" (Love, 1976). Laulu alkaa: "Voinko mä mihinkään luottaa?" Voit tarkistaa nuotin saatavuuden kirjastoista Finna-hakupalvelusta:https://finna.fi
Tervehdys! Euroopan sisäisissä maksuissa (SEPA-maksut) riittävät yleensä IBAN-tilinumero ja vastaanottajan nimi, eikä osoitetietoja aina tarvita. Siirrettäessä rahaa Euroopan ulkopuolelle, esimerkiksi Yhdysvaltoihin, vaaditaan yleensä enemmän tietoja. Tyypillisesti tarvitaan ainakin:Vastaanottajan nimi ja osoiteVastaanottajan pankin nimi ja osoiteTilinumero (USA:ssa usein account number)Pankin tunnistekoodi, kuten SWIFT/BICJoissakin maissa myös paikallinen pankkitunnus, esimerkiksi USA:ssa routing numberEuroopan ulkopuoliset maksut voivat olla SEPA-maksuja kalliimpia, ja ne voivat kulkea välittäjäpankkien kautta. Pankkien verkkopalvelut ohjaavat yleensä täyttämään tarvittavat kentät, ja oman pankin asiakaspalvelusta voi tarvittaessa pyytää…
Voit saada henkilökohtaisen kirjastokortin ja tunnusluvun mistä tahansa Helmet-kirjastosta tai kirjastoautosta. Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite ja sinun pitää esittää kirjaston hyväksymä voimassaoleva henkilötodistus, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Ensimmäinen kirjastokortti on maksuton. Kirjastokortin, tunnusluvun ja lainausoikeuden saat saman tien kun olet asioinut kirjaston asiakaspalvelussa ja sinut on siellä rekisteröity asiakkaaksi. Helmet- kirjastoissa käyvät seuraavat henkilötodistukset: EU-maiden henkilötodistukset, passi, suomalainen ajokortti, kuvallinen KELA-kortti, (alle 18-vuotiailta myös kuvaton KELA-kortti), Suomessa sijaitsevan vastaanottokeskuksen asukaskortti, Maahanmuuttoviraston…
Kansallisbibliografia Fennicasta ja Kirjasammosta löytyy tieto vain tästä yhdestä Heikki Soinisen kirjoittamasta kaunokirjallisesta teoksesta. Lisätietoa, esimerkiksi syntymävuotta, kirjoittajasta sen sijaan ei löydy. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_48367https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176052034753Lisäksi Fennicasta löytyy tieto muutamasta tietokirjasta, jotka on kirjoittanut Heikki Soininen, mutta ilmeisesti kyse ei ole samasta henkilöstä.https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Avioliittolaki on vuodelta 1929 ja sen säädösnumero on 234/1929 https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1929/234. Lakiin on tehty lukuisia muutoksia, muutoshistoria on valittavissa omana välilehtenään Finlexissä. Pelkästään 1940-luvulla lakiin on tehty viisi muutosta.Se, mikä lain sanamuoto on ollut vuosina 1946-1950 selviää tutkimalla sen aikaisia osia Suomen lakikirjasta. Käytännössä kannattaa katsoa Suomen laki -kirjoista vuosiväliltä 1946-1951 tuo laki.Kussakin lakikirjassa on huomioitu aina lakikirjan julkaisemiseen mennessä tulleet muutokset, laeista on siis lakikirjassa ajantasaiset versiot siihen asti tulleiden muutosten osalta. Lakikirjoja voi tiedustella esim. Tampereen pääkirjastosta…
