Kevään suuret kustantajat ovat parhaillaan tilauksessa. Koska kirjan edelliset osat ovat Helmet kirjaston valikoimissa, tilataan tämäkin varmasti joihinkin Helmet kirjastoihin.Kirjan voi varata, kun saamme siitä ensimmäisen niteen ja voimme luetteloida sen kokoelmaan. Kannattaa seurata Tilatut teokset listausta "Linkit vievät valmiiseen uutuushakuun. Voit rajata hakutuloksia Aineistotyypin, Kielen tai Päägenren mukaan. Hakutuloslista päivittyy aina, kun teet haun. Kustantajien ennakkotietojen perusteella kirjastoon tilattu aineisto ei ole valmiiksi luetteloitua ja rekisteröityä, joten emme suosittele Uutta Helmetissä -aikarajauksen käyttöä, tai Aikuiset/Lapset ja nuoret -osastorajauksen käyttöä. Uutta Helmetissä rajaa hakutuloksen…
En pääse tarkistamaan Basso-lehden artikkelin kirjoittajaa, mutta lainaus viittaa Raamattuun ja tarkemmin Matteuksen evankeliumin kohtaan 16:24-27. https://www.bible.com/fi/bible/compare/MAT.16.24-27 Raamatuntulkintaan on kirjastoissa paljon lähdeaineistoa. Voit löytää niitä esim. hakusanoilla raamatuntulkinta, Raamattu, Uusi testamentti, Vanha testamentti, evankeliumit. Raamatuntulkintaan löytyy myös useita verkkosivuja, esim. Raamatunlukijain Liiton sivuilta: https://rll.fi/2016/12/mita-tarkoittaa-elaman-kadottaminen-jeesuksen-tahden-matt-1039/
Runo Pikku Yrjön metsämatka on peräisin Eino Leinolta (1878–1926) ja se on tunnettu joulurunona, mutta sitä ei näytä löytyvän hänen varhaisimmista runokokoelmistaan (kuten Maaliskuun lauluja, Yökehrääjä, Sata ja yksi laulua). Runo on kuitenkin julkaistu aikanaan lehdessä, mikä oli yleinen tapa 1900-luvun alkupuolella. Se löytyy ainakin Isänmaan Ystävä -lehden numerosta 21.12.1900.Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot: Isänmaan Ystävä, 21.12.1900, nro 51 B, s. 3
Olisikohan kyseessä Helsingissä 1922 järjestetyn XIV Esperanton maailmankongressin (Universala Kongreso de Esperanto, U.K.E.) muistomitali? Lyhenne, vuosi ja järjestysluku täsmäisivät, samoin esperanton lipun tähtisymboli. Kongressista uutisoitiin aikalaislehdissä:https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1502752?page=7https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/641998?page=1
Kyseessä on Waldemar Bühlerin kirjoittama Poikien suuri askartelukirja. Kirja on saatavilla mm. Jyväskylän pääkirjaston varastosta varaamalla se verkkokirjastosta tai asiakaspalvelun kautta.Poikien suuri askartelukirja : 849 kuvaa ja piirrostahttps://fi.wikipedia.org/wiki/Episkooppi#cite_note-6
Tutkin vanhojen, perinteisten klassillisten koulujen opinto-oppaita. Turun klassikossa voi opiskella latinaa lukiossa sekä yhden vanhan kreikan kurssin sekä mahdollisuuden opiskella kreikkaa enemmänkin yhteistyökurssilla Turun yliopistossa, joten Turun klassillista koulua voidaan vielä pitää klassillisena kouluna siinä mielessä, että molemmat klassilliset kielet ovat opetusohjelmassa, vaikka niiden oppimäärät eivät vastaa klassillisen koulun käsitettä siinä alkuperäisessä mielessä. Tampereen Clasun sivuilla kerrotaan, että perusopetuksessa alkanutta latinan kieltä voi jatkaa siellä lukiossa alkavan latinan lisäksi, sivu on päivitetty viimeksi vuonna 2023, https://www.tampere.fi/tampereen-klassillinen-lukio/opiskelijalle/latinan-opiskelu-…
Kuvailemiisi hakuehtoihin sopisi esim. Robin Hobb: Näkijän taru -sarja. (Päähenkilöllä kumppanina susi, ja sarjassa tehdään matkoja tuonpuoleiseen/henkimaailmaan. Sarjan osat ovat paksuja ja ilmestyneet ennen vuotta 2004 suomeksi.) Myös Margaret Weisin & Tracy Hickmanin kirjoittamat fantasiasarjat voisivat olla mahdollisia. Hakuehdoilla löytyy useitakin fantasiasarjoja, mutta ne ovat ilmestyneet vuoden 2004 jälkeen, eikä niitä välttämättä ole suomennettu. Tässä kuitenkin muutamia vaihtoehtoja: Armstrong, Kelley: Women of the Otherworld (Otherworld-sarja) Lackey, Mercedes: Arrows-trilogia Pierce, Tamora: Song of the Lioness -kirjat Waris, Helena: Pohjankontu-trilogia Lindskold, Jane: Through Wolf's Eyes (Firekeeper-…
Esimerkiksi seuraavat kirjat ja kirjasarjat sijoittuvat Vaasaan tai sen lähialueelle:Alakoski, Susanna: Pumpulienkeli-sarja: Pumpulienkeli, Lontoon tyttö, TyttärentytärGranholm, Olof: PensionärsdansenHannus, Ulla: Inre hamnHerala, Karin: Bagarbarn, I dina ögon sjunger BluesKanto, Anneli: PyöveliKontturi, Venny: Ruukinkuja, KankurikelloLaurila, Heikki: PakettiLindberg, Pirkko: Hotelli KaipausLundberg, Ulla-Lena: LiekinkantajatMikkanen, Raili : Pähkinäpuinen lipasNivukoski, Paula: Pimeät päivät, valkeat yötNyström, Carita: Den förvandlade gatanNykvist, Mikaela: Runsor-sarja: Savua taivaalla, Palon jälkeen, Tuhkaa ja jäätä ja Vahvana valoa kohti. Lisäksi Epävarmalla tielläOjaharju, Jorma: Vaasa-trilogia: Valkoinen kaupunki, Paremmassa…
Efr. Jacobsonin ja Helmi Fröbergin "Ruotsin kielen alkeiskirjassa", osassa 1 (12. painos; WSOY, 1964, s. 52) on runo, joka alkaa: "Is och snö har januari, djupa drivor februari". Runon tekijää ei kirjassa mainita, sen nimenä on vain "Vers". Muiden kirjan tekstien tekijät mainitaan.Verkosta näyttää löytyvän lainauksia runon alusta ("Is och snö har januari, höga drivor februari").Voit tarkistaa kirjan saatavuuden Finna-hakupalvelusta:https://finna.fi
Tässä on joitain esimerkkejä 9-10-vuotiaille sopivista sarjoista (ilman enempää taustatietoa kieli- ja lukutaidosta, mielenkiinnon kohteista ym.):Helena Meripaasi: Tassutrio-sarja: kertoo kolmesta tytöstä ja heidän koiristaan ja kissoistaanTimo Parvela: Pate-sarja: Pate seikkailee ympäri maailmaa ystävänsä Senjan kanssa, Pasi Pitkäsen upea mustavalkoinen kuvitusMargit Auer: Maagisten eläinten koulu: sarja koulusta, jossa jokainen saa oman maagisen eläinystävän, taikaa ja koululaiselämääJörn Lier Horst: Etsuväkaksikko-sarja: Tilda ja Oliver ratkaisevat rikoksia pienessä norjalaiskaupungissa, lyhyitä ja värikkäästi kuvitettuja tarinoitaRoope Lipasti: Lätkä-Lauri-sarja: nuoren jääkiekkoilijan elämää, värikkäästi kuvitettuRoope Lipasti:…
Toimivin keino olisi varmaankin yrittää saada ohut veitsi tai vastaava työkalu tiivisteen ja kannen/purkin väliin ja vapauttaa purkissa oleva tyhjiö hyvin varovasti vääntämällä. Toinen keino on lämmittää purkkia kuumalla vedellä ja sen jälkeen naputella purkkia tai kantta ympäriinsä esimerkiksi puukauhalla, tämä keino tosin toiminee paremmin metallikantisissa purkeissa. Joka tapauksessa on tärkeää olla hyvin varovainen, ettei lasipurkki mene rikki.
Poliisilla on rikostilastoja kaupunginosittain, mutta ilmeisesti ne eivät ole julkisesti saatavilla ainakaan reaaliaikaisesti. Tiedotusvälineistä löytyy koonteja aiheesta eri ajoilta, esim. Ilta-Sanomat 25.8.2018.Kaupunginosien huonomaineisuutta on tutkittu segregaation näkökulmasta, ks. esim.:Junnilainen, Lotta: Lähiökylä : tutkimus yhteisöllisyydestä ja eriarvoisuudestaRasinkangas, Jarkko: Sosiaalinen eriytyminen Turun kaupunkiseudulla : tutkimus asumisen alueellisista muutoksista ja asumispreferensseistäKaupunginosien maine voi ilman muuta parantua. Hyvänä esimerkkinä ovat Turun Raunistula ja Nummenmäki, joiden maine oli reilut sata vuotta sitten erittäin huono, mutta jotka nykyään ovat varsin rauhallisia ja keskiluokkaisia alueita.…
Mielestäni signeerauksessa lukee L. Ylönen. Kuvataiteilijamatrikkelista löytyy Lauri Ylönen (1895 - 1924), ks. https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija/lauri-ylonen-2Ylönen toimi Karjala-lehden toimittajana ja kuvittajana ja menehtyi keuhkotautiin 29-vuotiaana.
Kyseessä saattaisi olla Reetta Ronnin vuonna 2024 ilmestynyt esikoisteos Tuoksut vanamon ja varjot veen.Helmetissä on teoksesta lyhyt kuvailu:https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2585702?sid=5293596369Mikäli tämä ei kuitenkaan ole etsimäsi teos, niin jatkan etsimistä.
Kolmen muskettisoturin (Les trois mousquetaires, 1844) tapahtumat sijoittuvat vuosiin 1625-1628. Punainen sfinksi (Le comte de Moret, ou, Le sphinx rouge, 1865-1866) on kirjoitettu paljon myöhemmin, mutta sijoittuu ajallisesti heti ensimmäisen teoksen jälkeen eli vuosiin 1628-1630. Muskettisoturit eivät kuitenkaan esiinny siinä. Keskushenkilönä on kardinaali Richelieu, ja lisäksi Dumas esittelee uuden sankarin, Moret'n kreivin. Myladyn poika (Vingt ans après, 1845) hyppää alkukielisen nimensä mukaisesti ajassa 20 vuotta eteenpäin Kolmen muskettisoturin tapahtumista ja sijoittuu vuosiin 1648-1649. Se on julkaistu suomeksi myös nimellä Muskettisoturit seikkailevat jälleen. Bragelonnen varakreivin (Le Vicomte de Bragelonne, 1848-1850)…
Rivit ovat Bertold Brechtin runon Sonett Nr. 19 lopusta.Runon suomennosta ei löydy painetuista lähteistä. Äänitteillä Miten enkeleitä vietellään : Lauluja Bertolt Brechtin runoihin rakkaudesta (1989) ja Lauluja rakastamisen vaikeudesta (1995) on Esa Kaartaman säveltämä laulu tähän runoon. Sanat on suomentanut Kaj Chydenius. Äänitteet ovat lainattavissa Helmet-kirjastoista, mutta niissä ei ole mukana laulujen sanoja.
Suomessa on paljon kääntäjiä, jotka kääntävät muistakin kielistä kuin englannista. Valtaosa heistä löytyy Suomen Kääntäjien ja Tulkkien Liiton sivujen kautta. Liiton hakupalvelussa voi selata kääntäjiä ja tulkkeja ja nähdä kunkin työkielet. Kohdasta Tarkenna hakua voi rajata tulokset esimerkiksi kaunokirjallisuuden kääntäjiin ja yläkulman valikosta Kieli tai kielet, joista käännetään tai tulkataan edelleen tietystä kielestä kääntäviin.Lähde:SKTL – Kääntäjä- ja tulkkihakupalvelu
