Vaikuttaisi siltä, että myös GESTRA on akronyymi-lyhenne tai ainakin portmanteau, joka on muodostunut perustajajäseniensä sukunimien aluista: Gerdts ja Strauch. Näin ollen nimeen voi soveltaa Kielikellon antamaa ohjetta, joka pätee suomenkielisessä tekstissä samalla tavalla myös suomenkielisiin lyhenteisiin. Koska kyseisen nimen voi lausua kuten sanan, sen voi kirjoittaa joko kokonaan isoin kirjaimin tai pelkällä isolla alkukirjaimella (vrt. YLE tai Yle). Suomenkielessä lyhennesanat muuttuvat vakiinnuttuaan usein pienikirjaimisiksi, ja Gestrastakin löytää nopealla hakukonehaulla lukuisia näin kirjoitettuja muotoja niin suomeksi, saksaksi kuin englanniksikin.Tämän ohjeen mukaan sanamaista lyhennettä siis taivutetaan kuten muitakin sanoja (…
Suomenkielisenä sitaatin alkuperää ei löytynyt, mutta englanniksi “It’s always too early to quit.” lause näyttää olevan amerikkalaisen pastorin Norman Vincent Pealen. Linkki Azquotes.com
Kyllä löytyy! Todistettavasti minidisc-digitointi onnistuu ainakin Vuosaaren kirjaston digitointipisteellä. Lisätiedot ja varaukset:https://varaamo.hel.fi/reservation-unit/338
Kollega tiesi kertoa Kysy kirjastonhoitajalta -vastaajien valtakunnallisella sähköpostilistalla, että runo ei ole Kirsi Kunnaksen, vaan Kaija Pakkasen. Runo on nimeltään Minkä vuoksi. Se sisältyy esimerkiksi Pakkasen kirjoihin Hassu noita ja muita saturunoja ja Leikkimökin runokoppa sekä kirjaan Suomen lasten runotar.
Voit uusia lainasi Keskikirjastojen verkkokirjastossa, jos sinulla on kirjastokortti ja siihen liitetty nelinumeroinen PIN-koodi. Kirjastokortin numero on käyttäjätunnuksesi ja koodin saat lähimmästä Keskikirjastojen toimipisteestä tai kirjastoautosta. Tässä ohje lainojen uusimiseen verkossa: https://keski.finna.fi/Content/help_opac#renewals
Lainan voi uusia vain silloin, kun siitä ei ole varausta.
Elokuvan teosta löytyy viljalti kirjallisuutta niin suomeksi kuin muillakin kielillä.
Ehdotuksia Satakirjastojen kokoelmista esimerkiksi :
Lumet, Sidney: Elokuvan tekemisestä (2004)
Pirilä, Kari & Kivi, Erkki: Elävä kuva - elävä ääni. Ensimmäinen osa, Otos (2017)
Pirilä, Kari & Kivi, Erkki: Elävä kuva - elävä ääni. Toinen osa, Leikkaus (2008)
Pirilä, Kari & Kivi, Erkki: Elävä kuva - elävä ääni. Kolmas osa, Teos (2010)
Pölönen, Markku: Elokuvailmaisun ja videokuvauksen perusteita (1990)
Lisää erikoistuneempaa kirjallisuutta aiheesta on mahdollista etsiä ja tilata kaukolainaan esimerkiksi Kansallisen audiovisuaalisen instituutin tai Aalto-yliopiston kokoelmista.
Hei,
"Alone together" on alunperin musikaalista "Flying colors" (1932) ja siitä on vuosien saatossa muodostunut jazz standardi. Suomenkielisin sanoin esitettyä versiota laulusta ei ole julkaistu. Riikka Keräsen albumilla "A vision of a garden" (2022) tuo kappale on, mutta sekin on alkukielellä, eli englanniksi.
Helmet-kirjastoissa ei ole matkaoppaita, jotka olisi suunnattu erityisesti urheiluturisteille. Esimerkiksi sukeltajille tai pyöräilijöille suunnattuja matkaoppaita löytyy, mutta urheilua seuraaville on hyvin vähän matkaopassisältöä. Tämä johtunee ainakin osittain siitä, että liigojen, kuten NHL:n, aikataulut, pelien sijainnit ja lippujen hinnat vaihtelevat kausittain.
Joissakin Lonely Planetin, Eyewitnessin ja muiden sarjojen matkaoppaissa on erilliset pienet urheiluosiot. Näissä sisällöt liittyvät pitkälti stadioneiden ja areenojen sijainteihin ja historiaan. Usein mukana on verkko-osoitteita liigojen tai seurojen sivuille.
Nimitys viitannee vaskipuhaltimiin, kuten arvelitkin ja sitä on käytetty ainakin Karjalan suunnalla.
Kollega osasi vinkata Laatokka-lehden 30.4.1936 ilmestyneeseen numeroon, jossa mainostetaan Pitkärannan kevätjuhlaa, jossa suojeluskunnan torvisoittokunta soittaa ”uusilla korkeilla”. 30.04.1936 Laatokka no 47 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto.
Kyseessä on Suomen rintamamiehet 1939-45 -matrikkelisarja, jonka julkaisi 1971 matrikkeliprojektia varten perustettu Etelä-Suomen Kustannus Oy.
Helmet-kirjastojen kokoelmista Suomen rintamamiehet 1939-45 -matrikkeli löytyy Pasilan kirjavarastosta. Täydennysosia taas löytyy useaman Helmet-kirjaston kokelmista. Matrikkelin saatavuustilanteen Helmet-kirjastoissa voi tarkistaa helmet.finna.fi-sivustolta.
Matrikkelia löytyy pääkaupunkiseudulta myös Kansalliskirjastosta ja Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta. Saatavuustilanteen voi tarkistaa finna.fi-sivustolta.
Tässä muutamia ehdotuksia vuosikymmenten takaa julkaistuista matkakertomuksista, joita löytyy mm. Ratamo-kirjastoista:Mörne, Håkan: Valkoisen norsun ja lohikäärmeen maillaMatkakirja Thaimaasta, Burmasta ja vähän Malesiasta ja Kiinastakin (Gummerus 1931)Meidän miehemme Abessiniassa : Elämyksiä Abessiniassa, Somalimaissa, Sudanissa, Egyptissä ja Palestiinassa (Karisto, 1936)Hiisivaara, Tapio: Myrkkynuolia, kahvia, banaaneja : seikkailuja ja kokemuksia Brasilian kuuman auringon alla ( WSOY 1945)Hedin, Sven: Matkamuistelmia Persiasta, Mesopotamiasta ja Kaukaasiasta (Kirjankustannus-liike 1989)Seikkailuja Tiibetissä (WSOY 1906)Keith, A. Berriedale : Tuulten maa : Borneon pääkallometsästäjien parissa ( Tammi 1947)Saraste, Einar: Kuvauksia…
Panssarilasi on arkikielen ilmaus erilaisille iskuja kestäville lasityypeille. Useimmat niistä valmistetaan laminoimalla useita lasilevyjä yhteen. Lasikerrosten väliin pannaan kerros kirkasta polyuretaania tai polyvinyylibutanaalia. Yhdistelmä kuumennetaan ensin tyhjiössä ilmakuplien poistamiseksi ja sitten painesäiliössä, jolloin kerrokset sitoutuvat toisiinsa.Toisessa menetelmässä lasilevyjen väliin pannaan polykarbonaattikerros. Lasikerros menee säröille iskusta mutta joustava muovi ottaa vastaan suurimman kineettisen energian ja estää lasia sirpaloitumasta. Alumiininpanssarilasissa taas lasin uloin kerros on läpinäkyvää alumiiniyhdistettä.Lasi voidaan myös karkaista. Lasia kuumennetaan tasaisesti, kunnes se alkaa pehmentyä. Silloin se…
Kansakoulussa toinen kotimainen kieli ei kuulunut pakollisiin oppiaineisiin, jotka löytyvät kansakoululaista 247/1957, https://www.eduskunta.fi/pdf/saadokset/247-1957.pdfKieliaine lisättiin peruskoulun pakollisten aineiden joukkoon, kun koulujärjestelmä muutettiin. Kieli voitiin valita kunnassa kahdesta vaihtoehdosta, se oli joko englannin kieli tai toinen kotimainen kieli. Tietoa löytyy Eduskunnan kirjaston tietopaketista Eduskunta tekee päätöksen peruskoulusta, https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/yhteiskunta/historia/eduskunta-tekee-paatoksen-peruskoulusta/Sivut/peruskoulun-puitelaki-hyvaksytaan.aspxTässä vielä aiempi vastaus kansakoulun oppiaineista, https://www.kirjastot.fi/kysy/opetettiinko-kansakoulussa…
Zoe Brisbyn kirjoja on valikoidusti saatavilla eri kirjastoissa ympäri Suomen. Voit halutessasi tehdä maksullisen kaukolainatilauksen tai hankintaehdotuksen kirjastoosi. Kirjoja voi ostaa myös nettikirjakaupoista. Parhain valikoima lienee ranskalaisissa.
Tuon kaltaisia teoksia on mm. Adam Sandlerin ja Jack Nicholsonin tähdittämä elokuva Anger Management (2003), jossa päähenkilö määrätään osallistumaan vihanhallintakurssille omintakeisen terapeutin opastuksella. Elizabeth Gilbertin Eat, Pray Love (2006), josta on tehty elokuvakin, lähtee etsimään itseään kriisin jälkeen maailmalta erilaisten metodien ja parantajien avulla. Jim Carreyn Yes Man (2008) -elokuvan päähenkilö alkaa myös sanomaan kaikelle kyllä erään itseapukurssin innoittamana.Erilaisia oman tiensä etsimisestä kertovia teoksia ovat myös esimerkiksi Paulo Coelhon Alkemisti (1988), sekä Sean Pennin ohjaaman Into the Wild (2007) -elokuvan, joka kertoo nuoren Christopher McCandlessin elämästä, joka pohjautuu John Krakauerin…
Alkuun voisi auttaa esimerkiksi jokin seuraavista:Kalevi Kasala, Ortodoksisuuden mitä, miksi, miten : kirkkotiedon käsikirja Merja Marras, Ortodoksinen elämäntapa 12 ikkunaa ortodoksisuuteen Suomessa
Yritin etsiä tätä kirjaa useilla eri hakusanayhdistelmillä niin meidän aineistotietokannastamme kuin myös laajemmin Finnasta (finna.fi), mutta en löytänyt mitään täysin tuntomerkkeihin sopivaa. Vahvin veikkaukseni on, että kyseessä saattaisi olla Salla Simukan Lumikki-trilogian ensimmäinen osa Punainen kuin veri (Tammi, 2013), joka on ilmestynyt myös ruotsiksi (Röd som blod, 2014). Siinä kuvaukseen sopii tapahtumapaikka, huumerikollisuus ja nuori (Lumikki Andersson), joka alkaa itsekseen ottaa asiasta selvää.
Kirjallisuudesta ei löytynyt mainintaa tällaisesta merkistä, mutta reserviharjoituspataljoonatulkinta on luultavasti oikea, mahdollisesti kyseessä voisi olla muistoesineeksi ajateltu merkki. Perkjärvellä toimi tällainen harjoitusorganisaatio ainakin 1929. Samalta vuodelta on jäänyt aikakauden lehtiin laaja jälki, sillä leirillä tapahtuneista laiminlyönneistä valitettiin eduskunnan oikeusasiamiehelle ja asia päätyi sotaylioikeuteen asti. Lehtiä voi selata Kansalliskirjaston digitaaliarkistossa, https://digi.kansalliskirjasto.fi/. Kaukjärven-Perkjärven ampumaleirin toimintaa 1920-30 -luvuilla käsitellään laajemmin Jyri Paulaharjun teoksessa. Oikeusjutusta lienee jäänyt myös arkistoihin laaja asiakirja-aineisto, josta voi saada…
"Submarine" luokitellaan jazziksi, joskus tarkemmin fuusiojazziksi. Ohjelmoidut rytmit ja sämplet viittaavat myös hiphopin suuntaan. Itse asiassa sävellyksessä James sämplää aiempaa levytystään "Nautilus", jota monet hiphop-artistit ovat sämplänneet.Lähteet:Bob James – Nautilus | Releases | DiscogsUp for the Challenge: A Conversation with Bob James (Part Two) - PostGenreNautilus (instrumental) - Wikipedia
