Hei!
Lentosotamies on ilmavoimissa palveleva sotamies.
Sivulta http://www.mil.fi/perustietoa/julkaisut/varusmies_06_suomi/arvomerkit/i… löytyvät ilmavoimien arvomerkit.
Termin englanninkielinen vastine on airman (sivu http://www.sanakirja.org/search.php?id=239284 )
Le.Lv tarkoittaa lentolaivuetta. Lentolaivue 14:sta löytyy tietoja ainakin Wikipediasta sivulta http://fi.wikipedia.org/wiki/Jatkosodan_hy%C3%B6kk%C3%A4ysvaiheen_ilmas…
WW2 on varmaankin Toisen maailmansodan lyhenne (World War II)
Asutuksen ja teollisuuden jätevedet johdetaan jätevesivesiverkoston kautta jätevedenpuhdistamolle, joita on Suomessa noin 540. Verkosto koostuu viemäriputkien lisäksi tarkastuskaivoista ja pumppaamoista. Asutusalueen jätevedet johdetaan tavallisesti viettoviemärissä (paineettomassa viemärissä) pumppaamolle asti. Pumppaamossa vesi nostetaan tavallisesti korkeammalla olevaan putkeen, josta se voi jatkaa viettoviemärissä eteenpäin.
Tavallisesti sadevedet johdetaan omaan sadevesiputkeen ja jätevedet omaansa. Tällaista järjestelmää kutsutaan erillisviemäröinniksi. Vanhoilla asuinalueilla saattaa vielä olla sekaviemäreitä (sadevedet ja jätevedet samaan viemäriin). Erillisviemäröinnillä jätevesienkäsittelyyn tuleva vuotovesimäärä saadaan…
Selim tai Seelim on alkuperältään epävarma nimi. Perustuu ilmeisesti arabian sanaan terve. Voi olla myös Anselmin lyhentymä.
Lähteet: Lempiäinen: Suuri etunimikirja, Vilkuna: Etunimet.
Oletan, että kysymys on Suomen terveydenhuoltohenkilöstön vaatetuksen historiasta. Medic-tietokannasta löytyi seuraavanlaisia lehtiartikkeleja:
Haltia, M; Herzen, A von
"Aateet on mun vaatteet" : kuvadokumentteja Suomen lääkäreiden ja sairaanhoitajien asuista 1600 - 1900 -luvuilta (lehdessä Duodecim 1996 vol. 112 no.23 s. 2283-2300) Saatavilla Tikkurilan kirjastosta.
Sarén, S
Uusia ideoita laitosvaatetukseen : asennemuutosta kaivataan
lehdessä Sairaala 1999 vol. 61 no. 8 s. 24-27
Pylvänäinen, I
Terveydenhuoltohenkilöstön työpuvun uusi malli
Sairaala 1985 vol. 48 no. 1 s. 21-23
Pitko, S
Työvaate lähin työympäristö
Sairaanhoitaja - Sjuksköterskan 1979 vol. 55 no. 16 s. 14-5
Sairaala ja Sairaanhoitaja - Sjuksköterskan -lehtien…
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyvät seuraavat kirjat hauilla "veneet korjaus" ja "veneet huolto".
Veneen huolto ja kunnostus - Lujitemuoviveneen omistajan käsikirja
http://www.helmet.fi/record=b1667715~S9*fin
Puuvene : limisauma, tasasauma, ristiinlaminointi, korjaukset ja huolto http://www.helmet.fi/record=b1178985~S9*fin
Modern boat maintenance : the complete fiberglass boat manual
http://www.helmet.fi/record=b1062354~S9*fin
Glass-fibre boat repair / James Yates
http://www.helmet.fi/record=b1594244~S9*fin
Aiheesta löytyy tietoa myös www-sivulta
http://www.terpol.fi/ohjeet.htm
Keskustelua lasikuituveneen paikkaamisesta
http://www.kalamies.com/foorumi/viewtopic.php?p=204315
Sofiannaa ei löydy nimipäiväluetteloista eikä nimellä ole kalenterissa nimipäivää. Sofianna vaikuttaa Sofiasta ja Annasta yhdistellyltä. Sofian nimipäivä suomalaisessa nimipäiväkalenterissa on 15.5. ja Annan 9.12.
Kielitoimiston sanakirjan (2. osa, L-R) mukaan parisen on "noin kaksi, pari, muutama (harva), jokunen" eli vastauksena kysymykseesi parisen viikkoa on lähempänä kahta viikkoa. Sana parisen on taipumaton.
Yliopistokirjastojen yhteisluettelosta, LINDA-tietokannasta, löytyi seuraavia tutkimuksia päiväkodin ja neuvolan yhteistyöstä sekä moniammatillisuudesta:
Lagerblom, Katri
Lastentarhanopettajien ja terveydenhoitajien kokemuksia viisivuotiaan lapsen arviointi- ja
yhteisteistyömenetelmän käyttöönotosta Espoossa
Helsinki : Helsingin yliopisto, 2004
Opinnäyte: Pro gradu -tutkielma : Helsingin yliopisto, Kasvatustieteen laitos
Sillanrakennus lapsen parhaaksi : tutkimus kodin, neuvolan,
päivähoidon ja koulun yhteistyökokeilusta Porissa ja
Kankaanpäässä 1990 - 1995
Helsinki : Mannerheimin Lastensuojeluliitto, 1994
Heinämäki, Liisa
Varhaista tukea lapselle - työvälineenä
kehittämisvalikko
Helsinki : Stakes, 2005
(Oppaita / Sosiaali- ja…
Perinteisestä joululaulusta Joulupuu on rakennettu on olemassa kaksi ruotsinnosta. Dagny Flodin Segerstrålen ruotsinnos löytyy nuottijulkaisusta Lasten omat joululaulut = Barnens egna julsånger (valinnut ja sovittanut, Einari Marvia, Fazer, 1977). Laulu on saanut ruotsiksi nimen Barnens julvisa. Toinen ruotsinnos samasta laulusta sisältyy nuottijulkaisuun Lapset soittavat joululauluja = Barnen spelar julvisor, 1 (sov. Heidi Sundblad, Fazer, 1978). Laulu on nimeltään Julen ren i dörren tittar. Tämän julkaisun viitetiedoissa ei valitettavasti kerrota, kenen riimittelemät ruotsinkieliset sanat ovat.
Molemmat nuottijulkaisut kuuluvat HelMet-kirjastojen kokoelmiin.
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
Ainakin kolme seuraavaa pääkaupunkiseudun kirjastoissa olevaa teosta käsittelevät tarkka-ammuntaa:
Mäki, Reijo: marraskuu on musta hauta, Lindfors, Akseli: Tarkka-ampujan päiväkirja, Veijo Meren novelli Tappaja, mm. teoksessa Keskeiset teokset osa 4. Ammuntaa urheilulajina on seuraavien teosten aihe:
Shooter's bible, Fadala, Sam: Pyssymiehiä, Urheiluammunta Suomessa--75 tulosten vuotta, Leppämäki, Pentti: Pistooliammunta--lajit, tekniikat, harjoitteet, Klingner, Bernd: Kivääriampujan opas--perustiedot, asennot, tekniikka.
En oikein tiedä onko metsästys tarkka-ammuntaa, mutta metsästystä käsitteleviä tietokirjoja ja eräkirjoja on Helsingin kaupunginkirjastossa runsaasti. Esim.Pekka Reinikka: Jahtia vuorotta, Mauno Tikkanen: Viimeinen makaus…
Sopivia runoja löytyy mm. seuraavista teoksista:
Kanteletar
Lennä, lennä leppäkerttu / koonn. Karahka
Lönnrot, Elias: Kansanlauluja
Suomen lasten runotar
Teosten saatavuuden voi tarkistaa Porin kaupunginkirjaston Riimi-aineistohausta osoitteessa http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll
Kirahvin kaula on noin 1,8 metriä pitkä, eli noin aikuisen miehen pituinen. Tieto löytyi tältä englanninkieliseltä nettisivulta http://www.sandiegozoo.org/animalbytes/t-giraffe.html
Nimeä ei löytynyt kirjaston nimioppaista. Se ei kuitenkaan ole aivan harvinainen. Vuontisvaara on ollut tai on sukunimenä 157 henkilöllä (Lähde: Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelu: http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/).
Mahdollisesti se on lähtöisin Pohjois-Suomesta. Vuontis-sanalla voidaan tarkoittaa hietaa eli hiekkaa. Tämä tieto löytyy Äkäslompolon kyläyhdistyksen sivuilta: http://www.äkäslompolo.fi/kylasta/mennytta-aikaa/kylan-nimistosta.html Tosin Kotikielen seuran aikakauslehti Virittäjässä (1920, s. 2) arvellaan, että sana voi olla myös väärin kuultua saamenkieltä.
Vaara-sana luontonimenä määritellään NetMot-sanakirjan Kielitoimiston sanakirjan mukaan näin: "tav. loivarinteinen, luonnontilassa metsän peittämä korkea mäki…
Stringejä ei oikestaan ole tarvinnut ”keksiä”, sillä stringien kaltaiset vaatteet olivat ensimmäisiä ihmisen käyttämiä vaatteita. Lämpimien seutujen alkuperäiskansoilla stringien kaltainen pieni vaatekappale on vielä nykyäänkin usein heidän ainoa asusteensa – niin miehillä kuin naisillakin.
Vaatekappaleen nimi tulee englannin sanasta G-string (G-kieli). Nykyisessä muodossaan stringeistä tuli muoti-ilmiö varsinaisesti 1970-luvulla Etelä-Amerikkalaisten tanssijoiden käyttämän vaatteen vuoksi. Tosin jo vuonna 1946 Louis Réard suunnittelin maailman ensimmäiset bikinit, joiden alaosa oli string-mallinen. - Stringien suosio perustunee ennen kaikkea niiden pakaroita korostavaan vaikutukseen. Toisaalta niiden menestystä on kasvattanut…
Nita -nimi on lyhentymä nita-, nitta -loppuisista nimistä esimerkiksi Juanita, Janita, Anita, Anitta. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Nita -nimisiä henkilöitä on Suomessa ollut vuosina 1900-2005 625 kappaletta.
Nipa lienee lyhentymä Niilosta, joka on suomalainen muunnos Nikolauksesta. Nikolaus oli Uudessa Testamentissa yksi Jerusalemin alkuseurakunnan seitsemästä diakonista. Kalenteriin nimen on tuonut Pyhä Nikolaus, vähäaasialaisen Myran kaupungin arkkipiispa, joka kuoli noin v. 345. Nikolausta on pidetty merenkulkijoiden suojeluspyhimyksenä. Lisäksi häntä pidetään hyväntekijänä ja hätään joutuneiden auttajana. Monissa maissa Pyhä Nikolaus (Santa Claus) tuo jouluntienoilla lahjoja lapsille kuten meillä joulupukki. Pyhän…
Kilpikonnat, krokotiilit, liskot ja käärmeet kuuluvat sammakkoeläimiin. Ne ovat kaikki selkärankaisia eli niillä on ruumiissaan tukiranka. Kilpikonnan kuori on muodostunut selkärangasta, kylkiluista ja luulevyistä, jotka ovat kasvaneet yhteen. Ks. esim. Holland, Simon, Matelijat. Helsinki : Kirjalito, 2005. Wilke, Hartmut, Kilpikonnat : oikea hoito, terveellinen ruoka, käyttäytyminen. [Helsinki] : Tammi, 1999 (Tampere : Tammer-paino).
