Internet-lähteistä löysin kuvan vain mainitsemastasi Jorma Gallen-Kallelan toteuttamasta hautakivestä (esim. https://fi.findagrave.com/memorial/270202672/impi_marjatta-gallen). PIKI-kirjastojen kokoelmista löytyy Arja ja Seppo Saarisen teos Ruoveden vanhat haudat 2022 (https://piki.finna.fi/Record/piki.5067858?sid=5379504718), joka saattaisi olla hyödyllinen tietolähde.
Heljä Lahtinen kuvitti muun muassa Valistuksen lukukirjan Opin lukemaan - Lasten aapinen (Kuosmanen - Merenkylä - Merenkylä - 1. painos 1962).Kirja on lainattavissa Helmet-kirjastojen Pasilan kirjavarastosta. Voit varata kirjan omaan lähikirjastoosi.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1354505?sid=5379672376Googlettamalla kirjan nimellä löydät myös kuvia kirjasta, myös tuosta mainitsemastasi kuukausikuvasta.
Välillä 1.4.2026-10.5.2026 on vastattu 507 kysymykseen, välillä 1.6.2026-10.7.2026 464 kysymykseen, eli kyllä hivenen on ollut hiljaisempaa tänä kesänä. Vuonna 2025 vastaavat luvut olivat keväällä 565, kesällä 510. Kysymysten määrässä alkoi nähdä hienoista laskua sen jälkeen, kun tekoälytiivistelmä ilmestyi hakukoneen alkuun. Nähtäväksi jää, onko muutos ohimenevä niin kuin aiempien uusien ilmiöiden ilmestymisen kohdalla on ollut. Palvelun tilastoja ja kehitystrendejä voi lukea toimintakertomuksista, https://www.kirjastot.fi/kysy-kirjastonhoitajalta-toimintakertomukset
Kyseessä on varmaankin Wolfgang ja Heike Hohlbeinin nuortenkirja Pimeyden lapset 1 ja 2 (Unterland, suom. Marja Kyrö, 1994).Pimeyden lapset 1 SatakirjastoissaPimeydenlapset 2 SatakirjastoissaLastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirjojen sisällöstä kerrotaan näin:Ollessaan luokkaretkellä tuomiokirkon katakombeissa Michael törmää kirjailija Henry Wolfiin. Suojakaide pettää ja he putoavat sokkeloiseen labyrinttiin ja löytävät maanalaisen kaupungin. Jännittävä seikkailu alkaa, sillä kaupunkia varjostaa synkkä kirous. "
Koneellisesti tuotettu tietue tarkoittaa sitä, että aineiston, tässä tapauksessa äänikirjan, metatietoja ei ole syötetty manuaalisesti kirjastojärjestelmään. Kirjaston kuvailijat eivät siis ole muokanneet äänikirjan tietoja tai esimerkiksi lisänneet asiasanoja tai hyllyluokkia, vaan järjestelmässä näkyvät vain ne tiedot, jotka aineiston toimittajalta saadaan automaattisesti. Koneellisuus ei siis liity itse äänikirjaan vaan sen tietoihin, jotka näkyvät kirjastoluettelossa kuten Helmetissä. "Useita sijainteja" tarkoittaa yleensä sitä, että samaa teosta on samassa kirjastossa useammassa ei hyllyssä, esimerkiksi peruskokoelmassa ja lisäksi Bestseller-hyllyssä tai vaikkapa Sateenkaarihyllyssä. Helmetissä ja muissakin kirjastojen Finna-…
Kollega tiesi kertoa Kysy kirjastonhoitajalta -vastaajien valtakunnallisella sähköpostilistalla, että runo ei ole Kirsi Kunnaksen, vaan Kaija Pakkasen. Runo on nimeltään Minkä vuoksi. Se sisältyy esimerkiksi Pakkasen kirjoihin Hassu noita ja muita saturunoja ja Leikkimökin runokoppa sekä kirjaan Suomen lasten runotar.
Olen törmännyt itsekin tähän kysymykseen sukututkimuksessa. Sata vuotta sitten tunnettiin sukulaiset hyvinkin tarkasti, sillä suku edusti ainoaa sosiaaliturvaa. Sisaret, mummot, vaarit, veljet, tädit, sedät, enot ja serkut olivat hyvinkin läheisiä. Pikkuserkutkin pääsivät tuttujen joukkoon. Vasta ns. sokeriserkut, joiden kanssa henkilöllä on yhteinen esim. isän-isän-isän-isä ovat jo kaukaisia sukulaisia. Sitten on nämä sukuun naidut eli langot, kälyt, nadot, miniät ja anopit, joitten sukulaisuusarvo on henkilöstä riippuvainen.
Olit ihan oikeassa. Kyllä se on tuo N. Ja lastenkirjoissa L. Kirjastot myös merkitsevät saman omiin kirjatarroihinsa ja ns. signumeihin, joita ovat pienet (yleensä valkoiset) lappuset kirjan selässä. Sieltäkin tuon voi tarkistaa.
84.2 tarkoittaa, että kyseessä on suomenkielinen, kaunokirjallinen teos (ei esim. tietokirja).
Kirkes-kirjastojen varausilmoitusten lähetystavan muuttaminen ei ole mahdollista verkkokirjastossa, mutta voit muuttaa sen paikan päällä kirjastossa esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen.
https://kirkes.finna.fi/Content/asiakkaalle#ilmoitukset
Tällä "Kysy kirjastonhoitajalta"-sivustolla on aiemminkin kysytty lumiukoista. Tästä linkistä pääset lukemaan ko. vastauksen:
https://www.kirjastot.fi/kysy/nykyaan-lumiukkoja-tehdaan-vain-huviksi
Hei
Kirja on ostettavissa useista Suomen antikvariaateista.
Esimerkiksi näistä:
https://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=447785
https://esbok.eu/tuote/sita-juhannusta-ei-tullut-heikki-hietamies/
https://www.antikka.net/naytatuote.asp?id=386282
Tätä tarinaa emme löytäneet. Piki-kirjastosta löytyy lastenkirjallisuutta Halloweenista, löytyisikö tästä hakutuloksesta tuttu teos https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/search?p_p_id=searchResult_WAR…? Kirjasammon Halloween-kirjojen joukkoa voisi myös selailla, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/halloween.
Hei,
kirjastot ovat kirjastoja, eivätkä asianajotoimistoja. Ne eivät voi vastata kysymyksiin, jotka edellyttävät laintulkintaa. Kirjastot antavat käyttöönsä lainvalmisteluun liittyviä asiakirjoja, mutta ne eivät voi ottaa kantaa siihen, miten lakia yksittäistilanteessa tulkitaan tai sovelletaan. Tällaisiin kysymyksiin vastaavat esimerkiksi lainvalmistelijat.
Tässä tapauksessa sovellusohjeet tulevat todennäköisesti joko sosiaali- ja terveysministeriöstä tai työ- ja elinkeinoministeriöstä. Kannattaa siis olla yhteydessä näihin tahoihin.
Hei,
Koronatilanteen takia, on kaikkien (poislukien ne, joista on lähtenyt asiakkaille jo lasku) lainojen laina-aikaa jatkettu toukokuun alkupuolelle. Jos tilanne pitkittyy, niiden laina-aikaa jatketaan edelleen. Aluehallintoviraston suosituksen mukaan suljimme palautusluukut, joten kirjoja ei ole mahdollistakaan palauttaa toistaiseksi. Lisätietoa päivittyy nettisivuillemme vaara.finna.fi sekä Vaara-kirjastojen facebook-sivuille stä mukaa kun tilanne muuttuu.
Mikäli asuu alueella missä datayhteydet toimivat huonosti, ulkoisesta antennista saattaa olla hyötyä. Tarkempia tietoja voi tiedustella omalta operaattorilta tai liikkeestä, josta modeemi on hankittu.
Hei
Sain apua Sibeliusmuseosta joka sijaitsee Turussa. Sieltä löytyi arkistosta Axel von Kothenin omin käsin tekemiä nuottikäsikirjoituksia missä oli myös laulujen tekstit. Löytyvät tässä pdf-kopioina liitteinä. På stranden kappaleen tekstin on tehnyt Ernst V. Knape ja tekstin kappaleeseen Och molnen de segla on Sigurd Bomanin käsialaa.
Suosittelen, että otat vielä yhteyttä kotikirjastoosi. Jos kirjaa ei ole saatavissa omasta kirjastosta tai alueen kirjastojen kirjaistoista, kirjan voi tilata kaukolainana mistä tahansa Suomen kirjastosta. Tai tarvittaessa tietysti ulkomailtakin. Varmista, kaukolainan hinta.
"Guinness suuri ennätyskirja" on ilmestynyt Suomessa kaksi kertaa ennen vuotta 1980, vuosina 1974 ja 1976. Teokset löytyvät esim. Varastokirjastosta tai Kansalliskirjastosta. Voit tehdä kaukolainatilauksen oman lähikirjastosi kautta.
Kansalliskirjaston Arto-tietokannasta löytyy tiedot artikkelista:
Lehtinen, Aki-Petteri
Vapaus sanaan - ja vastuu siitä
Kaltio 2015 : 5, s.13-17
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/arto
