Jos kyseessä on Sauli Viitalan säveltämä "Salla-valssi", löytyy nuotteja, joissa on melodia ja sointumerkit. Seppo Leinon (myös salanimellä Soile Noppe) säveltämä valssi "Sointuja Sallasta" löytyy harmonikkanuotinnoksena esimerkiksi Veikko Ahvenaisen nuottikokoelmasta Giulietti soi 1.
Esimerkiksi seuraava teos voisi olla hyvä lähtökohta:Liukkonen, M. (2018). Hennalan naismurhat 1918. Vastapaino.Kannattaa myös tarkistaa Kansallisarkiston Sotasurmasampo 1914-1922 -palvelu. Henkilön nimi ja lisätietoja saattaa löytyä sieltä.
Usko Kempin säveltämä ja sanoittama laulu "Inna ja linnunpoikanen alkaa": "Maassa makaa lintunen, pikkuinen linturukka, jollet pääse siivilles..." Laulu sisältyy nuottiin Kemppi, Usko: "Satulauluja" (Fazer, 1967; 1. painos Westerlund, [1956?]). Kokoelman laulut on alun perin tehty Inna-tytölle, mutta nimen paikalla voi käyttää laulajan ja leikkijän nimeä.
Kyllä vain. Tässä joitakin esimerkkejä:Heikkinen, Antti: Maaseudun tulevaisuus (2019)Hirvonen, Elina: Että hän muistaisi saman (2010)Hotakainen, Kari: Jumalan sana (2011)Myllymäki, Maisku: Valvoja (2024)Pääskynen, Markku: Tämän maailman tärkeimmät asiat (2005)Rimminen, Mikko: Pussikaljaromaani (2004)Saarinen, Marjo Katriina: Kaikki päivän tunnit (2022)Sahlberg, Asko: Höyhen (2002)Tervo, Jari: Suomemme heimo (2001)Lisää teoksia voi hakea verkkokirjastosta asiasanalla "yhdenpäivänromaanit".
Se on valmistettu helmikuussa 1952.Lähde: Singer Sewing Machine Serial Number Database EH https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-…
Vinkki löytyy ma 15.7.2024 Maaseudun tulevaisuudesta otsikolla Leena Luodon vinkkejä luomuviljelyyn (s. 10). Siinä Leena Luoto kertoo muun muassa, että siementen itämistä estävä tuijan lehtisilppu voi toimia hyvin esimerkiksi vuohenputken torjumisessa.
Los éxitos de... Victor Manuel, Andrés do Barro, Mary Cruz on kokoelma-LP/-kasetti, jonka julkaisi lähinnä erilaisiin kokoelmiin erikoistunut Olympo-levymerkki. Kaikki kappaleet näyttävät olevan peräisin Olympon tai Belter-levymerkin julkaisuilta vuosilta 1967 - 75. Useimmat olivat julkaisuvuotenaan hittejä tai myöhemmin tunnetuksi tulleita kappaleita. Levy ei näytä olevan mikään keräilyharvinaisuus, vaikka kappaleita ei tällä hetkellä ole laajasti markkinoilla tai kirjastoissa.Levyn kolmesta laulaja-lauluntekijöistä Victor Manuel on kuuluisin ja hänen uransa on ollut pisin. Monet hänen 70-luvun puolivälin ja sen jälkeiset kappaleensa käsittelivät poliittisia ja yhteiskunnallisia teemoja. Andrés do Barro (1947 - 1989) oli kotoisin…
Kaikissa näissä yliopistoissa voi opiskella kasvatustiedettä. https://opintopolku.fi/-sivustolla voi tehdä hakuja koulutuksen tai oppilaitoksen mukaan ja tutkia tarkemmin, millaisia kasvatustieteen opintokokonaisuuksia on tarjolla.
Raita Karpon tulkinta kappaleesta näyttäisi löytyvän äänitteeltä Savilintu (1991). Yksi kappale CD-versiota on saatavissa Joki-kirjastojen kokoelmista.
Hei,Inkeri Kilpisen Tonna-kirjoista ei näyttäisi olevan tuoreita painoksia. 1970-1980-lukujen vaihteen aluperäisten lisäksi on vain 1988 otetut uudet painokset. Näitä ei enää ole tarjolla, mutta antikvariaateista ja eri kauppapaikkojen kautta yksityisiltä myyjiltä kirjoja on saatavilla. Hinnat siellä 10 € tienoilla - voi myös saada halvemmalla.
Selailin hieman Sivupiiriä, joka on lapsille ja nuorille suunnattu kirjasivusto. Linkki Sivupiiriin.Heti etusivulla tuli vastaani Vampyyri kirjojen hylly. Lasketaanko vampyyrit lepakoiksi? Linkki hyllyyn.Kirjahyllyistä löytyi myös eläinkirjahyllyjä. Linkki sivustolle. Niissä suositeltiin monenlaisia eläinkirjoja esim. James Bowen: Katukatti Bob, James Herriot: Kaikenkarvaiset ystäväni, Richard Adams: Ruohometsän kansa, Erin Hunter: Matka alkaa sekä S.F. Said: Varjak käpälä.Eläinhahmoja voisi löytää myös fantasiakirjallisuudesta. Linkki Fantasia hyllyyn. Esim. C.S. Lewis: Narnian tarinat, Douglas Adama:Dirk Gentlyn holistinen etsivätoimisto sekä Brian Jaques: Redwallin taru.Palvelussa on myös äänikirjahyllyjä.Helmet haku sanalla eläimet ja…
Kyseessä on nimimerkki Elli-tädin runo Leipuri Pulla, joka sisältyy Aino Öljymäen kirjaan Iloa ja juhlaa : esitystehtäviä koulun pienimmille. Ester Ahokaisen Oman juhlan ohjelmaa : nuorimmille juhlijoille sisältää saman nimisen kolmelle esiintyjälle tarkoitetun runon/laulun, mutta tässä alku kuuluu "Olen leipuri Pulla. / Kova on kiire mulla."
Teokseen Kuusijuhla : luokassa esitettäviä näytelmiä (Luokanopettajaliitto ry, 1981) sisältyy Tapani Hyvösen kirjoittama joulunäytelmä Karhukopla ryöstää joulupukin. Näytelmä on teoksen sivuilla18-23.https://finna.fi/Record/helle.467742?sid=5185564106Näyttää siltä, että oman kirjastoalueesi kokoelmissa tätä kirjaa ei ole, mutta voit tilata sen kaukolainaan oman kirjastosi kautta muualta Suomesta.
Vuonna 1993 julkaistussa Aapisten aapisessa (Tuire Harjola, Marja-Liisa Julkunen ja Paula Mäkipää, WSOY) seikkailee Aapisten perhe eli herra ja rouva Aapinen ja heidän 28 lastaan.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1001766?sid=5195193392
Täsmällistä tietoa ei löytynyt, mutta muistelen kollegoiden kanssa, että niitä olisi alkanut näkyä 1990-luvulla, ehkä jo vuosikymmenen alkupuolella. Internetistä löytyvien vahvistamattomien tietojen perusteella lötköpötköt olisi keksitty Kanadassa 1980-luvulla.
Marianne Jutilan kirjoittamassa historiikissä "Lapin lippulaiva. Lyseonpuiston lukio 1908-2008" on oma luku "Lapinpuvusta tulee epäkorrekti" ss. 302-304.Jo 1970-luvun alussa joukko lukion abiturientteja vastusti lapinpuvun käyttöä penkinpainajaisissa, koska osa saamelaisista ei hyväksynyt sitä. 1990-luvulla keskustelu vähemmistön kansallispuvun käytöstä lisääntyi, ja vuodesta 1996 alkaen yhä suurempi joukko abiturientteja jätti pukeutumatta lapinpukuun. Vuonna 2004 Rovaniemen lyseonpuiston lukion abiturientit päättivät luopua lapinpuku-traditiosta.Junila käyttää termiä lapinpuku, koska aito saamenpuku on henkilökohtainen, käyttäjänsä identiteetin ja etnisen alkuperän symboli.
Walt Whitmanin runosta Song of Joys on kaksi suomennosta.Arvo Turtiainen suomensi runon otsikoiden sen Laulu iloista. Runo on luettavissa teoksesta Ruohoa (1965, toimittanut ja suomentanut Arvo Turtiainen, s. 115). Viljo Laitisen suomennos Ilojen laulu sisältyy teokseen Ruohonlehtiä (toimittanut ja suomentanut Viljo Laitinen, 1954, s. 105).O Captain! My Captain! -runoa ei valitettavasti ole suomennettu.