Kesti vähän aikaa etsiä, mutta tämä sopisi kuvaukseesi.Italialais-ranskalainen tuotanto Dernier domicile connu / "Takaa-ajo Pariisissa" (suomenkielinen nimi; jossain yhteydessä myös nimellä "Pariisin pirut").Jose Giovannin ohjaama ja käsikirjoittama jännityselokuva perustuu Joseph Harringtonin romaaniin The last known address.Pääosissa Lino Ventura (L'inspecteur Marceau Léonetti) ja Marlène Jobert (Jeanne Dumas)Elokuva on saanut ensi-iltansa 1970, Suomessa 1971, ja se on esitetty TV 1:ssä 13.05.1992. (Elonet)Elokuvan esittelyt SensCritique: https://www.senscritique.com/film/dernier_domicile_connu/467445IMDB: https://www.imdb.com/title/tt0064225/?ref_=fn_t_1MUBI: https://mubi.com/en/fi/films/last-known-address
En tiedä, haetaanko tässä jotain tiettyä nimeä, mutta mieleeni tulee esimerkiksi seuraavat F-kirjaimella alkavat nimet: Forrest Gump, Fred Flintstone, Fox Mulder, Ferris Bueller ja Faramir.
Näihin kysymyksiin tarvitset pätevämpää vastaaja kuin tämä palsta.Ota yhteyttä Universal Music Finlandiin ja sen kautta kappaleen tekijöihin. Sitä kautta saat asiantuntevat vastaukset. Linkki Universal Music FinlandMyös Teosto voi vastata kysymyksiin kappaleen muokkaamisesta. Linkki Teosto.fi
Soitin Toshiballe, jonka monitoimilaitteita meillä on täällä Ison omenan palvelutorilla.Asiantuntijat vakuuttivat, ettei koneiden muistitietoja pääse hakkeroimaan. Koneet kryptaavat tiedot ja ylikirjoittavat ne kolmasti hyvin lyhyellä viiveellä.Sukuselvityksesi ei siis voi päätyä sivullisten tietoon.
Ylen Elävästä arkistosta löytyvien kahden dokumentin mukaan ajoi jonkin verran 1960-luvulla, esimerkiksi vuonna 1965 hän esitteli Jyväskylän Suurajot ja vuonna 1967 ajoi kolme kisaa. Ensimmäinen dokumentti - Hannu Karpo esittelee Suurajojen rallireitin - on katsottavissa Ylen Elävässä arkistossa. Toinen dokumentti - Karpo, sorateiden kuningas - puolestaan on katsottavissa vain Ylen Elävä arkisto Facebookissa.Lähteet:Karpo, sorateiden kuningas. Yle Elävä arkisto. Facebook. Dokumentti. https://www.facebook.com/watch/?v=158122816248372 (Viitattu 5.8.2026)Yle. Elävä arkisto. https://yle.fi/elavaarkisto (Viitattu 5.8.2026)
Talvivaaran kaivoksen ympäristölupien materiaalia löytyy Aluehallintoviraston sivuilta:
https://www.avi.fi/web/avi/ymparistoluvat-vireilla-pohjois-suomi-talvivaara-sotkamo
Siellä on selvityksiä ja myös Aluehallintoviraston ilmoituksia ja ympäristölupa ja sen muutos.
Kaivostoiminnan ympäristövaikutuksen tutkimuksia löytyy Suomen ympäristökeskuksen sivulta https://www.syke.fi/fi-FI/haku?n2=kaivokset ja turvetuotannosta https://www.syke.fi/fi-FI/haku?n2=turvetuotanto
Turvetutkimusta löytyy ympäristökeskuksen lisäksi Geologisen tutkimuslaitoksen julkaisuista, http://www.gtk.fi/geologia/luonnonvarat/turve/ .
Tämä on sen tyyppistä tutkimusta ja tietoa, että sitä kannattaa tiedustella Aalto yliopistolta, jonka osa Kauppakorkeakoulu nykyään on. Taloustieteen laitos löytyy täältä https://www.aalto.fi/fi/taloustieteen-laitos, ja kirjaston eli oppimiskeskuksen tietopalvelun tiedot täältä https://learningcentre.aalto.fi/fi/tietopalvelut-ja-tiedonhankinnan-opetus/ sekä osoite, josta voi kysyä oppimiskeskus@aalto.fi.
Kysymykseesi on vähän vaikea vastata. Suomen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kirkkojen suojelu ja (home)koulujen korjaaminen ja korvaaminen ovat molemmat hyvin tärkeitä asioita, mutta eri tavoin. Niiden asettaminen toistensa vastakohdiksi kuulostaa vähän tarkoitushakuiselta. Valtion budjetin vahvistaa eduskunta hallituksen esityksen pohjalta. Rahanjako on siis poliittinen päätös. Ja kuten esittämästäsi sitaatista kävi ilmi, kirkon yhteiskunnalliset tehtävät on määritelty laissa.
https://minedu.fi/kirkon-tehtavat
Monet kirkot kuuluvat Suomen vanhimpaan ja arvokkaimpaan rakennusperinteeseen. Ne edustavat keskiajalle asti ulottuvaa jatkumoa. Kivikirkkojen lisäksi Suomessa on hyvin vähän yli 500 vuotta vanhoja rakennuksia. Nämä…
Hei,
Kiitos kysymyksestäsi. Se oli sen verran vaikea, että päätimme välittää sen BBC:lle. Odottelemme vastausta heiltä ja kerromme sinulle,
jos saamme sen. Lähettäisitkö yhteystietosi osoitteeseen: kirjasto@varkaus.fi ja mainitse viestissä myös mistä asiasta on kyse.
Yst. terv.
Varkauden kaupunginkirjasto
Jyväskylän yliopiston virologian dosentti Matti Jalasjärven sanoman mukaan (oheinen artikkeli) "Noin yhdeksän prosenttia ihmisen perimästä muodostuu [...] retrovirusten jäänteistä".
https://www.veikkaus.fi/fi/x/virusten-valtakunta
Kirjastot.fi-palvelun monihaun antamien tietojen perusteella seuraavissa kirjastoissa on George Sarközyn levyjä:
Oulun kaupunginkirjastossa: Bach, Johann Sebastian: Lute music
Kouvolan kaupunginkirjastossa: Vivaldi, Antonio: Concertos and sonatas
Vantaan kaupunginkirjastossa (Myyrmäen kirjasto): Bach, Johann Sebastian: Suite in e minor BWV 996
Artikkeli löytyy esimerkiksi "google advanced" haulla osoitteesta https://www.jstor.org/ - artikkelin pääsee maksutta lukemaan kirjautumalla sivustoon.
Hei
Tässä pari teosta joita on saatavilla Helsingin kirjastojen toimipisteistä. Tarkemman, sinulle sopivimman sijainnin, löydät Kirjastot.fi:n sivustolta:
https://monihaku.kirjastot.fi/
Irene Kristeri: Manian varjossa
Kun läheisen mieli murttuu, toim. Eila Jaatinen
Apua ja neuvoja tarjoaa myös Suomen mielenterveysseura:
https://mieli.fi/fi
Toivottavasti näistä on apua.
Pääset katsomaan ja uusimaan lainojasi kirjautumalla verkkokirjastoon. Verkkokirjastoon kirjautumisessa tarvitset käyttäjätunnuksesi (kirjastokortin numero, näkyy kortin takapuolella tai vaihtoehtoisesti henkilötunnuksesi) ja nelinumeroisen pin-koodisi.
Mikäli pin-koodi on unohtunut, saat uuden käymällä jossain kirjastomme toimipisteessä. Puhelimitse sitä ei voida antaa.
On vaikea tietää, mistä sinun kohdallasi johtuu se, ettet voi uusia lainojasi. Uusimisen onnistumiseen vaikuttavat ao. seikat:
Lainat voi uusia 5 kertaa, ellei niistä ole varauksia.
Pikalainoja ei voi uusia.
Lainoja ei voi myöskään uusia, jos maksamattomia maksuja on 10 euroa tai enemmän.
Lainojen uusiminen verkkokirjastossa ei onnistu, jos olet saanut…
Hei,
lähdekirjallisuudesta ei löydy vastausta tähän kysymykseen. Ongelmana on myös se, miten esimerkiksi määritellään ”yleisyys” tai puhutaanko tietystä lehdestä vai kaikista suomalaista lehdistä.
Suomalaisen sanomalehtihistorian tärkeimmissä tutkimuksissa (Päiviö Tommila toim. Suomen lehdistön historia 1985–1992; Tommila & Salokangas: Sanomia kaikille: Suomen lehdistön historia) ei esimerkiksi käsitellä juuri lainkaan yleisönosastokirjoituksia.
Koska aihetta ei ole tutkittu, joudut selvittämään sitä itse. Lähteenä voit käyttää Kansalliskirjaston digitaalista sanomalehtiarkistoa, jossa haun voi kohdistaa 1930- luvulla julkaistuihin sanomalehtiin:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?formats=NEWSPAPER
Signeeraus voisi ehkä viitata taiteilija Veijo Hukkaan, mutta taiteilijan/maalauksen tunnistamista ei pelkkien kuvien, eikä kirjaston käytettävissä olevien lähteiden perusteella ole mahdollista tehdä. Kehotan kysymään alan asiantuntijoilta esim. antiikki- ja taideliikkeistä, tunnistavatko he taiteilijan ja minkä arvoinen maalaus voisi olla.
