Vanha valssi on alun perin kansanmusiikkia, jolloin sen tarkkaa sävellysajankohtaa on vaikea määritellä. Kappale on ollut tunnettu 1900 -luvun alkuvuosikymmeninä, ja sävelmä on merkitty useampaan kertaan muistiin eri puolilla Suomea. Sävelmä löytyy mm. Ilmari Krohnin vuosina 1989-1933 kokoamasta Suomen Kansan Sävelmiä teoksesta. Kyseiseen teokseen perustuva digitaalinen aineisto, suomalaisten kansansävelmien elektroninen tietovaranto, löytyy osoitteesta Suomen Kansan eSävelmätVanha valssi on ollut jouhikolla tai viululla (myöhemmin myös muilla soittimilla) soitettua pelimannimusiikkia. Edellä mainitun digitaalisen aineiston muistiin merkittyjä sävelmiä löytyy mm. vuosilta 1912-1925.
Olisikohan kyseessä Helsingissä 1922 järjestetyn XIV Esperanton maailmankongressin (Universala Kongreso de Esperanto, U.K.E.) muistomitali? Lyhenne, vuosi ja järjestysluku täsmäisivät, samoin esperanton lipun tähtisymboli. Kongressista uutisoitiin aikalaislehdissä:https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1502752?page=7https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/641998?page=1
Aila Meriluoto on suomentanut Robert Herrickin runosta To the Virgins, to Make Much of Time ensimmäisen säkeen, joka sisältyy Edith Holdenin teokseen Luontopäiväkirja 1905 (Otava, 1989, s. 107). Koko runosta ei valitettavasti löydy suomennosta.
Ateneumin julkaisema Albert Edelfelt 1854–1905 : juhlakirja (2004) sisältää Edelfeltin näyttelyosallistumiset vuosilta 1872–1905 "mahdollisimman täydellisinä". Ensimmäinen siinä listattu näyttely on Suomen Taide-yhtiön näyttely 1872. Siinä esillä ollut maalaus Vanha eukko (En gammal gumma) on mukana kirjassa nimellä Fredrika Snyggin muotokuva (s. 13) [Bertel Hintzen Edelfelt-elämäkerran teosluettelon numero 12]. Kevättalvella 1872 maalatun työn malli Fredrika Snygg oli Edelfeltin perheen "Tajtaksi" kutsuttu palvelijatar.
Kävin läpi Einari Vuorelan tuotantoa, mutta aivan noilla sanoilla olevaa runoa en löytänyt. Kokoelmassa Korpien takaa (1948) on kaksikin runoa, joissa on hyvin lähellä kysymääsi oleva kohta. Voisikohan etsimäsi runo olla jompikumpi näistä? Runon Kuoleva äiti viimeinen säe alkaa sanoilla "Katso, perhonen pyrisee ikkunassa. Se on vapautunut kotelostaan."Runo Polku taivaaseen alkaa näin: "Nyt sen tiedän: Olen vain kalkkikuori. Olen vain kotelo, josta perhonen lentää."
Rikkaat ja muodikkaat ihmiset pukeutuivat europpalaiseen tyyliin, maaseudun köyhät ihmiset perinteisempiin asuihin.1800-luvun kansanasuja: linkki.Länsimaista muotia: linkki.1860-luvun muodille oli tyypillistä mm. naisten hyvin leveät hameet (krinoliini) ja olkapäältä melko alhaalla olevat, usein leveät hihat.
Ylen artikkelin mukaan Larsson aloitti oman tutkintansa heti Palmen murhan jälkeen ja jatkoi sitä kuolemaansa vuonna 2004 asti. Lisätietoa asiasta löytyy Jan Stocklassan kirjasta Kuka murhasi Olof Palmen? (Aula & Co, 2018).
Walt Whitmanin runon When Lilacs Last in the Dooryard Bloom’d suomennos sisältyy Jarkko Laineen toimittamaan teokseen Runon suku : valikoima suomeksi elävää käännöslyriikkaa (1991, s. 136). Runo on suomenkieliseltä nimeltään Kun syreenit viimeksi kukkivat pihamaalla ja sen on suomentanut Viljo Laitinen.
Mielestäni signeerauksessa lukee L. Ylönen. Kuvataiteilijamatrikkelista löytyy Lauri Ylönen (1895 - 1924), ks. https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija/lauri-ylonen-2Ylönen toimi Karjala-lehden toimittajana ja kuvittajana ja menehtyi keuhkotautiin 29-vuotiaana.
Irina Volkova valittiin 250 ehdokkaan joukosta elokuvan päärooliin. Hän oli tuolloin 10-vuotias. Elokuvan menestys teki hänestä tunnetun.Volkova esiintyi ainoastaan enää vain yhdessä elokuvassa, Ni slova o futbole (1974), jossa hän korvasi viime hetkessä pääroolin alkuperäisen esittäjän. Hän ei ollut kiinnostunut näyttelijänurasta, ja hänen vanhempansa olivat samaa mieltä, varsinkin kun kuulivat tähtinäyttelijältä, miten epävarmaa näyttelijän työ olisi. Volkova valmistui yliopistosta, meni naimisiin, sai pojan ja työskenteli vuodesta 1993 lähtien kunnanarkkitehdin toimistossa.Lähteet:Irina Volkova - Wikipedia, the free encyclopediaКем стала актриса Ира Волкова из к/ф «Ох, уж эта Настя!» - Экспресс газета
Kesti vähän aikaa etsiä, mutta tämä sopisi kuvaukseesi.Italialais-ranskalainen tuotanto Dernier domicile connu / "Takaa-ajo Pariisissa" (suomenkielinen nimi; jossain yhteydessä myös nimellä "Pariisin pirut").Jose Giovannin ohjaama ja käsikirjoittama jännityselokuva perustuu Joseph Harringtonin romaaniin The last known address.Pääosissa Lino Ventura (L'inspecteur Marceau Léonetti) ja Marlène Jobert (Jeanne Dumas)Elokuva on saanut ensi-iltansa 1970, Suomessa 1971, ja se on esitetty TV 1:ssä 13.05.1992. (Elonet)Elokuvan esittelyt SensCritique: https://www.senscritique.com/film/dernier_domicile_connu/467445IMDB: https://www.imdb.com/title/tt0064225/?ref_=fn_t_1MUBI: https://mubi.com/en/fi/films/last-known-address
Heino on muunnelma Henrik-nimen muinaissaksalaisesta vastineesta Heinrich, joka tarkoittaa kodin valtiasta tai mahtavaa isäntää. Heino-nimeä käytetään sekä suku- että etunimenä ja oli jo keskiajan Suomessa suosittu sukunimi, siihen aikaan käytettiin käsitettä jälkinimi.Lähteitä:https://kotus.fi/sana/heinonen/https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/heino.htmlhttps://www.nimipaivat.fi/heino.htmlhttps://nimipalvelu.dvv.fi/etunimihaku?nimi=Heino
Suosittelisin sinulle joko Rovaniemen tai Tervolan miesten kansallispukuja. Rovaniemen puvussa on paita, housut, liivi, huivi ja tietysti sukat ja jalkineet.Tervolan puvussa on paita, housut ja liivi ja tietysti sukat ja jalkineet.Rovaniemen miehen puvusta voit kysyä täältä :Suomen Perinnetekstiilit OyKisällinkatu 5, 2. krs 15170 LahtiPuh. 0469228400helmi@vuorelma.fi Tervolan puvusta täältä :YhteystiedotTaito Lappi Postikatu 196100 Rovaniemi0406800101shop(at)taitolappi.fi Kansallispukuja on myös käytettyinä myytävänä netissä.
Vuonna 1922 annetussa uskonnonvapauslaissa 267/1922 https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/1922/267 2§:ssä todetaan, että "Uskonnollisina yhdyskuntina pidetään tässä laissa evankelisluterilaista ja kreikkalaiskatolista kirkkoa, niin myös muita uskontokuntia, joilla on tarkoituksena julkisesti harjoittaa uskontoa ja jotka on asianmukaisesti rekisteröity, niinkuin 2 luvussa sanotaan." Lain toisessa luvussa Uskonnollisen yhdyskunnan perustaminen ja oikeudellinen asema, 13§:ssä todetaan, että"Kun suomessa asuvat henkilöt tahtovat perustaa uskonnollisen yhdyskunnan, laatikoot sellaisen yhdyskuntajärjestyksen, kuin 14 §:ssä sanotaan, ja tehkööt valtioneuvostolle kirjallisen ilmoituksen yhdyskunnan…
HeiFinna.fi-hakupalvelussa voi tehdä haun aapinen, aiherajaus aapiset ja rajata vielä valmistusvuoden mukaan, esim: 1967-1970:https://finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%22…Mahdollisia sen ajan aapisia ovat (painoksia on tehty sopivaan aikaan):Knuuttila: Aapinen (myös harjoituskirjoja)Löytyy esim:https://finna.fi/Record/kainet.11795?sid=5370743053Kuosmanen: Opin lukemaanhttps://finna.fi/Record/piki.3251264?sid=5370751993Kunnas: Aikamme aapinenhttps://finna.fi/Record/heili.1f3716c5-674f-4c7a-aafc-374fa9a79f87?sid=…Kuvahaulla (tekijä ja kirjan nimi) löytyy melkein kaikista kansikuvat.Jos jokin aapinen tuntuu tutun näköiseltä, voi ottaa kyseiseen omistajakirjastoon yhteyttä ja kysäistä, löytyisikö kyseinen loru.…
Sinun kannattaa olla yhteydessä Koivukylän kirjastoon, jonka yhteystiedot löytyvät Helmet-sivustolta täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Koivukylan_kirjasto/Yhteystiedot
1930-luvun lopun ja talvisodan ajan koulutusjärjestelmän osalta perusteokset voisivat olla seuraavat virallishistoriikit ja Anssi Vuorenmaan aiheesta laatimat artikkelit:
Kronlund, J. (1988). Puolustusvoimien rauhan ajan historia: Suomen puolustuslaitos 1918-1939. WSOY.
Sotatieteen laitos. Sotahistorian toimisto. (1977). Talvisodan historia: 1, Suomi joutuu talvisotaan. WSOY.
Sotatieteen laitos. Sotahistorian toimisto. (1979). Talvisodan historia: 4, Sodasta rauhaan, puolustushaarat ja eräät erityisalat. WSOY.
Vuorenmaa, A. (1981). Jalkaväkijoukkojen koulutuksesta YH:n aikana syksyllä 1939. Jalkaväen vuosikirja XV (1981-1982), 151-158.
Vuorenmaa, A. (1981). Joukkojen koulutuksen suuntaviivoja…
Valitettavasti meillä ei kirjastossa ole lakiasioiden asiantuntemusta, joten emme osaa ottaa kantaa siihen, onko tuossa menetelty oikein. Yhdistyslaki 26.5.1989/503 löytyy Finlexistä, https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503. Kari Loimun teokset Yhdistyksen ABC : opas suomalaiseen yhdistystoimintaan ja Yhdistystoiminnan käsikirja löytyvät kirjastosta, niitä kannattaa tutkia. Asiasta kannattaa keskustella lakimiesten kanssa, joissakin kirjastoissa on lakineuvontaa tarjoavia lakimiehiä, mutta en löytänyt seutunne kirjastosta sellaista, https://www.imatra.fi/kirjasto, joten lakitoimistot lienevät lähin apu.
