Ruutuleikki-niminen runo löytyy Heikki Asunnalta, se on julkaistu mm. teoksessa
Ihmisen osa / Merenmaa, Martti ; Hellaakoski, Aaro ; Asunta, Heikki 1943 ja Valikoima runoja / Asunta, Heikki 1958.
Toista runoa emme löytäneet, ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?
Kysyjä löysi toisen runon: Vilho Rantasen kirjoittaman runon nimi on Uhri. Se löytyy kokoelmasta Sävelvuoritieltä (1947) ja myös kokoomateoksesta Runot.
Kokonaista kirjallisuustieteellistä vertailevaa tutkimusta Joel Lehtosesta ja F. E. Sillanpäästä ei löydy. Aarne Laurilan ja Panu Rajalan toimittamassa teoksessa Sillanpää Suomen kirjallisuudessa : F. E. Sillanpään juhlakirja (Sillanpää-seura, 1989) on Pekka Tarkan kirjoitus, joka on otsikoitu Sillanpää ja Lehtonen. Ehkä tuosta kirjoituksesta löytyy vastauksia kysymyksiinne.https://finna.fi/Record/piki.242720?sid=4733283097#componentpartshttps://finna.fi/Record/keski.60892?sid=4733283097
Hei, Googlen kuvahaku antaa tuloksen Argynnis paphia f. valesina eli Keisarinviitta. Se kuuluu täpläperhosten heimoon.https://inaturalist.laji.fi/taxa/471790-Argynnis-paphia-valesinaKannataa varmistaa laji vielä asia Suomen perhos- ja valokuvausharrastajilta:https://www.suomen-perhoset.fi/ Kirjalähteitä:100 suomalaista perhosta. (Saarinen, Kimmo ym. )Suomen päiväperhoset. Laji- ja kuvausopas. (Murtosaari, Jussi)
Ikävä kyllä tätä sanontaa ei löytynyt kirjaston hakuteoksista. Myöskään Kysy kirjastonhoitajalta -vastaajaverkostomme ei tunnistanut tätä sanontaa.Osaisiko joku palstan lukijoista auttaa?
Lapin kansaa voi paperisena Kallion, Pasilan, Rikhardinkadun ja Vuosaaren kirjastossa sekä Keskustakirjasto Oodissa. Huomaathan, että paperinen lehti ei ehdi ilmestymispäivänään Helsingin kirjastoihin.Helmet : https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1610643?sid=4834902335
Etsimäsi Geir O. Kløverin teos The Nansen photographs (2012) kuuluu Kansalliskirjaston kokoelmiin.https://finna.fi/Record/fikka.5616982?sid=4883251482Teos näyttää olevan lainattavissa kotilainaan. Lainaamiseen tarvitset Kansalliskirjaston kirjastokortin.https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/kirjastokorttihttps://www.kansalliskirjasto.fi/fi/tietoa-kansalliskirjastosta/yhteyst…
Trailereita esitettiin 1950-luvulla kuten nykyäänkin elokuvanäytöksen alussa ennen pääkuvaa. Käytäntö on vakiintunut jo mykkäkaudella. 1950-luvulla oli yleistä, että pääkuvan edellä esitettiin trailerien ohella myös alkukuva, eli tarkoitusta varten tehty lyhytelokuva.
Harry Potter ja viisasten kivi -kirjassa on kohta, jossa Harry ja Dumbledore keskustelevat sairaalasiivessä sen jälkeen, kun Harry on päihittänyt Oraven/Voldemortin. Kun Harry yrittää sanoa Voldemortin nimen ja alkaa epäröidä, Dumbledore vastaa hänelle:"Sano Voldemort, Harry. Käytä aina kaikesta sen oikeaa nimeä. Nimen pelko kasvattaa asiankin pelkoa."Lähde: J.K. Rowling: Harry Potter ja viisasten kivi, sivu 322 (2011, 29. painos), suomentanut Jaana Kapari
Voisipa miltei sanoa, että käytännössä (runo)kirjat lähes poikkeuksetta sisältävät materiaalia, joka on kirjoitettu jo ennen julkaisuvuotta. Sekin on mahdollista, että kirjaan päätyneestä "lopullisesta" tekstistä on olemassa aikaisempia versioita, joita ei ehkä ole julkaistu painettuina, mutta niitä on silti voitu esittää vaikkapa suullisesti puhetilaisuuksissa, runomatineoissa – tai vaikkapa olympiakisoissa. Äiti ja neutronipommi -runon taustaa selvittäessäni vastaani ei kuitenkaan tullut viitteitä siitä, että sitä – tai sen osia – olisi esitetty Moskovan olympialaisissa. Valtionpalkinnon 1984 Neuvostoliitossa saanut runo on kotimaassaan yksi Jevtušenkon tunnetuimmista runoista, joten otaksuisin, että tällaista meriittiä siitä…
Kysyin asiaa ChatGPT:ltä. Tekoäly arveli, että kysymyksessä saattaa olla Puppi-suklaavanukas. Puppi-vanukaspurkin kannessa oli kruunupäinen poika, joka oli brändin tunnus. Tekoälyn mukaan kysymyksessä oli Valion tuote.Kuulostaako tämä oikealta? Vanhoja mainoksia on koottu esim. Vintagemainoksia.fi-sivustolle, myös Facebookista löytyy erilaisia ryhmiä, joita voit hyödyntää.
Voisiko kyseessä olla kirjat "Taltuta klassikko" (Tammi 2019), "Taltuta klassikko! goes länsimainen kirjallisuus" (Tammi 2021), "Taltuta klassikko! olipa kerran lasten- ja nuortenkirjallisuus" (Tammi 2024), kaikissa kirjoittajana Maria Laakso ja kuvittajana Johanna Rojola.
The Earth, Spring’s Daughter -laulusarjan tekstin on Tarkiainen itse koostanut saamelaisten runoilijoiden ja parin muun tekijän runoista. Teoksessa on käytetty Rose-Marie Huuvan, Rauni Magga Lukkarin, Timo Malmin, Aila Meriluodon, Leena Morottajan ja Nils-Aslak Valkeapään runoja. Teoksen 1. laulu prologin jälkeen, joka alkaa “Eanan, giđa nieida”, näyttäisi olevan kollaasi Nils-Aslak Valkeapään tekstiä kokoelmasta Aurinko, isäni (Beaivi, áhčážan, 1988) ja Aila Meriluodon tekstiä kokoelmasta Asumattomiin, 1963. Meriluodon lainaukset on kääntänyt pohjoissaameksi Veikko Holmberg. Lähteet Outi Tarkiaisen verkkosivut Wise Music Classical
Televisiossa on 1990-luvulla esitetty Uusien lastenlaulujen sävellyskilpailua, jota isännöi Salon kaupunki. Lasten laulukaupunki -sivustolta löytyvät kaikki kilpailun voittajat, mutta niiden joukossa olevat hiiri-laulut eivät kuulosta samalta. Kilpailun kappaleista on tehty tallenteita nimellä Salossa soi, joita on lainattavissa kirjastosta, https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=Salossa+soi&type=AllFields. Näyttää kuitenkin olevan niin, että kilpailun satoa on esitelty televisiossa aiemminkin kuin 1996, jolloin ilmeisesti ensimmäinen julkaisu on tehty Salossa soi. Uudet lastenlaulut 1996.Voisi kuitenkin olla mahdollista, että Laulukaupunki ry löytäisi omista arkistoistaan laulun. Yhteystiedot sinne löytyvät heidän sivultaan,…
Hei,Voisiko kyseessä olla tämä: Fantastinen Espoo - spekulatiivinen matkaopasTämä matkaopas vie teidät Espoon idylliseen saaristoon ja esittelee historiallisen Espoon merkittävimmät nähtävyydet. Saatte kuulla kuka on kaupungin suojelupyhimys, ja mistä löytyy kummituksia. Moderni Espoo tarjoaa monipuolista kulttuuria ja arkkitehtuuria. Espoolla on myös salainen puolensa, kadonneiksi kutsutut kaupunginosat, joissa on aivan toisenlaista nähtävää, kuin museoita ja kirkkoja.Alla linkki kirjan tietoihin Helmet-Finnassa.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1926180?sid=5053588761
Hei,Voin suositella Marjaana Helmisen teosta Kansainvälinen verotus, joka löytyy Alma Insightsin ylläpitämästä Verkkokirjahyllystä. Kansainvälinen verotus -teos on jatkuvatäydenteinen ja sitä on päivitetty viimeksi 27.5.2025. Teos käy läpi kansainvälisen verotuksen eri osa-alueita. Verkkokirjahylly on lisensoitu verkkopalvelu ja voit käyttää sitä täällä Eduskunnan kirjaston tiloissa.Verotus on vero-oikeuden johtava kausijulkaisu Suomessa. Verotus -lehdessä on myös kansainväliseen verotukseen liittyviä artikkeleita. Julkaisu löytyy Eduskunnan kirjaston kokoelmista ja voit etsiä artikkeleiden nimekkeitä kirjastotietokannastamme Selma: https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Seuraavissa tuoreissa teoksissa on yleistä tietoa kansainvälisestä…
tutkittuani nettiä ja jonkin verran olen itsekin jalkapalloa muutaman vuosikymmenen seurannut, niin totean että pallon kohtalo vaihtelee. Nykyäänhän pallojen pintoihin saatetaan painaa tieto missä ottelussa niitä käytetään esimerkiksi Espanja - Saksa ja päivämäärä, joten niitä varmaankin käytetään vain siinä ottelussa turnauksessa. Muutoin palloja on kyllä käytetty ainakin takavuosien kisoissa useammassakin ottelussa. Joskus pelaajat saattavat ottaa pallon muistoksi, esimerkiksi kun tekevät hattutempun eli kolme maalia pelissä. Joskus pelaajat vievät pallon muistoksi muuten vain ottelun jälkeen. Palloja on lahjoitettu myös hyväntekeväisyyteen esimerkiksi kouluille tai juniorijoukkueille. Jalkapalloja on myös huutokaupattu ja varat…
Kangaslammen kunta liitettiin Varkauteen vuonna 2005. Nykyisen Varkauden alueella ei ole ainakaan Järviwikin mukaan Kangaslampi-nimisiä vesistöjä.Lähteet:https://www.jarviwiki.fi/wiki/Varkaushttps://www.jarviwiki.fi/wiki/Kangaslampi https://kangaslamminkyla.fi/#Kangaslampi
Gottlundin kirjoitusten tutkija Olli Vilhunen kertoi Perä-Pohja-lehdelle 9.3.1928: "Sain selville aluksi, että Gottlund oli käyttänyt omia kirjoitusmerkkejään sanoissa. Esimerkiksi kun sain selville att-sanan käytön, oli minulla jo kaksi kirjainta a ja t. Samalla tavalla pääsin lopullisiin tuloksiin ja salakirjoitusta voi lukea." Gottlund oli siis korvannut tavalliset kirjaimet keksimillään merkeillä. Gottlundin alkuperäiset päiväkirjat löytyvät Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkistosta.
Hei!Valitettavasti myös Porvoon Kanoottikirjan välistä ovat työpiirustukset kadonneet! Kyseessä on Helle-kirjastojen ainoa kappale.Tässä tilanteessa suosittelisin, että tekisit Kanoottikirjan työpiirustuksista kaukolainapyynnön. Katsoin, että kirjaa on saatavilla monesta Suomen kirjastosta, ja ainakin osassa kirjoista on työpiirustukset tallella. Käytännössä homma toimii niin, että työpiirustukset voidaan skannata sellaisessa kirjastossa, josta ne löytyvät, ja skannaus lähetetään sitten tänne Porvooseen. Me tulostamme skannaukset ja sinä saat ne tällä tavalla haltuusi. Tästä peritään pieni maksu (ks. lisää kaukopalvelusivulla, linkki alempana).Kaukolainapyynnön voit täyttää täällä: https://www.porvoo.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjasto/…
