Hei!Löysin muutamalta sivulta maininnan, että Harjus on parvikala.https://www.perhokalastajat.net/keskustelu/viewtopic.php?t=115180https://www.jarviwiki.fi/wiki/Harjus kertoo, että Harjus elää parven tapaisina ryhmittyminä.
Tähän kysymykseen on aiemmin vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Vastaus löytyy täältä: https://www.kirjastot.fi/kysy/haluaisin-lainata-verenpainemittarin-miten-toimin?language_content_entity=fi
Varaus on lienee ollut tehtynä vuoden 2014 pokkaripainokseen. Tämän painoksen tietueessa ei ole enää yhtäkään nidettä jäljellä - mikä ei ole ihme, sillä pokkarit kärsivät kirjastokäytössä ja ovat nopeasti poistokunnossa. Nabokovin Lolitasta on saatavilla vanhempia painoksia, joista osaa näkyy olevan eri kunnissa myös hyllyssä. Teos on ollut ainakin Turun kirjaston puutelistalla jo pitkään: Jäljellä olevat kappaleet ovat jo paljon kiertäneitä, uusimpia (jo yli kymmenen vuoden takaisia) painoksia ei ole toimittajilta saatavilla, ja antikvariaateissa teosta on tarjolla kovin satunnaisesti. Lisäkappaleita kaivataan kipeästi, ja niitä tilataan, kun mahdollisuus siihen osuu kohdalle.Lolitan muita painoksia verkkokirjastossa:https://vaski.finna.…
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista runoa, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja runon tekijästä ja/tai alkuperästä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Jamppa Tuomisen esittämästä "Kevään tyttö" kappaleesta ei ole julkaistu nuottia. Kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Pekka Rahkola. Kappaleen esitys löytyy CD-levyltä Jamppa Tuominen: Kullannuppu - 40 unohtumatonta laulua. Kullannuppu : 40 unohtumatonta laulua | Hakutulokset | Keski-Finna
Usko Kempin säveltämä ja sanoittama laulu "Inna ja linnunpoikanen alkaa": "Maassa makaa lintunen, pikkuinen linturukka, jollet pääse siivilles..." Laulu sisältyy nuottiin Kemppi, Usko: "Satulauluja" (Fazer, 1967; 1. painos Westerlund, [1956?]). Kokoelman laulut on alun perin tehty Inna-tytölle, mutta nimen paikalla voi käyttää laulajan ja leikkijän nimeä.
Televisiossa on 1990-luvulla esitetty Uusien lastenlaulujen sävellyskilpailua, jota isännöi Salon kaupunki. Lasten laulukaupunki -sivustolta löytyvät kaikki kilpailun voittajat, mutta niiden joukossa olevat hiiri-laulut eivät kuulosta samalta. Kilpailun kappaleista on tehty tallenteita nimellä Salossa soi, joita on lainattavissa kirjastosta, https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=Salossa+soi&type=AllFields. Näyttää kuitenkin olevan niin, että kilpailun satoa on esitelty televisiossa aiemminkin kuin 1996, jolloin ilmeisesti ensimmäinen julkaisu on tehty Salossa soi. Uudet lastenlaulut 1996.Voisi kuitenkin olla mahdollista, että Laulukaupunki ry löytäisi omista arkistoistaan laulun. Yhteystiedot sinne löytyvät heidän sivultaan,…
Sävellyksestä ei ole vieläkään julkaistu nuottia. Aikaisemmassa vastauksessa samaan kysymykseen ehdotetaan, että Kassu Haloselta itseltään voisi saada nuotit.
Tässä joitakin lähdeteoksia aiheesta.Hiekkanen, Markus: Suomen kivikirkot keskiajalla (Otava, 2003)Muinaisuutemme jäljet: Suomen esi- ja varhaishistoriaa kivikaudelta keskiajalle (Gaudeamus, 2015)Westermarck, Mikael: Luonnonmukaiset rakennusaineet (Rakennustieto, 1998)Jussi Kinnusen arkeologian pro gradu -tutkielmassa "Turun keskiaikaisen rakennuskivimateriaalin alkuperän selvitys tarkastelukohteena Aboa Vetus & Ars Nova -museon kivirakennusten rakennuskivet" (Turun yliopisto, 2018) käsitellään kivien valintaa ja työstöä. Tutkielma on luettavissa verkossa: Jussi_Kinnunen.pdfNiin ikään Eeva Puustjärven julkaisu Kymmenen tarinaa kivestä on saatavilla verkossa: https://www.proagria.fi/uploads/10_tarinaa_kivesta_0_2022-06-13-161640_yxeo.…
Kirjastonhoitaja ei ole perhosasiantuntija, mutta käänteisen kuvahaun perusteella kuvan perhonen voisi olla kirjoverkkoperhonen tai jokin muu verkkoperhonen. Ehkä joku lukijoistamme osaa sanoa tarkemmin?Outi-kirjastoista löytyy myös hyvä kirja perhosista kiinnostuneille, mistä on apua myös tunnistamisessa: Suomen päiväperhoset : laji- ja kuvausopas | OUTI-kirjastot | OUTI-kirjastot
tutkittuani nettiä ja jonkin verran olen itsekin jalkapalloa muutaman vuosikymmenen seurannut, niin totean että pallon kohtalo vaihtelee. Nykyäänhän pallojen pintoihin saatetaan painaa tieto missä ottelussa niitä käytetään esimerkiksi Espanja - Saksa ja päivämäärä, joten niitä varmaankin käytetään vain siinä ottelussa turnauksessa. Muutoin palloja on kyllä käytetty ainakin takavuosien kisoissa useammassakin ottelussa. Joskus pelaajat saattavat ottaa pallon muistoksi, esimerkiksi kun tekevät hattutempun eli kolme maalia pelissä. Joskus pelaajat vievät pallon muistoksi muuten vain ottelun jälkeen. Palloja on lahjoitettu myös hyväntekeväisyyteen esimerkiksi kouluille tai juniorijoukkueille. Jalkapalloja on myös huutokaupattu ja varat…
Kiva kuulla, että lukeminen innostaa. Tässä löytämiäni nuorille sopivia peliaiheisia kirjoja:Lukkila, Anne: Tuomiopäivä Enter [2024]Salama, Annukka: Ripley : nopea yhteys [2022]Cline, Ernest: Ready player one [2018]Davidson, I.I.: The ghost network-trilogia:Aktivoi [2019]Käynnistä Otava, [2020]Järjestelmävirhe [2020]- Tämän trilogian alkuperäisidea on Aleksi Delikourasin, joka siis on Nörtti-kirjojen kirjoittaja.Vacklin, Anders: Sensored reality-trilogia:Beta [2018]Glitch [2019]Replica [2020]Näitä pääsee tutkimaan ja varaamaan Helmetin sivuilta: Helmet-verkkokirjasto | helmet.fi
Hei!En löytänyt juuri tuon nimistä dokumenttia, mutta voisiko kyseessä olla "Historia: Veristä kuparia"? Dokumentissa kerrotaan vuonna 1913 Yhdysvalloissa sijaitsevassa Calumetin kaivoskaupungissa tapahtuneesta joukkopaniikista. Tämä voisi sopia siihen, että muistat jonkin tulipalon. Tässä tapauksessa kyseessä oli huijaus tulipalosta, joka sitten aiheutti tämän paniikin, ja 73 ihmisen kuoleman. 50 vainajista olivat amerikansuomalaisia. Tämä ei kuitenkaan tapahtunut kaivoksella, vaan Italian Hall -nimisessä rakennuksessa. Valitettavasti tämä dokumentti ei ole Yle Areenassa katsottavissa, mutta linkkaan sen kuitenkin.https://areena.yle.fi/1-2213907https://yle.fi/aihe/a/20-73447https://www.suomenmaa.fi/uutiset/tuli-on-irti-huusi-mies-kesken-…
Kyllä se Hietanen oli. Hän ihmetteli Lahtisen pitämiä luonnontieteellisiä esityksiä tähdistä, kuusta yms. Hän ihmetteli myös Lehdon kaaduttua, oliko tämä kuollut heti väijytykseen mentyään. Kuinka hän sitten oli tehnyt itsemurhan."-Mää vaan ihmettelen tätä kauhiast. Täsä näyttä olevan kauhia mysteeri. Oikke semmone mysteerinäytös. Kuis kuollu voi ampua ittiäs?"Linna, Väinö : Tuntematon sotilas WS uusi painos 2019
Eva Kilven ja Tomi Kontion runoissa voisi olla tällaisia, kuten itsekin epäilit.Minulle tulivat myös mieleen Risto Rasa ja Eino Leino, mutta valitettavasti ei mitään tiettyä runoa.Espoon kaupunki on vuonna 2023 kerännyt asukkailtaan rakkauskirjeitä luonnolle. Ne eivät kaikki ole runoja, mutta kauniita kirjeitä niissä on monia. Jospa niistä löytyisi kaivattu teksti? Linkki sivustolle.Runoja etsiessä törmäsin myös Anna Pulkkisen pro gradu tutkielmaan 2018 ”Näissä runoissa ylistetään luontoa ja mollataan ihmisiä” Sieltä löysin vielä pari ehdokasta:Ahokainen, Ester (1985) ”Kauanko?”. Teoksessa Jaatinen, Sanna & Rönns Christel (toim. 2001) Neulaspolku. Meidän lasten runot. Helsinki: Otava.Pohjanpää, Lauri (1956) ”Kaksi kiveä”. Teoksessa…
Raita Karpon tulkinta kappaleesta näyttäisi löytyvän äänitteeltä Savilintu (1991). Yksi kappale CD-versiota on saatavissa Joki-kirjastojen kokoelmista.
Anna Erikssonin sävellyksestä "Kajaanista pohjoiseen" ei löydy nuottijulkaisua. Kappaleen sanat löytyvät verkosta, esimerkiksi täältä. Samoin kappaleen sointukartta löytyy muun muassa ChordU-palvelusta.
Teksti on ensimmäinen säkeistö Zacharias Topeliuksen runosta ”Finlands namn” (13 maj 1848). Runo julkaistiin ruotsiksi 20. toukokuuta 1848 sanomalehdessä Helsingfors Tidningar ja löytyy muun muassa Topeliuksen teoksesta Ljugblommor II (1850) ja kokoelmateoksesta Ljungblommor (2010).Runo löytyy kokonaisuudessan ruotsiksi myös Svenska Litteratursällskapet i Finlandin sivulta: Zacharias Topelius skrifter.Runon on suomentanut Otto Manninen nimellä ”Suomen nimi” (Toukokuun 13:s päivä.) Runo löytyy muun muassa Zacharias Topeliuksen teoksesta Kootut teokset. 11, Runoja (1931) sivuilta 164–165.Linkki Vaski-verkkokirjastoon: Kootut teokset. 11, Runoja
Voisikohan kyseessä olla Jevgeni Volodazkinin teos Arsenin neljä elämää? Tässä teoksessa ainakin nimenvaihdos liittyy kiinteästi elämänmuutokseen ja sisäiseen kasvuun. Lisää tietoa teoksesta löytyy Kirjasammon sivulta: Arsenin neljä elämää | Kirjasampo
