Sukunimen Marsfeld alkuperää voi etsiä kahdesta suunnasta. Osassa lähteitä nimeä pidetään alkuperältään saksalaisena (esimerkiksi iGENEA-sivuston sukunimiluettelo), osa antaa mahdollisuuden kytkeä sen brittiläiseen nimistöön (esimerkiksi The Internet Surname Database) ja vanhan englannin sanoihin 'mearc' (marskimaa) ja 'feld' (vainio, aukea). Varhaisin asiakirjoihin taltioitu englantilainen nimen muoto on ollut de Marsfelde Somersetin kreivikunnassa 1300-luvulla; vuosisatojen kuluessa ja eri puolilla maailmaa siitä on sittemmin kehkeytynyt lukuisia erilaisia variaatioita.
"Saksalaisen" tulkinnan mukaan taas sukunimen Marsfield alkuperä voisi olla paikan nimessä. Esimerkiksi Münchenin Maxvorstadtissa on Marsfeld-niminen alue,…
Nyt kyllä laitoitte vaikean.Antamanne kuvauksen ja kuvamateriaalin perusteella en valitettavasti osaa sanoa mikä olisi voinut saada aikaan kyseisen reikäkuvion.Ehkäpä voisitte tiedustella asiasta Tiede-lehdeltä tai Suomen luonto -lehdeltä.Tiede-lehden yhteystiedot: tiede@sanoma.comSuomen luonto-lehden yhteystiedot: https://suomenluonto.fi/yhteystiedot/toimitus/
Tarkoitatkohan antiikin mytologian monipäistä hirviötä Hydraa, jolle kasvoi aina kaksi päätä yhden pois leikatun tilalle? Myytin mukaan Hercules onnistui lopulta voittamaan hirviön. Lähteitä:Alf Henriksson: Antiikin tarinoita 1-2 (WSOY, 1993)https://en.wikipedia.org/wiki/Lernaean_Hydra
Vuoden 1980 jouluaattona TV 1 esitti toiveuusintana amerikkalaisen elokuvan Cindy (1978, ohjaus William A. Graham). Kyseessä on New Yorkin Harlemiin sijoitettu ja afroamerikkalaisten näyttelijöiden tulkitsema musikaaliversio Tuhkimo-sadusta.
Ahvenanmaalla on ilmeisesti kuunneltu 1940-luvulla sekä Suomen Rundradiota (Yleisradio) että Ruotsin radiota. Radio-ohjelmat kerrottiin usein sanomalehdissä, joita on runsaasti digitoituna Kansalliskirjaston digiarkistossa. Esimerkiksi tämän Åland-lehden lauantainumeron sivuilla 5 ja 6 luetellaan kyseisen päivän ja kolmen seuraavan radio-ohjelma molemmilla kanavilla: 12.06.1948 Åland no 65 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto Lisää ahvenanmaalaisia lehtiä voi etsiä Kansalliskirjaston palvelussa esimerkiksi julkaisupaikan (Maarianhamina) mukaan tai hakusanalla "åland".
Tässä joitakin kirjavinkkejä:Lauri Haavisto & Jukka Partanen: Suomalainen sotilas. Hakkapeliitasta tarkk'ampujaan, kirja Helmet FinnassaPekka Laatu: Alter Schwede = Vanhat ruotsalaiset : suomalaiset hakkapeliitat kolmikymmenvuotisessa sodassa, kirja Helmet FinnassaKarl Adaridi: Sotataidon historia 2. Kustaa Aadolfin, Ludvig XIV:n ja Fredrik Suuren aika, kirja Helmet Finnassa Lisää löydät tekemällä hakuja Helmet Finnassa. Kannattaa käyttää tarkennettua hakua ja hakusanoina vaikkapa "1600-luku", "sotilaat", "sotalaitokset", "armeijat", "maanpuolustus" ja "Ruotsin vallan aika".
En löytänyt tähän suoraa vastausta suomenkielisistä lähteistä, mutta nestemäisen pyykinpesuaineen käyttöä ruokailuvälineiden puhdistamiseksi ei ainakaan yleisesti suositella. Asiasta löytyy jonkin verran tietoa esimerkiksi Googlesta hakemalla englanniksi, tosin monesti enemmän tai vähemmän kaupallista yhteistyötä tekevien sivustojen ja pesuainemerkkien sivuilta. Kaikki ovat kuitenkin yhtä mieltä asiasta: pyykinpesuaineen käyttäminen ruokailuvälineiden puhdistamiseen ei ole suositeltavaa. Vaikka molempien pesuaineiden ainesosaluetteloissa on samankaltaisuuksia ja ruokailuvälineet varmasti puhdistuvat pyykinpesuaineellakin, liittyy etenkin jatkuvaan käyttöön riskejä. Pyykinpesuaineissa on usein hajusteita, optisia kirkasteita ym.…
Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilta https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tilastot löytyy tietoa Suomen säätilastoista 1960-luvulta lähtien. Vanhempaa tilastoa sääoloista löytyy julkaisusta Kuukausikatsaus Suomen sääoloihin, jota Ilmatieteellinen keskuslaitos julkaisi vuosina 1922-1966. Julkaisun tiedot Finna-palvelussa https://finna.fi/Record/jykdok.631557?sid=4987788070
Jamppa Tuomisen esittämästä "Kevään tyttö" kappaleesta ei ole julkaistu nuottia. Kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Pekka Rahkola. Kappaleen esitys löytyy CD-levyltä Jamppa Tuominen: Kullannuppu - 40 unohtumatonta laulua. Kullannuppu : 40 unohtumatonta laulua | Hakutulokset | Keski-Finna
Vastausta kysymykseesi ei valitettavasti ole löytynyt. Lähetin kysymyksen kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Palaan asiaan, jos tieto löytyy sitä kautta. Jos joku palstan lukijoista tunnistaa runon, voi vastauksen kirjoittaa kommenttikenttään.
Hei!Voit tilata kaukolainaksi aineistoa, jota ei löydy Vaasan kaupunginkirjaston tai tiedekirjasto Tritonian kokoelmista.Kaukolainen tilaus maksu on 5 euroa. Lähettävä kirjasto voi myös periä oman maksun, jonka hyväksyt tilauslomakkeella. Tilaaminen tapahtuu tällä lomakkeella: https://www.vaasa.fi/asu-ja-ela/vapaa-aika/kirjastot/paakirjasto/kaukolainan-ja-seutulainan-tilauslomake/Tilauksen voi tehdä myös kirjaston kaikissa toimipisteissä.Lisää tietoa asiasta löydät Vaasan kirjaston sivulta: https://vaasankirjasto.finna.fi/Content/kauko-ja-seutulainat
Varmaa vastausta en tähän löytänyt, mutta ehkä etsimäsi kirja on joku alla olevista. Ian Stewart: Kirjeitä nuorelle matemaatikolle (2007)Alex Bellos: Kiehtova matematiikka : seikkailu numeroiden ihmemaassa (2011)George Pólya: Ratkaisemisen taito : kuinka lähestyä matemaattisia ongelmia (2014)Jordan Ellenberg: Miten välttää virheet : matemaattisen ajattelun voima (2016)Simo Kivelä: Vaellusretkiä matematiikkaan (2017)Janne Hakkarainen: Tarinoita matematiikasta : alkuluvuista Elämän peliin (2019)Samuli Siltanen: Astu matematiikan maailmaan (2019)Matti Lehtinen: Geometriaa ja geometriasta (2021)Ben Orlin: Muutos on ainoa vakio : differentaali- ja integraalilaskennan viisaus hullussa maailmassa (2022)Milo Beckman & M. Erazo:…
Kyseessä on Aaro Hellaakosken runo Menninkäiset kokoelmasta Sarjoja (s. 17).Runo alkaa riveillä "Ei ole mykkiä, / ei sokeoita".Hellaakoski: Sarjoja (1951)Sarjoja / runoja | Someron kaupunginkirjasto | Someron kaupunginkirjasto
Säkeet ovat Mannerin varhaistuotannosta, hänen toisen runokokoelmansa Kuin tuuli tai pilvi (1949) runosta Legenda, sen kolmannesta säkeistöstä: " -- tavoittaa aikaa kuin lintua lennostaan / – vaikk' aika on pudonnut lennostaan – / kalastaa unia virtaan hukkuneita, / -- "
Anna Erikssonin sävellyksestä "Kajaanista pohjoiseen" ei löydy nuottijulkaisua. Kappaleen sanat löytyvät verkosta, esimerkiksi täältä. Samoin kappaleen sointukartta löytyy muun muassa ChordU-palvelusta.
Kyseessä on varmaankin Elizabeth Kayn fantasiakirja Rajalla (WSOY, 2004).Ks. esim. Kirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_49965
Hei,Tarkoittanet Aleksis Kiven runoa Seitsemän miehen voimaa.Seitsemän miehen voimaKiljukoon nyt kaikkein kaula,koska mielin virren laulaavoimasta seitsemän miehen.Tähtiä kuin otavassa,poikia on Jukolassa,laiskanpulskeja jallii.Juho pauhaa, pirtti roikaa;hän on talon aika poika,ankara “Poika-Jussi”.Tuomas seisoo niinkuin tammi,koska saarnaa Aaprahammi,Jukolan Salomon suuri.Simeoni, liuhuparta,valittaa se “ihmisparka,syntinen, saatana, kurja”.Simeoni herneet keittää,Timo sekaan rasvat heittää,patahan kuohuvaan sylkee.Lauri-poika metsäs häärii,katselevi puita väärii,mäyränä nummia tonkii.Viimein tulee hännän huippu,Pikku-Eero, liukas luikku,Jukolan tiuskea rakki.Siinä onpi velisarja,jalo niinkuin sonnikarja,voimalla seitsemän miehen.