Voisitte siirtyä Tove Janssonin Muumi-kirjoihin tai Astrid Lindgrenin Peppi-kirjoihin. Molempia löytyy kuvakirjahyllyn lisäksi myös satukirjahyllystä.Kenneth Grahamin Kaislikossa suhisee eli Det susar i säven voisi olla hyvä valinta, jos eläimet ovat se kiinnostuksen kohde.Gösta Knutssonin Pekka Töpöhäntä eli Pelle Svanslös on myös satukirjana.Wieslander, Jujjan Mimmi Lehmä eli Mamma Mu -kirjat ovat tavallaan kuvakirjoja, mutta niiden tarinat ovat hieman pidempiä.Jos pääkaupunkiseudulla liikkuminen on mahdollista, niin elokuussa voit kokeilla Lukuvalmentaja junior palvelua. Linkki Helmet artikkeliin.
Simona Ahrnstedin lukijalle voisi suositella esimerkiksi seuraavia:Hannah, Kristin: SatakieliRiley, Lucinda: Keskiyön ruusu ; Myrskyn sisar (sarja)Moriarty, Liane: Yhdeksän hyvää, kymmenen kaunista ; Tavalliset pikku pihajuhlatMoyes, Jojo: Kuinka painovoima uhmataan ; Kerro minulle jotain hyvää (trilogian 1. osa)Medberg, Sara: Kamarineitsyt (uuden sarjan 1. osa)Spielman, Lori Nelson: Kymmenen unelmaani ; Toscanan tytötTessaro, Kathleen: ParfyymikeräilijäRudberg, Denise: Niin se sitten meniJames. E.L.; MisterGilbert, Elizabeth: Tyttöjen kaupunkiMorton, Kate: Kellontekijän tytär ; Salaisuuden kantaja ; Kaukaiset hetketNicholas Sparksin lukijalle voisivat sopia seuraavat kirjailijat: Deborah Smith, Catherine Cookson, Marian Keyes, Rosamunde…
Hei,Voin suositella Marjaana Helmisen teosta Kansainvälinen verotus, joka löytyy Alma Insightsin ylläpitämästä Verkkokirjahyllystä. Kansainvälinen verotus -teos on jatkuvatäydenteinen ja sitä on päivitetty viimeksi 27.5.2025. Teos käy läpi kansainvälisen verotuksen eri osa-alueita. Verkkokirjahylly on lisensoitu verkkopalvelu ja voit käyttää sitä täällä Eduskunnan kirjaston tiloissa.Verotus on vero-oikeuden johtava kausijulkaisu Suomessa. Verotus -lehdessä on myös kansainväliseen verotukseen liittyviä artikkeleita. Julkaisu löytyy Eduskunnan kirjaston kokoelmista ja voit etsiä artikkeleiden nimekkeitä kirjastotietokannastamme Selma: https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Seuraavissa tuoreissa teoksissa on yleistä tietoa kansainvälisestä…
Löysin Renault 5 valmistusvuosista ja myynnistä seuraavaa:Valmistusvuodet 1972-1996.Vuonna 1988 markkinoille tulivat TR- ja GTX-mallit.Tuonti Suomeen päättyi Renault Clion saapumiseen vuonna 1991.Lähteet:Renault 5 – AutoWikiRenault 5 – Wikipedia
Raita Karpon tulkinta kappaleesta näyttäisi löytyvän äänitteeltä Savilintu (1991). Yksi kappale CD-versiota on saatavissa Joki-kirjastojen kokoelmista.
Vuorolausunnan "Ammattileikki" on kirjoittanut Aino Öljymäki. Se sisältyy hänen kirjaansa "Iloa ja juhlaa. [1], esitystehtäviä koulun pienimmille" (WSOY, 1949; 3. painos 1957). Ammatit ovat leipuri, maamies, seppä, suutari, opettaja, lääkäri ja autonkuljettaja. Loppusäkeistöt lausuvat kaikki yhdessä. Esitys päättyy: "Omaakin onneas', yhteistä myös edistää taidolla tehty työs'."
Kaiku-nimeä ei löydy mistään tällä hetkellä saatavillani olevista etunimikirjoista, joten varman vastauksen antaminen on vaikeaa. Digi- ja väestötietoviraston mukaan Kaiku-nimi on annettu 2000-luvulla henkilöille alle 55 kertaa, joten kyseessä on hyvinkin harvinainen nimi.Kotimaisten kielten keskuksen kotisivuilta löytyy kuitenkin tietoja kaiku ja kaikua-sanojen alkuperästä: Kaiku-sanan alkuperäLinkin takaa löytyy aika tarkatkin tiedot kaiku-sanaan viittaavista eri kielten versioista. Esimerkiksi karjalan kielestä löytyvät sanat kaikuo ja kaiku. Viron kielestä taas kaiguda ja kaike ja ersämordvan kielellä kajgems. Nyttemmin on esitetty, että kyseessä voisi olla slaavilainen lainasana ja sen lähteenä sana, jota nykykielissä edustaa venäjän…
Kysymyksen sitaatti on peräisin Borgesin kirjaan El hacedor (1960) sisältyvästä novellista El simulacro. Anu Partasen suomennoksessa Jäljitelmä se kuuluu seuraavasti: "Millainen mies (mietin mielessäni) keksi ja toteutti tuon hautajaisfarssin? Oliko hän fanaatikko, painoiko häntä suru vai oliko hän hullu tai huijari tai kyynikko?" (Kertomukset, s. 434–435)
Hei,Kirjassa Pöytä koreaksi kerrotaan seuraavaa: "Maaseudulle pöytäveitsi ja -haarukka kotiutuivat hitaasti. Miesväki käytti ruokapöydässä omia puukkojaan: joskus emäntäkin kantoi linkkuveistä hameen taskussa. Veitsen puutteessa perunat kuorittiin lusikanvarren ja peukalon avulla." (s. 220)Samalla sivulla kerrotaan, että kansanelämän kuvaaja Johannes Häyhä kertoo, että talonpoikaistalossa esim. rovastille oli katettu puulautaset ja kirkastetut puukkoveitset ja pahoiteltu, ettei talossa ollut pöytäveitsiä. Tästä voi päätellä, että puukkomainen veitsi oli käytössä. "Vasta kotimainen teollinen valmistus toi metalliset lusikat, veitset, ja haarukat koko kansan ulottuville ja ensimmäisen maailmansodan jälkeen voi sanoa niiden olleen useimmissa…
Moikka! Lähdin etsimään Helmet-kirjastojen aineistohausta rajaamalla julkaisuvuotta, ja löysin yhden kuvaustasi vastaavan teoksen:Kuusi, Matti. Vanhan Kansan Sananlaskuviisaus: Suomalaisia Elämänohjeita, Kansanaforismeja, Lentäviä Lauseita Ja Kokkapuheita Vuosilta 1544-1926. 2. painos - 3. painos 1991. Porvoo : Helsinki : Juva: WSOY, 1990.Tuo teos julkaistu alunperin 50-luvulla, ja löytyy myös esimerkiksi Pasilan kirjavarastosta (eli voi varata Helmet-kirjastoista).Vanhempi painos Antikvaari.fi-verkkokaupan sivuilla, jossa näkyy myös kansikuva:Sananlaskut ja puheenparret - Matti Kuusi | Osta Antikvaarista - Kirjakauppa verkossaJos kyseessä ei ole tuo teos, lähtisin etsimään sitä Finna-palvelun tarkennetulla haulla (Hakupalvelu | Arkistot,…
Tarkoitatko ehkä runoa "Tyttöni nukkuu", joka alkaa: "Tyttöni nukkuu punaisin poskin ja poskilla kyyneleet"? Toinen säkeistö alkaa: "Tyttöni nukkuu hymyssähuulin". Tämän runon on kirjoittanut Aale Tynni. Runo sisältyy Tynnin runokokoelmaan "Ylitse vuoren lasisen : runoja" (WSOY, 1949), kirjaan Tynni, Aale: "Valikoima runoja" (WSOY, 1958) ja Marjatta Kurenniemen ja Hellin Tynellin toimittamaan kirjaan "Lasten runotar : valikoima lastenjuhlien lausujille ja nuorille runon ystäville" (Valistus, 1962).
Valitettavasti en Mannerin lyriikasta sekunnin rakoon mahtumista onnistunut löytämään. Kielikuva sinänsä on kaiketikin lainattu Aaro Hellaakosken Jääpeili-kokoelman runosta Niin pieniksi ("niin väljästi mahduimme / sekunnin rakoon"). Silmäilemäni Manner-tutkimukset eivät kuitenkaan vihjaa tämäntyyppiseen yhteyteen runoilijoiden välillä.
Varastossa säilytettävät aikakauslehdet on helpointa tarkistaa Varastolehtiluettelosta. Sen mukaan Pasilan varastossa säilytetään Seiska vuosilta 1993-2022 ja Suosikki 1983-2012, joten näiden lehtien osalta toivomasi vuosikerrat kyllä löytyvät. Voit mennä Pasilan kirjastoon milloin tahansa kirjaston aukioloaikoina ja pyytää henkilökuntaa pyytämään vuosikerran sinun luettavaksesi. Kansan uutiset on sanomalehti, sanomalehtiä Pasilassa säilytetään mikrofilmeinä. Kansan uutiset ovat siellä mikrofilmiltä luettavissa vuodesta 1956 lähtien, mutta lukemista varten täytyy varata mikrofilmin lukulaite. Linkit lehtiluetteloihin löytyvät Keskusvaraston sivulta. Mikrofilmin lukulaitteen voi varata Varaamon sivulta.
Kirjallisuudesta ei löytynyt mainintaa tällaisesta merkistä, mutta reserviharjoituspataljoonatulkinta on luultavasti oikea, mahdollisesti kyseessä voisi olla muistoesineeksi ajateltu merkki. Perkjärvellä toimi tällainen harjoitusorganisaatio ainakin 1929. Samalta vuodelta on jäänyt aikakauden lehtiin laaja jälki, sillä leirillä tapahtuneista laiminlyönneistä valitettiin eduskunnan oikeusasiamiehelle ja asia päätyi sotaylioikeuteen asti. Lehtiä voi selata Kansalliskirjaston digitaaliarkistossa, https://digi.kansalliskirjasto.fi/. Kaukjärven-Perkjärven ampumaleirin toimintaa 1920-30 -luvuilla käsitellään laajemmin Jyri Paulaharjun teoksessa. Oikeusjutusta lienee jäänyt myös arkistoihin laaja asiakirja-aineisto, josta voi saada…
Valitettavasti näillä tiedoilla ei löytynyt tästä henkilöstä lisää tietoa. Sellaisen tiedon löysin, että Valion paimenpoikalogo otettiin myös käyttöön vuonna 1955. Logon mallina toimi taiteilija Harri Takalan Paimenpoika-patsas ja se toimi Valion tuotemerkkinä 1960-luvulle saakka. Paimenpoika jäi elämään Valion meijereiden jakamiin palkintolusikoihin sekä kunniakirjoihin. Tämä tieto on peräisin Suomen maatalousmuseo DigiSarkan verkkosivuilta.
Selvitykseni mukaan kyseinen Koottujen teosten sarja on erittäin kattava, eikä siitä puutu mitään olennaisia teoksia. Se sisältää Sillanpään koko romaani- ja novellituotannon sekä pakinoita, lehtikirjoituksia, kirja-arvosteluja ja muita kirjoituksia. Sarja sisältää kaikkiaan kahdeksan osaa.Esimerkiksi Finnasta voi selata, mitä yksittäisiä teoksia kukin koottujen teosten osa sisältää: Sillanpää AND kootut teokset | Hakutulokset | Finna.fi
Hei,Helmet-verkkokirjastosta löydät Ranskaa käsittelevää aineistoa asettamalla hakukenttään maan nimen ja rajaamalla osastoksi lapset ja nuoret. Yleisellä haulla materiaalia löytyy melko paljon.Sinänsä Normandiasta löytyy paljon maailmansotien aikakautta ja tapahtumia luotaavaa luettavaa. Samoin Rooman ikeen alla kelttien heimojen vaiheista löytyy kirjallisuutta. Ikäspesifisti kuitenkin vain Normandiaa käsittelevää kirjaa tai sarjakuvaa ei juuri ole (pl. Asterixit). Kuitenkin koko Ranskaa kattavia kirjoja ja luettavaa löytyy ja niissä on joitain tietovälähdyksiä myös Normandiasta vrt. aikuisten matkakirjat. Noilla rajauksilla Helmetistä löytyy varmasti jotain virikkeellistä.Pari nostoa esimerkkeinä yleisesti lapsille suunnatuista…
Barrie Tanin kirjaa The Truth about Vitamin E: The Secret to Thriving with Annatto Tocotrienols (2019) ISBN 978-1-73388-742-7 ei löydy Suomen kirjastojen kokoelmista.Vapaasti verkosta on ladattavissa seuraava e-kirja pdf-tiedostona: Vitamin EBöhm, Volker, editor (2018) ISBN 978-3-03842-906-7 Vitamin E | Satakunnan ammattikorkeakoulu | Finna.fi …
