Muisteltu katkelma saattaisi olla Weilin+Göösin Mielipiteitä-sarjassa julkaistusta Pentti Saarikosken kirjasta Punaiset liput (1966) – ei siis runosta, mutta runoilijan tekstiä kuitenkin: "Minä ajattelen Suomea ja minulle tulee mielikuva maasta joka on hyvin harvaan asuttu mutta jossa siitä huolimatta on hyvin ahdasta koska ihmisten tyhmyys on niin yksilöllistä ja jokainen tällainen yksilöllinen tyhmyys vie niin suuren tilan." (s. 58)
Raamattu 1933/1938: Lapsukaiset, älkäämme rakastako sanalla tai kielellä, vaan teossa ja totuudessa.Uuden Testamentin "väliaikainen" käännös 1913: Lapsukaiset, älkäämme rakastako sanalla tai kielellä, vaan teossa ja totuudessa!Bibliä 1776: Lapsukaiseni, älkäämme rakastako sanalla eli kielellä, vaan työllä ja totuudella.Lisää käännöksiä eri kielillä: https://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible
Hei!Turun pääkirjaston musiikkiosastolla, vanhan kirjastotalon toisessa kerroksessa, on kaksi 3D-printteriä. Printterit on vaihdettu uusiin ja niiden käyttöönottoa valmistellaan. Todennäköisesti printterit otetaan käyttöön marraskuun alusta. Kannattaa seurata kirjaston tiedotusta sekä somekanavia joilla kerromme asiasta. 3D-printterin käyttöön sinun on varattava aika osoitteesta varaamo.turku.fi. Varataksesi ajan sinulla on oltava voimassa oleva Vaski-kirjastojen kirjastokortti ja pin-koodi. Pääkirjaston musiikkiosastolla sijaitsee myös Soittohuone 2 eli Musakuutio. Siellä voit harjoitella äänittämistä sekä miksausta Cubase-ohjelman avulla. Musakuutiossa on myös soittimia sekä mikrofoni laulamista varten. Tarkemmat tiedot löytyvät…
Juuli Niemen runokokoelma Tuhat tytärtä kertoo sisaruudesta.Anja Vammelvuolla on syntymättömistä kaksosista, jotka olivat niin kohteliaita, etteivät voineet ohittaa toistaan ulos tullessaan, kehoittivat toista menemään ensin. Runo alkaa: "Tunnette kai sen jutun raskaanaolevasta kreivittärestä / joka eli yhdeksänkymmentä vuotta eikä koskaan / synnyttänyt." Runo löytyy ainakin kokoelmasta Vammelvuo: Valitut runot, Otava 1968.Kaksi vaikuttavaa kirjaa:Pohl, Peter & Kieth, Ginna: Sinä ja minä ikuisesti. Kyseessä on vanhempi nuortenkirja, jossa on identtiset kaksostytöt ja haikea tarina. Toinen kaksosista kirjoittaa itse runoja ja osoittaa niitä mm. kuolleelle siskolleen. Runot ovat tekstin lomassa ja osa tarinaa.Crossan, Sarah: Yksi.…
Nuottia näyttää olevan aika huonosti saatavilla. Esimerkiksi Eepos-kirjastoilla nuottia ei ole. Finna-palvelun mukaan kyseistä nuottia saattaa olla Kansalliskirjastolla, mutta se on tilattavissa vain lukusalikäyttöön. Kansalliskirjaston yhteystiedot löydät täältä . Voit heiltä kysyä lisää nuotista ja esimerkiksi, voiko sitä kaukolainata. Kaukolainauksen avulla voit saada nuotin lähikirjastoosi. Jos haluat kaukolainata nuotin, olethan yhteyksissä lähikirjastoosi. Kaukolainan maksu on kirjastokohtainen.
Hei!Keski-kirjastoista löytyi yksi suomennettu, kreikkalaisen kirjoittama dekkari Othonaiou, Alexia, Pelikorttinainen. Aarniosuo, Athanasía, kääntäjä. Zum Teufel [2025]. Tämä vielä sarjakuvana: https://keski.finna.fi/Record/keski.3415353?sid=5173501163
Hei!Mm. Suruajassa soittaneen Matthew Pallasojan alias eli salanimi, peitenimi tai valenimi on Matthew Mawby. Kyseessä on siis yksi ja sama henkilö. Tällaisen tiedon löysin Discogs- sivustolta.
Jean Cocteaun näytelmää "Kaunotar ja hirviö" esitettiin Tampereen teatterissa kaudella 1992-1993. Ensi-ilta oli 23.09.1992. Kaunottaren roolissa oli Mira Kivilä.Lähteitä:Kaunotar ja hirviö -näytelmän esitykset Tampereen teatterissa Ilona-esitystietokannan mukaan (http://ilona.tinfo.fi):http://ilona.tinfo.fi/esitys_tieto.aspx?id=7456Rajala, Panu: Tunteen tulet, taiteen tasot : Tampereen teatteri 1904-2004 (Tampereen Teatteri, 2004)
Hei,Ainakaan tällä hetkellä ei ole tietoa, että noita tulisi lisää. Sarjan kirjat julkaistiin aika tiiviissä tahdissa, mutta edellisen julkaisusta on jo parisen vuotta. Varmaan niillä ei ollut tarpeeksi kysyntää, että kääntämistä olisi ollut kannattavaa jatkaa. Hyvin usein kirjasarjoja aletaan kääntää, mutta kustantajat seuraavat tarkkaaan, mikä niiden menekki on. Sarjaa ei kannata jatkaa loppuun asti, jos myynti on odotettua pienempää.Toki voit olla kustantajaan yhteydessä ja esittää toiveen uusista käännöksistä.
Kun selailee internetin keskustelupalstoja, näyttää luuloja ja arvioita olevan monenlaisia. Jos kirjoitan hakulaatikkoon Scandinavians are tulee kaikenlaisia ehdotuksia jatkoksi, boring, weird, happy jne. Taitaa olla niin, että tietoa on saatavilla nykyaikana niin paljon ja sitä pyöritellään kännyköissä niin taajaan, ettei monikaan enää pysy täysin tietämättömänä. Toisaalta, osa väestä Yhdysvalloissakin on tietysti tietoyhteiskunnan ulkopuolella. Finna.fi:stä tai Helmet.fi:stä en löytänyt materiaalia, jossa olisi tutkittu tavallisten yhdysvaltalaisten mielipiteitä Pohjoismaista, joten tähän ei oikein pysty antamaan vastausta.
Löysin tällaisen teoksen, sieltä näytti löytyvän myös viitteitä skandinaaveihin, mutta se…
Oiva Arvola on itse lukenut kirjoittamansa saagat äänikirjoiksi. Oulun seudun kirjastoista löytyy kaksi Arvolan Saagaa cd:nä.https://outi.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=arvola+oiva&type=Author&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%222%2FBook%2FAudioBook%2FCD%2F%22Oiva Arvolan äänikirjoja löytyy Lapin kirjastoista cd:nä 9 kappaletta. Lisäksi yksi antologia-cd, jossa Oiva Arvola on mukana.Näiden kuunteluun tarvitaan MP3-yhteensopiva CD-soitin tai DVD-asema. https://lapinkirjasto.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=lapin+saagat&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%222%2FBook%2FAudioBook%2FCD%2F%22Näitä voi kaukolainata Ouluun lähikirjaston kautta. https://www.ouka.fi/kaukopalvelu?accordion=…
Tiedot löytyvät nykyään Kansallisarkistosta. Ottoautojen osalta aiemmasta palvelun vastauksesta saa askelmerkkejä kuinka edetä, mutta sama pätee pitkälti kanta-autoihinkin. Asiantuntija vinkkasi, että tieto voisi löytyä esimerkiksi moottoriajoneuvotoimistojen arkistoista. Koska oikean arkistokokonaisuuden paikantaminen voi olla aikaavievää, helpoin tapa edetä on tehdä asiasta tietopyyntö Kansallisarkistoon.
Kysyin asiaa Finavialta sieltä kerrotaan näin: "Helsinki-Vantaan lentoaseman muovipuuparketti asennettiin vuonna 1969 valmistuneeseen uuteen terminaaliin. Parkettia on tämän jälkeen asennettu useina vuosina. Alkuperäistä vuonna 1969 asennettua on edelleen nähtävissä portin 27 kohdilla. Lisään tähän linkin, josta löytyy enemmän tietoa lentoaseman historiasta ja kuuluisasta parketista. Linkkiin pääset tästä: https://www.finavia.fi/fi/helsinki-vantaa-70-vuotta-historiapolku?navref=paragraphSinisiä kaakeleita taas pääsee edelleen ihastelemaan turvatarkastuksen jälkeisellä alueella, tarkalleen WHSmith-kioskin ja transfer-pisteen välissä."
Jukka Kuoppamäen säveltämään, sanoittamaan ja esittämään lauluun "Lippu salkoon" ei ole olemassa nuottia. Tämä isänmaallishenkinen laulu alkaa "Käytän puheenvuoron laulaen.." ja kertosäe alkaa "Lippu salkoon nyt nostakaa". Kyseessä ei ole siis käännösiskelmä "Nosta lippu salkoon" ("Tie a yellow ribbon", säv. Levine & Brown)
Lautasen signeerauksen ja mahdollisen tekijän tunnistaminen vaatii asiantuntijan arvion. Heitä löytää esimerkiksi suurista taide- ja antiikkihuutokaupoista. Taulun kuvan voi lähettää heille ja ensiarvioinnin saa usein ilmaiseksi. Esimerkkejä huutokaupoista:https://www.bukowskis.com/fi/valuationhttps://www.hagelstam.fi/https://helander.com/homeAntiikki & Design-lehdestä löytyy myös palsta, jonne voi lähettää tiedustelun:https://antiikkidesign.fi/kysy-esineistaMyös Koti ja keittiö-lehdessä on palsta:https://kotijakeittio.fi/vanhattavarat-6.171.b5fbf75fc0Turun taidemuseo on myös välillä järjestänyt arviointitilaisuuksia, heiltä voi kysellä onko näitä vielä tulossa ja milloin:https://turuntaidemuseo.fi/
Tein tarkennetun haun Kirkes verkkokirjastoon hakusanoilla kartanot, Suomi ja kulttuurihistoria. Rajasin haun suomenkielisiin tietokirjoihin.Kartanohistorian alustukseksi voisi olla hyvä lukea vaikkapa Suolahti, Gunnar: Suomen kulttuurihistoria. 3, Sääty-yhteiskunnan aika 2.Hyviä lähteitä voisivat olla molemman Jussi Iltasen Kartano kirjat ja Bo Lönnqvistin Kartanot ja rusthollit Helsingin seudulla. Linkki Kirkes-hakutulokseen.Aineistoa voi varata itse verkossa kirjautumalla verkkokirjaston sivulle kirjastokortin numerolla ja tunnusluvulla.Järvenperän kirjasto auttaa tarvittaessa tilaamisessa. Kirjaston asiakaspalvelu: kirjasto@jarvenpaa.fi (09) 2719 2536Tein myös tarkennetun Finna-haun sanoilla kartanolaitos, suomi ja historia. Hakutulos…
