Pysyvät hampaat ja leukaluut tuottavat geneettiset ohjeet eivät aina kohtaa toisiaan sataprosenttisesti. Hampaat voivat kasvaa vinoon eri syistä, mutta useimmiten syynä on tilanahtaus (joskus taas tilaa on niin paljon, että hampaiden väliin jää leveä kolo). Hampaiden koko ja mahtuminen on perinnöllinen ominaisuus, johon ei suuremmin voi vaikuttaa normaalin ravinnonsaannin olosuhteissa.
Joissain tapauksissa lapsi on voinut myös itse vaikuttaa hampaiden asentoon esimerkiksi poikkeuksellisen pitkään kestäneellä peukalon imemisellä.
Oikomishoidon tarve johtuu sekä esteettisistä syistä että hampaiden epätasaisen kasvun aiheuttamista purantahäiriöistä, joista pyritään aina pääsemään eroon. Oikomishoitoja tehdään vain pysyville hampaille.…
Ensimmäinen Vääpeli Körmy elokuva eli Vääpeli Körmy ja marsalkan sauva on filmattu vuonna 1990.
Tiedot elokuvan filmauspaikoista löytyvät Suomen kansallisfilmografian osasta 10, sivulta 519.
Tiedot löytyvät Kansallisen audiovisuaalisen arkiston tallentamana myös Finnasta.
https://www.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_133701
Ulkokuvauksia on tehty mm. Saaren kartanon mailla Mäntsälässä ja Nuuksiossa.
Filmografiassa ja Finnassa on tarkat tiedot myös sisäkuvauspaikoista osoitteineen.
Sukunimikysymyksissä on yleensä hyvä lähdeteos Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan "Sukunimet" (Otava). Munter-nimestä ei siellä ole valitettavasti mainintaa.
Internetissä Väestetörekisterikeskuksen sivulla löytyy vain lukuja, mutta ei tietoa nimen alkuperästä.
http://www.vaestorekisterikeskus.fi/
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Nykyisenä nimenä Munter on 182:lla henkilöllä (Suomi 166, ulkomaat 16).
Ruotsin kielessä "munter"-sanan merkitys on sanakirjan mukaan hilpeä, hauska, iloinen. Saksan kielessä merkitys näyttäisi olevan kutakuinkin sama.
Kun Google-hakukoneeseen syöttää kaksi termiä munter nimi, tulee hakutulokseen Suomen sukututkimusseuran aikakauskirja Genoksen linkki:
http://www.genealogia.fi/genos/64/64_76.htm…
Suomessa on toiminut useita lasi- ja pullotehtaita. Leena Nokela kertoo kirjassaan "Rakkaat vanhat tavarat" (1998) pulloteollisuuden vaiheista Suomessa. Myös Heikki Matiskaisen "Suomalaisen lasin historia" (1994) sisältää pulloihin keskittyvän osion. En valitettavasti osaa sanoa, minkä tehtaan tunnus voisi olla L. Toivottavasti löydät tiedon seuraavista lähteistä.
Saat luettelon Suomessa toimineista lasitehtaista esim. Hagelstamin huutokaupan nettisivuilta.
http://www.hagelstam.fi/2007/sivu/lasitehtaat
Lasitehtaista löytyy tietoa myös kirjoista: Reijo Ahtokari on kirjoittanut kirjan "Suomen lasiteollisuus 1681 - 1981". Vilho Annalalta löytyy myös teos "Suomen lasiteollisuus vuodesta 1681 nykyaikaan" vuodelta 1948.
Kannattaa tutustua myös…
Sukunimelle Ryyttäri ei nimikirjoissa ollut selitystä. Sanat ryttäri ja ryyttäri (myös ryytteri, ryytteli) ovat suomen kielen murteissa tarkoittaneet mm. ratsumiestä, ratsastajaa, ratsusotilasta ja myös maantierosvoa tai sotarosvoa (Lähde: Suomen kielen etymologinen sanakirja, osa 4).
Lämpötilan ja vuodenaikojen vaihteluun ei vaikuta maapallon eri alueiden tai edes koko maapallon kulloinenkin etäisyys auringosta, vaan se kulma, jolla auringonsäteet Maahan osuvat.
Maa kiertää aurinkoa ellipsin muotoisella radalla, jolla sen etäisyys auringosta vaihtelee vain 3 prosentin verran. Lämpötilaerojen takana onkin sen sijaan Maan akselin kaltevuus. Maa on kiertorataansa nähden 23,5 astetta kallellaan, ja sen vuoksi pohjoinen ja eteläinen pallonpuolisko ovat vuorollaan kallistuneena aurinkoa kohti. Pohjoisen pallonpuoliskon vuorolla me koemme kesän: aurinko nousee taivaalla ylemmäs, valoisa aika on pidempi ja lämpötila korkeampi. Samaan aikaan eteläisellä pallonpuoliskolla siis vallitsee talvi. Napa-alueilla ero on suurin, sillä…
Asutuksen ja teollisuuden jätevedet johdetaan jätevesivesiverkoston kautta jätevedenpuhdistamolle, joita on Suomessa noin 540. Verkosto koostuu viemäriputkien lisäksi tarkastuskaivoista ja pumppaamoista. Asutusalueen jätevedet johdetaan tavallisesti viettoviemärissä (paineettomassa viemärissä) pumppaamolle asti. Pumppaamossa vesi nostetaan tavallisesti korkeammalla olevaan putkeen, josta se voi jatkaa viettoviemärissä eteenpäin.
Tavallisesti sadevedet johdetaan omaan sadevesiputkeen ja jätevedet omaansa. Tällaista järjestelmää kutsutaan erillisviemäröinniksi. Vanhoilla asuinalueilla saattaa vielä olla sekaviemäreitä (sadevedet ja jätevedet samaan viemäriin). Erillisviemäröinnillä jätevesienkäsittelyyn tuleva vuotovesimäärä saadaan…
Ei voi. Ohessa esimerkkinä Oulun kaupungin teknisen keskuksen pyöräilyyn liittyviä liikennemerkkejä:
Yksisuuntainen tie: liikennemerkki osoittaa sallitun liikkumissuunnan kaikille ajoneuvoryhmille, autoilijoille ja pyöräilijöille.
http://www.ouka.fi/tekninen/pyoratieopas/liikennemerkit.htm
Tieliikenneasetuksen mukaan (TLA 19 §):
"Merkki 551. Merkillä osoitetaan tie, jolla on yksisuuntainen ajoneuvoliikenne. Merkki sijoitetaan tien suuntaisesti."
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1982/19820182?search%5Btype%5D=pi…
Suomen kieli ei ole ainoa kieli, jossa persoonapronominit eivät eriydy sukupuolen mukaan. Tämä on leimallinen piirre myös muille uralilaisille kielille. Suomen tapaan esimerkiksi viron ja unkarin kielissä yksikön 3. persoonassa on vain yksi pronomini.
Sukupuolta erottelematon hän-pronomini löytyy myös turkin kielestä (ja turkkilaisista kielistä ylipäänsäkin), persiasta (farsi), läntisistä malaijilais-polynesialaisista kielistä (esim. indonesia, malaiji ja Filippiinien kansalliskieli tagalog l. pilipino), georgian kielestä (kartveli) ja bengalista. Myös maailman suurin isolaattikieli korea kuului pitkään tähän joukkoon, mutta nykykoreassa "geu" on tätä nykyä maskuliini, ja hän-pronominin feminiininen muoto muodostetaan -nyeo-jälkiliitteen…
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) ei valitettavasti kerro mitään nimen tarkasta alkuperästä, joten ilmeisesti sitä ei kovin tarkkaan tiedetä. Kirjallisia mainintoja siitä löytyy jo 1500-luvun puolivälistä Juvalta ja Tavinsalmelta sekä vähemmässä määrin Rantasalmelta ja Säämingistä. Mahdollista lienee, että ainakin joissakin varhaisissa nimissä olisi taustalla paikannimi, sillä Muolaasta tunnetaan kylännimi ”Sormula”, joka on esiintynyt vuonna 1559 muodossa ”Sormola”. Yhteys sormeen tai sormukseen vaikuttaisi todennäköiseltä, sillä kirjan artikkelissa nimen ”Sormunen” yhteyteen liitetään myös sukunimet ”Sormula”, ”Sormus” ja ”Sormi”. Täyttä varmuutta lienee kuitenkin hankala saada, kun kyseessä ovat noin…
Niki on alunperin Nikolauksen ja sen muunnelmien lempinimi. Se on tulkittu myös englantilaisen Nicky-nimen suomalaiseksi kirjoitusasuksi. Senkin taustalla on Nikolaus. Niki oli nimeneä harvinainen vielä 1970-luvulla. Vuoteen 2006 mennessä nimen Niki oli saanut 650 henkilöä, ja näistä parisen kymmentä on tyttöjä. Parisenkymmentä nimenkantajista kirjoittaa sen asussa Nici ja viitisenkymmentä englantilaisessa muodossa Nicky.
Oskari nimen taustoista vastaus löytyykin vastausarkistosta, josta lainattu vastaus:
Oskari (nimipäivä 1.12.) ja Oskar muodostuvat muinaisgermaanisista sanoista 'ans' = jumaluus ja 'gar' = keihäs eli 'Jumalan keihäs' (vrt. latinalainen muoto Ansgarius ja frankkilainen Ansgar, sana muuntui Pohjoismaissa muotoon Asgeir,…
Siihen miltä ilman lämpötilan tuntuu vaikuttavat lämpötilan lisäksi myös mm. ilmankosteus ja tuulen nopeus. Eli helle tuntuu sitä tukalammalta mitä kosteampaa ilma on, ja pakkanen sitä purevammalta mitä kovemmin tuulee. Ilmatieteen laitoksen käyttämät Helteen tukaluus ja Pakkasen purevuus -taulukot löytyvät täältä:
http://legacy.fmi.fi/src/tuotteet/PakkasenPurevuus/index.php?mode=heat&…
http://legacy.fmi.fi/src/tuotteet/PakkasenPurevuus/index.php
Lämpötilan tunnetta voidaan laskea usealla eri kaavalla. Kaavoja löytyy ainakin tältä yksityisen henkilökohtaisen sääaseman sivuilta:
http://ritvalawx.com/wxtermit.php
T.O.J. Limited –yhtyeestä kerrotaan Blues Newsin sivustolla Levyttämättömät suomalaiset rock-, blues-, r’n’b- ja soul-yhtyeet 1950- ja 1960-luvuilla: "1960-luvun lopulla toiminut porvoolaisyhtye, joka hajosi syksyllä 1968. Kokoonpanossa mm. Jukka Gustavson (koskettimet), joka liittyi seuraavaksi The Roostersiin Vladimir "Nikke" Nikamon ja Raimo "Raikka" Rautarinteen rinnalle."
Muusikko online- sivustolla Jukka Gustavsonista kertovassa jutussa mainitaan: ”Ennen Wigwamia nelivuotiaana pianonsoiton aloittanut Jukka soitti sähköurkuja yhtyeissä Hollymakers, Toj Limited ja Roosters. Toj Limitedissa myös laulu tuli mukaan kuvioihin. Tällöin alkoi "Steve Winwood" -vaihe.”
http://www.thewildthings.se/keikkakertomuksia.htm -sivustolla mainitaan,…
Taivutusmuoto on yksikössä "et kiru" ja monikossa "ette kiru", eli ensimmäisen ja toisen persoonan muodot ovat ilman k-kirjainta. Myönteisenä muoto on "sinä kirut". (Lähde: Kielitoimiston sanakirja, 1. osa, 2006)
Lokki-nimisiä kappaleita on useita, mutta Arja Havakan 1990-luvulla tunnetuksi tekemä Lokki-niminen valssi alkaa: "On hiljainen aaltojen keinunta tää". Tämä laulu on alun perin venäläinen kansansävelmä, jonka on sanoittanut Antti Henttonen. Siihen löytyy nuotti esim. Suuren toivelaulukirjan osasta 12 (kosketinsoitinsovitus, sointumerkit, sanat).
Kyseessä on Anselm Hollon runo Hiljaiseloa, joka alkaa:
Merimakkaraa ei voi syödä,
eikä sen muniakaan.
Kauniita naisia ei saa lyödä.
Eikä rumiakaan.
Löytyy ainakin Hollon kokoelmasta Sateiden välillä (Otava 1956) ja Uuden runon kauneimmat 1 (Otava 1968).
Kysymyksen säkeet ovat peräisin Alpo Noposen runon Vuosileikki marraskuuta käsittelevästä säkeistöstä. Koulujuhlaan 12 eri kuukausiksi puetun lapsen esittämäksi tarkoitettu runo on julkaistu mm. Noposen runokokoelmassa Nuoruuden muistoksi : viisikymmentä runoa (Ponkala, 1912), Joulupukki-lehden vuoden 1906 numerossa (https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/22825/1906_ocr.pdf…) sekä antologiassa Pieni aarreaitta [3] : Runoaitta (WSOY, 1993).
1970-luvun alkuvuosina ylioppilastutkinnon suorittaneiden määrä lisääntyi nopeasti. Ikäluokittain tarkasteltaessa 50-luvun alussa syntyneistä kirjoitti ylioppilaaksi noin joka viides, mutta vuosikymmenen puolivälin paikkeilla syntyneistä jo joka neljäs.
Koko väestöstä ylioppilastutkinnon suorittaneiden määrä oli vuonna 1970 kohonnut 5,4%:iin (1950 vastaava luku oli 2,5%, 1995 jo 21%). Kotipaikka oli merkittävä koulutustasoon vaikuttava tekijä: tutkinnon suorittaneet asuivat etupäässä kaupungeissa, joiden väestöstä 7,9% oli ylioppilaita - maalaiskunnissa heitä oli vain 2,7%. Ylioppilaista asui kaupungeissa peräti kolme neljäsosaa.
Lähteet:
Mervi ja Pekka Kaarninen, Sivistyksen portti : ylioppilastutkinnon historia
Elävänä syntyneet…
Kyseessä on Kirsi Kunnaksen aakkosloru kirjassa "Tiitiäisen tuluskukkaro" sivulla 100:
Tekijä: Kunnas, Kirsi
Tekijä: Louhi, Kristiina
Julkaisuvuosi: 2000
Kieli: suomi
Aineistolaji: Kirja
Kategoria: Kaunokirjallisuus
Kustantaja: Porvoo ; Helsinki ; Juva : WSOY, 2000.
ISBN: 951-0-24980-7 978-951-0-24980-2
Lisätietoja:
Lisäpainokset: 7. p. 2009.
Lisätietoja: 105 s. : kuv.
Turun kaupunginkirjaston (www.vaskirjastot.fi)haulla voi etsiä vastaavia runoja kirjoittamalla niiden alun hakukentään.
Olisiko kysessä Oiva Paloheimon runo Lapsuuden piha. Se löytyy ainakin teoksesta Suuri runokirja. 8.p. K 1995. Ohessa pätkä runosta:
Mä pihan löysin, niin, se oli sama,
mutt ajan armottoman pieneks puristama.
Se kerran merkinnyt on koko maailmaa.
Mut sentään monta seikkaa löysin sieltä,
ne haastoi vallan ihmeellistä kieltä.
Taas pieneks tulin, suureks pihamaa.
