Etsimäsi Geir O. Kløverin teos The Nansen photographs (2012) kuuluu Kansalliskirjaston kokoelmiin.https://finna.fi/Record/fikka.5616982?sid=4883251482Teos näyttää olevan lainattavissa kotilainaan. Lainaamiseen tarvitset Kansalliskirjaston kirjastokortin.https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/kirjastokorttihttps://www.kansalliskirjasto.fi/fi/tietoa-kansalliskirjastosta/yhteyst…
Emme löytäneet kuvaustasi vastaavaa Stephen Kingin kirjaa. Voisikohan kyseessä olla Dean Koontzin kirja Keskiyö (1989). Kirjan alkuperäinen nimi on Midnight.Voit lukea kirjan juoniselostuksen englanninkielisestä Wikipediasta.
Seuraavista runokokoelmista voisi löytyä jotakin sopivaa.Isoaro, Anna Elina: Rakkautta ja vasta-aineitaMarttinen, Tittamari: Äidin karkkipäiväSinulle, äiti (toim. Päivi Lipponen)Tervonen, Katariina: Navan seudulla tuntuva
Kirja on luokiteltu yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmällä joko ihmissuhteiden psykologian luokkaan 14.8 tai elämänfilosofian luokkaan 17.3 eli se on tietokirja.
Irina Milanin levyn Mitä tapahtuu! takakannessa on näkymä yli Helsingin rautatieaseman ratapihan. Kuva lienee otettu jostakin rakennuksesta mainitsemiltasi suunnilta, tuo veikkaus Mannerheimintiestä tai postitalosta voi olla lähellä totuutta. Kuvan on ottanut Erik Uddström, jolta ehkä saisi vastauksen kysymykseen. Discogs ja muut levytietokannat eivät auttaneet tuon tiedon etsinnässä.
Lassi Nummen runo Mykkä, joka alkaa rivillä "Tahtoisin sinun löytävän päivieni äänettömän laulun" sisältyy kokoelmaan Tahdon sinun kuulevan (1954, s. 80). Kokoelma sisältyy myös Lassi Nummen teokseen Runot 1947-1977 (1978).Runot 1947-1977 | Vanamo-kirjastot | Finna.fiTommy Tabermannin runo Lippu, joka alkaa "Yhteenliitettyjä käsiä / vahvempaa muuria / ei maailmasta löydy... " on kokoelmasta Alaston (2006, s. 36).Alaston | Vanamo-kirjastot | Finna.fi
"Suuressa jalassa / varpaat suuret, / rystyiset, nystyiset" on peräisin Kaija Löytyn runosta Isot varpaat, joka sisältyy Kukurikuu-kirjaan, mutta "Pienessä jalassa..." ei kuulu siihen. Valitettavasti en sille lähdettä löytänyt.
Hei, kuntien kielisuhteista löydät tietoa Kuntaliitolta: https://www.kuntaliitto.fi/kuntaliitto/tietoa-kunnista-ja-kuntayhtymista/kaksikieliset-kunnat. Vanhempia tietoja kuntien kielistä löydät Suomen tilastollisista vuosikirjoista Tilastokeskuksen julkaisuarkistosta: https://otos.stat.fi/home. Esimerkiksi vuoden 1995 tiedot kuntien kielistä löytyvät Suomen tilastollisesta vuosikirjasta 1995 (https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023013124933), taulukosta 30. Valitettavasti aikasarjaa 1990-luvun alusta lähtien kuntien kielisuhteista ei ole julkaistu. Tilastokeskuksen väestörakennetilaston (https://stat.fi/tilasto/vaerak) tietokantataulukoista löydät kuitenkin aikasarjatietoa kuntien väestöstä äidinkielen mukaan vuosilta 1990–2024…
Julkaisussa Lännen tie : Hämeenlinnan läntisten kaupunginosien kuvataide, historia, luonto on artikkeli Huvilaelämää Alajärven rannoilla.Siinä kerrotaan mm. miten Boijerin veljekset ostivat Luolajan tilallisilta itselleen suuret huvilatontit, ja Oskar Boijer rakensi mäen rinteelle (Tervaniemeen) huvilan. Lännen tie on lainattavissa Hämeenlinnan kirjastosta.
Vinkki löytyy ma 15.7.2024 Maaseudun tulevaisuudesta otsikolla Leena Luodon vinkkejä luomuviljelyyn (s. 10). Siinä Leena Luoto kertoo muun muassa, että siementen itämistä estävä tuijan lehtisilppu voi toimia hyvin esimerkiksi vuohenputken torjumisessa.
Hän on koulutukseltaan computer scientist, eli tietojenkäsittelytieteilijä [1]. Tietojenkäsittelytieteilijät käsittelevät tietokoneen laitteiston ja ohjelmiston teoreettista tutkimusta [2]. Suoritettuaan opintonsa vuonna 2000 hän työskenteli muutaman kuukauden ajan tietopalveluinsinöörinä maan suurimmassa yksityisessä holdingyhtiössä ONA Groupissa, jota Marokon kuningasperhe hallitsee [3].Toisen lähteen mukaan hän on samalla alalla, mutta eri ammattinimikkeellä information services engineer, eli tietotekniikan insinööri [4]. https://web.archive.org/web/20090202115236/http://www.nettyroyal.nl/salma1.htmlhttps://www.unite.ai/fi/what-is-a-computer-scientist-and-how-to-become-one/https://www.hellomagazine.com/royalty/2014051018676/…
Tämä kyseisen lautasen Arabian leima on vuosilta 1949-64. Koristetta ei valitettavasti löydy kuvahaulla, ei nettiä selaamalla eikä kirjastossamme olevista Arabiaa käsittelevistä useista kirjoista. Kuviosta tulee mieleen Raija Uosikkisen tai Esteri Tomulan työt, mutta heidän koriste se ei taida olla. Erikoista lautasen koristeessa on se, että kuvan yksityiskohdat (4 kpl) on maalattu lautasen keskiosan reunaan. Koska koristetta ei mistään löydy, niin joudun veikkaamaan, että tämä on ns. harrastelijan koristemaalaus tai toinen vaihtoehto voisi olla myös jonkinlainen Arabian taiteilijan kokeilu, joka ei ole kuitenkaan päässyt tuotantoon asti. Tällaisia töitä voi hyvinkin löytyä koristemaalareiden kotoa ja ne voivat olla erittäin…
Tässä muutama ehdotus:Juhani Karila, Pienen hauen metsästysElli Valtonen, TainnutuskehtoSiiri Enoranta, Keuhkopuiden uniPetra Rautiainen, Meren muistiEmmi Itäranta, Teemestarin kirjaLisää voi etsiä esim. täältä Suomenkielinen Shelf
Listaan alle muutamia kirjoja/kirjasarjoja, joissa on samoja elementtejä kuin Gabaldonin Matkantekijä-sarjassa (romantiikkaa, historiallinen ajankohta, seikkailua/fantasiaa).Philippa Gregory: Ruusujen sota -sarjaAudrey Niffenegger: Aikamatkustajan vaimoJean M. Untinen-Auel: Maan lapset -sarjaKate Mosse: KryptaWinston Graham: Poldark-sarjaJude Deveraux: LegendaJyrki Vainonen: Swiftin ovellaJodi Taylor: Toinen toistaan surkeampia tapahtumia (St Maryn aikakirjat -sarjan ensimmäinen vuonna 2025 ilmestynyt osa)
Hei,Kirjassa Pöytä koreaksi kerrotaan seuraavaa: "Maaseudulle pöytäveitsi ja -haarukka kotiutuivat hitaasti. Miesväki käytti ruokapöydässä omia puukkojaan: joskus emäntäkin kantoi linkkuveistä hameen taskussa. Veitsen puutteessa perunat kuorittiin lusikanvarren ja peukalon avulla." (s. 220)Samalla sivulla kerrotaan, että kansanelämän kuvaaja Johannes Häyhä kertoo, että talonpoikaistalossa esim. rovastille oli katettu puulautaset ja kirkastetut puukkoveitset ja pahoiteltu, ettei talossa ollut pöytäveitsiä. Tästä voi päätellä, että puukkomainen veitsi oli käytössä. "Vasta kotimainen teollinen valmistus toi metalliset lusikat, veitset, ja haarukat koko kansan ulottuville ja ensimmäisen maailmansodan jälkeen voi sanoa niiden olleen useimmissa…
Lintu-aiheisia runoja on kirjoitettu paljon ja tälläkin palstalla on vastattu kattavasti esim. varisaiheisiin runoihin: https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-loytaisin-varis-aiheisia-runoja?language_content_entity=fi Myös seuraavasta vastauksesta voisi olla apua: https://www.kirjastot.fi/kysy/etsin-runoa-joka-alkaa-kutakuinkin?language_content_entity=fi Kävin vielä läpi hyllyssämme olevia eläinrunoja. Parhaiten kuvausta vastaava voisi olla Kantelettaren runo "Lintuin keräjät", joka löytyy myös Runosto-sivustolta: https://runosto.net/kanteletar/kaikille-yhteisia-lauluja/lintuin-kerajat/
Hei,Varsinaista chick litiä ei taida olla isommalti selkomukautettu. Toki löytyy ainakin muutamia ja uusia selkomukautettuja ilmestyy jatkuvasti. Tässä olisi muutama tarjokas:Takala, Tuija. Lauralle Oikea. Vantaa: Avain, 2018.tämä on ehkä aidointa chick litiä selkonaMarttinen, Tittamari. Sarjarakastuja. Helsinki: Avain, 2022.Savola, Katri, Johanna Veistinen, ja Katja Villanen-Juvakka. Sydän Tekee Kuperkeikan. Helsinki: Oppian, 2024.Veistinen, Johanna. Kesätuuli Kuivaa Kyyneleet. Helsinki: Oppian, 2024.Kirjaston tietokannasta löytyy hakemalla selkokirjat-asiasanalla ja rajaamalla hakutuloksia kaunokirjallisuuteen. Löytyy sekä aikuisten ja nuortenkirjoja, joista voi valita sopivia. Toivottavasti näistä löytyy sopivia.
